Demokratia http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132358/all Sun, 17 Feb 2019 15:54:59 +0200 fi Demokratia: Huonoin hallitus ikinä. http://mikaellingman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269787-demokratia-huonoin-hallitus-ikina Meidän lakeja ei oikeastaan kirjoita päättäjät vaan kansalaiset itse, eikä se näin ollen palvele joidenkin random kansalaisen oikuksia, koska kaikkien kansalaisten koulusivistys ei välttämättä ole samalla tasolla kuin meidän päättäjillä, joten eihän demokratia tietenkään voi toimia, joten miksi käydä äänestämässä jotain valtion sätkynukkeja, jotka eivät kummiskaan aja muuta kuin omaa etuaan. Mutta miettikää, jos valta siirrettäisiinkin yhtäkkiä kansalaisilta meidän päättäjille niin, että emme enää eläisi demokratiassa, vaan pikemminkin oikeusvaltiossa, missä asioista päättäisikin kansalaisten sijasta he, joilla on pätevyyttä, eivätkä he, joiden sivistyksessä on aukkoja?<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 2 http://mikaellingman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269787-demokratia-huonoin-hallitus-ikina#comments Demokratia Sun, 17 Feb 2019 13:54:59 +0000 Mikael Lingman http://mikaellingman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269787-demokratia-huonoin-hallitus-ikina Vaalivaikuttamisen anatomia http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269620-vaalivaikuttamisen-anatomia <p>Kevään korvilla on vaalien myötä jälleen pyörähtänyt käyntiin keskustelu vaaleihin vaikuttamisesta, sen muodoista, perusteista ja haluttavuudesta. Aihe murtautui voimalla julkiseen keskusteluun Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalien jälkimainingeissa.</p><p>Keskustelun taso aiheesta on kuitenkin valitettavasti juuttunut sormenosoitteluun eri suuntiin kuppikunnasta riippuen. Syytetään Venäjää, populisteja, marxisteja, suvakkeja, mediaa ja ties mitä. &quot;Oman ryhmän&quot; toiminnassa ei tokikaan nähdä vikaa, vaikka muiden politiikkaan olisi vaikutettu laajemmin eri puolilla jo kauan.</p><p>Ylipäätänsä aiheesta edelleen aktiivisena kytevä keskustelu kuitenkin osoittaa, että aiheesta löytyy keskusteltavaa. Että se on pinnalla ja jokin aiheeseen liittyvä muutos on luonut ongelman, jota ei ennen ollut olemassa, sitä ei havaittu tai siitä ei keskusteltu.</p><p><strong>Miksi vaalivaikuttamisesta puhutaan niin paljon?</strong><br />Koko debaakkeli demokraattisiin prosesseihin vaikuttamisen kiistelystä pohjaa nähdäkseni siihen, että klassinen ihanne yhdestä kansasta tekemässä itseään koskevia suvereeneja päätöksiä muiden vaikuttamatta on nykymaailmassa auttamatta mahdotonta. Ateenasta 1800-luvulle laskettiin torilla käsiä tai äänestettiin suhteellisen paikallisissa vaaleissa, ja maksimissaan oli kansallisia lehtiä kansallisista asioista keskustelemiseen kansallisesti. Maiden saati kansalaisten välinen vuorovaikutus oli nollassa nykypäivään verrattuna: Vladimir ja Liu eivät omanneet Jackin ja Mohammedin kanssa samaa julkista tilaa, julkisuutta. Yhdysvaltojen asioista päättivät yhdysvaltalaiset käytännössä kokonaan yhdysvaltalaisen kansallisen keskustelun pohjalta.</p><p>Nykypäivänä taas ei yksinkertaisesti ole mahdollista keskustella kansallisista aiheista kansallisesti ilman, että siihen tulee mukaan äänenpainoja kansallisten tahojen ulkopuolelta. Valtiot vaikuttavat toisiinsa diplomaattisesti ja median kautta viimeistään sosiaalisen median välityksellä, prioriteetit ja painopisteet suodattuvat muiden maiden keskusteluun aiempaa selkeämmin. Kansalaiset ja mediat viestivät uuden tekniikan avulla läpi valtiorajojen täysin vapaasti. On siis olemassa globaali(mpi) julkisuus, verkostoituneisuus on kasvanut eikä ole enää puhtaan neitseellistä kansallista julkisuutta vailla muualta tullutta vaikutusta.</p><p>Tällöin se klassinen ihanne yhden kansan päätäntävallasta omiin asioihin ilman muualta tulevaa vaikutusta ei tietenkään toimi. Yhdysvaltojen asioista päättävien yhdysvaltalaisten julkisessa keskustelussa muodostuvaan päätösprosessiin vaikuttaa nyt myös saksalainen somekommentoija, qatarilainen TV-yhtiö ja venäläinen poliitikko.</p><p><strong>Ongelmasta ratkaisuun</strong><br />Kun aiempi ihanne ei enää ole mahdollinen, olisi keskusteltava siitä miten uudessa tilanteessa tähän tulisi suhtautua. Voisin kuvitella, että suhtautuminen esimerkiksi Al-Jazeeran &quot;äänestä RKP:tä&quot; -kampanjaan ja Mikko Mallikkaan näkyvyyttä saaneisiin mielipiteisiin somessa eroaa valtavasti. Vaalivaikuttamista on erilaista. Siispä kysymyksenä on rajanveto liittyen juurikin siihen alkuperäiseen klassiseen ihanteeseen demokratiasta.</p><p>Kukaan tuskin realistisesti tahtoo kieltää Susania kirjoittamasta sosiaaliseen mediaan tai The Economistiin asioita, jotka nähdään Suomessa ja siten vaikuttavat kansalliseen keskusteluun. Huomattavasti useampi suhtautuu kielteisesti vaikkapa taannoiseen Neuvostoliiton painostukseen suomettumisen aikana: keskusteluun ja politiikkaan vaikutettiin rankasti, sitä haluttiin ohjata tiettyyn suuntaan.</p><p>Siispä kysymys: mihin raja ja miksi? Halutaanko vanhaa ideaalia pyrkiä säilyttämään ja millä tasolla? Miten? Onko hyväksyttävää, että Russia Today propagoi valtion narratiivia tänne omat intressit mielessään? Entä se että Jevgeni kirjoittelee Suomen asioista Suomen julkisessa keskustelussa? Mikä on legitiimi mielipide, mikä ulkovaltojen prioriteettien ajamista? Kuka sen päättää?</p><hr /><p>En ole nähnyt oikeastaan kenenkään systemaattisesti pohtivan demokraattisen vaikuttamisen perusteita modernissa maailmassa. On vain syytetty eri tahoja epäasiallisesta vaalivaikuttamisesta vailla sen kummempaa pohdintaa siitä,&nbsp;<em>mikä on epäasiallista vaikuttamista nykyaikana, ja miksi</em>. Ja edelleen,&nbsp;<em>miten pitäisi toimia, jos ylipäätään tahdotaan toimia</em>.</p><p>Matka on pitkä, mutta ensimmäinen askel lienee onnistua keskustelemaan demokraattisen vaikuttamisen periaatteista nykypäivänä. Tarvitaan teoria, ennen kuin sitä voidaan soveltaa löydettäviin syyllisiin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kevään korvilla on vaalien myötä jälleen pyörähtänyt käyntiin keskustelu vaaleihin vaikuttamisesta, sen muodoista, perusteista ja haluttavuudesta. Aihe murtautui voimalla julkiseen keskusteluun Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalien jälkimainingeissa.

Keskustelun taso aiheesta on kuitenkin valitettavasti juuttunut sormenosoitteluun eri suuntiin kuppikunnasta riippuen. Syytetään Venäjää, populisteja, marxisteja, suvakkeja, mediaa ja ties mitä. "Oman ryhmän" toiminnassa ei tokikaan nähdä vikaa, vaikka muiden politiikkaan olisi vaikutettu laajemmin eri puolilla jo kauan.

Ylipäätänsä aiheesta edelleen aktiivisena kytevä keskustelu kuitenkin osoittaa, että aiheesta löytyy keskusteltavaa. Että se on pinnalla ja jokin aiheeseen liittyvä muutos on luonut ongelman, jota ei ennen ollut olemassa, sitä ei havaittu tai siitä ei keskusteltu.

Miksi vaalivaikuttamisesta puhutaan niin paljon?
Koko debaakkeli demokraattisiin prosesseihin vaikuttamisen kiistelystä pohjaa nähdäkseni siihen, että klassinen ihanne yhdestä kansasta tekemässä itseään koskevia suvereeneja päätöksiä muiden vaikuttamatta on nykymaailmassa auttamatta mahdotonta. Ateenasta 1800-luvulle laskettiin torilla käsiä tai äänestettiin suhteellisen paikallisissa vaaleissa, ja maksimissaan oli kansallisia lehtiä kansallisista asioista keskustelemiseen kansallisesti. Maiden saati kansalaisten välinen vuorovaikutus oli nollassa nykypäivään verrattuna: Vladimir ja Liu eivät omanneet Jackin ja Mohammedin kanssa samaa julkista tilaa, julkisuutta. Yhdysvaltojen asioista päättivät yhdysvaltalaiset käytännössä kokonaan yhdysvaltalaisen kansallisen keskustelun pohjalta.

Nykypäivänä taas ei yksinkertaisesti ole mahdollista keskustella kansallisista aiheista kansallisesti ilman, että siihen tulee mukaan äänenpainoja kansallisten tahojen ulkopuolelta. Valtiot vaikuttavat toisiinsa diplomaattisesti ja median kautta viimeistään sosiaalisen median välityksellä, prioriteetit ja painopisteet suodattuvat muiden maiden keskusteluun aiempaa selkeämmin. Kansalaiset ja mediat viestivät uuden tekniikan avulla läpi valtiorajojen täysin vapaasti. On siis olemassa globaali(mpi) julkisuus, verkostoituneisuus on kasvanut eikä ole enää puhtaan neitseellistä kansallista julkisuutta vailla muualta tullutta vaikutusta.

Tällöin se klassinen ihanne yhden kansan päätäntävallasta omiin asioihin ilman muualta tulevaa vaikutusta ei tietenkään toimi. Yhdysvaltojen asioista päättävien yhdysvaltalaisten julkisessa keskustelussa muodostuvaan päätösprosessiin vaikuttaa nyt myös saksalainen somekommentoija, qatarilainen TV-yhtiö ja venäläinen poliitikko.

Ongelmasta ratkaisuun
Kun aiempi ihanne ei enää ole mahdollinen, olisi keskusteltava siitä miten uudessa tilanteessa tähän tulisi suhtautua. Voisin kuvitella, että suhtautuminen esimerkiksi Al-Jazeeran "äänestä RKP:tä" -kampanjaan ja Mikko Mallikkaan näkyvyyttä saaneisiin mielipiteisiin somessa eroaa valtavasti. Vaalivaikuttamista on erilaista. Siispä kysymyksenä on rajanveto liittyen juurikin siihen alkuperäiseen klassiseen ihanteeseen demokratiasta.

Kukaan tuskin realistisesti tahtoo kieltää Susania kirjoittamasta sosiaaliseen mediaan tai The Economistiin asioita, jotka nähdään Suomessa ja siten vaikuttavat kansalliseen keskusteluun. Huomattavasti useampi suhtautuu kielteisesti vaikkapa taannoiseen Neuvostoliiton painostukseen suomettumisen aikana: keskusteluun ja politiikkaan vaikutettiin rankasti, sitä haluttiin ohjata tiettyyn suuntaan.

Siispä kysymys: mihin raja ja miksi? Halutaanko vanhaa ideaalia pyrkiä säilyttämään ja millä tasolla? Miten? Onko hyväksyttävää, että Russia Today propagoi valtion narratiivia tänne omat intressit mielessään? Entä se että Jevgeni kirjoittelee Suomen asioista Suomen julkisessa keskustelussa? Mikä on legitiimi mielipide, mikä ulkovaltojen prioriteettien ajamista? Kuka sen päättää?


En ole nähnyt oikeastaan kenenkään systemaattisesti pohtivan demokraattisen vaikuttamisen perusteita modernissa maailmassa. On vain syytetty eri tahoja epäasiallisesta vaalivaikuttamisesta vailla sen kummempaa pohdintaa siitä, mikä on epäasiallista vaikuttamista nykyaikana, ja miksi. Ja edelleen, miten pitäisi toimia, jos ylipäätään tahdotaan toimia.

Matka on pitkä, mutta ensimmäinen askel lienee onnistua keskustelemaan demokraattisen vaikuttamisen periaatteista nykypäivänä. Tarvitaan teoria, ennen kuin sitä voidaan soveltaa löydettäviin syyllisiin.

]]>
1 http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269620-vaalivaikuttamisen-anatomia#comments Demokratia Eduskuntavaaliohjelma Informaatiovaikuttaminen Thu, 14 Feb 2019 07:42:53 +0000 Julius Lehtinen http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269620-vaalivaikuttamisen-anatomia
Kansalaisaloitteet virattomia - Hallitus päättää http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269581-kansalaisaloitteet-virattomia-hallitus-paattaa <p>Aktiivimallia vastaan kerättiin kansalaisaloitteella hyvin lyhyessä ajassa muistaakseni yli 140 000 allekirjoitusta. Demokratia tarvitsee omat vippaskonstinsa kyetäkseen edustamaan harvainvaltaa, ja kansalaisaloiteet ovat juuri näitä vippaskonsteja.</p><p>On näet aivan sama allekirjoittaako aloitteen 100 000 &nbsp;tai 500 000 henkilöä, &nbsp;sillä jos aloite ei ole hallituksen mieleen niin se torppaa sen valiokunnassa, jossa sillä on enemmistö.</p><p>Kansalaisaloite ei päädy eduskunnan käsiteltäväksi.</p><p><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/StVM_32+2018.aspx" title="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/StVM_32+2018.aspx">https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/StVM_32+2018.aspx</a></p><p>Lähden vähitellen Ruotsiin ja Tanskaan. Keskustelkaa. Uskokaa Sipilään, kokkareihin ja sinisiin.</p><p>Demokratian vippaskonsteihin ei Suomessa kannata luottaa. Kansalaisaloitteet on luotu varaventtiileiksi. Kohun laannuttua ne unohdetaan ja haudataan.</p><p>Kätevää, eikö vain?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aktiivimallia vastaan kerättiin kansalaisaloitteella hyvin lyhyessä ajassa muistaakseni yli 140 000 allekirjoitusta. Demokratia tarvitsee omat vippaskonstinsa kyetäkseen edustamaan harvainvaltaa, ja kansalaisaloiteet ovat juuri näitä vippaskonsteja.

On näet aivan sama allekirjoittaako aloitteen 100 000  tai 500 000 henkilöä,  sillä jos aloite ei ole hallituksen mieleen niin se torppaa sen valiokunnassa, jossa sillä on enemmistö.

Kansalaisaloite ei päädy eduskunnan käsiteltäväksi.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/StVM_32+2018.aspx

Lähden vähitellen Ruotsiin ja Tanskaan. Keskustelkaa. Uskokaa Sipilään, kokkareihin ja sinisiin.

Demokratian vippaskonsteihin ei Suomessa kannata luottaa. Kansalaisaloitteet on luotu varaventtiileiksi. Kohun laannuttua ne unohdetaan ja haudataan.

Kätevää, eikö vain?

 

 

]]>
7 http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269581-kansalaisaloitteet-virattomia-hallitus-paattaa#comments Aktiivimalli Demokratia Kansalaisaloite Puoluekuri Valiokunnat Wed, 13 Feb 2019 13:12:26 +0000 Pekka Siikala http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269581-kansalaisaloitteet-virattomia-hallitus-paattaa
Sipilä myi Postin 5.12. 2018 - Huomasiko kukaan? http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269283-sipila-myi-postin-8122018-huomasiko-kukaan <p>Kun raiskataan ja kun vanhuksia ei hoideta jää moni tärkeä asia kokonaan huomiota vaille. Edes media ei huomaa mitään. Ei näet voi pitää aivan pienenä asiaan sitä että yhteinen Postimme, tuo Posti Group Oyj, joulukuun 5. päivänä 2018 valtioneuvoston päätöksellä siirrettiin puoliksi Vake Oy:n omistukseen.</p><p><a href="https://www.posti.com/hallinnointi/hallinnointi/omistaja/" title="https://www.posti.com/hallinnointi/hallinnointi/omistaja/">https://www.posti.com/hallinnointi/hallinnointi/omistaja/</a></p><p>Jokainen voi itse perehtyä asiaan selvittämällä mikä on Vake Oy. Kas näin:</p><p><a href="https://vake.fi/" title="https://vake.fi/">https://vake.fi/</a></p><p>Vake Oy:lle on siirretty mittavasti valtion omaisuutta, ja lisää siirretään koko ajan. Jos tällä omaisuudella keinotellaan tai sitä myydään, niin kuka tekee päätökset?</p><p>Siinä hyvin tärkeä kysymys. Voiko Vake Oy myydä 49.9 % Postista (Posti Group Oyj) esimerkiksi ulkomaisille sijoittajaryhmälle pelkästään Vake Oy:n päätöksellä, vai tarvitaanko myyntiin eduskunnan päätös?</p><p>Entä jos Vake Oy myy osuutensa Fortumista ja Postista, niin kuka saa myyntitulot ja kuka päättä niiden käyttämisestä? Menevätkö myyntitulot valtion budjettiin, vai ovatko ne niitä varsin kuuluisia budjetin ulkopuolisia varoja, joilla esimerkisi hävittäjät ostetaan?</p><p>Viisaat vastaavat. Tietämättömät ovat hiljaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun raiskataan ja kun vanhuksia ei hoideta jää moni tärkeä asia kokonaan huomiota vaille. Edes media ei huomaa mitään. Ei näet voi pitää aivan pienenä asiaan sitä että yhteinen Postimme, tuo Posti Group Oyj, joulukuun 5. päivänä 2018 valtioneuvoston päätöksellä siirrettiin puoliksi Vake Oy:n omistukseen.

https://www.posti.com/hallinnointi/hallinnointi/omistaja/

Jokainen voi itse perehtyä asiaan selvittämällä mikä on Vake Oy. Kas näin:

https://vake.fi/

Vake Oy:lle on siirretty mittavasti valtion omaisuutta, ja lisää siirretään koko ajan. Jos tällä omaisuudella keinotellaan tai sitä myydään, niin kuka tekee päätökset?

Siinä hyvin tärkeä kysymys. Voiko Vake Oy myydä 49.9 % Postista (Posti Group Oyj) esimerkiksi ulkomaisille sijoittajaryhmälle pelkästään Vake Oy:n päätöksellä, vai tarvitaanko myyntiin eduskunnan päätös?

Entä jos Vake Oy myy osuutensa Fortumista ja Postista, niin kuka saa myyntitulot ja kuka päättä niiden käyttämisestä? Menevätkö myyntitulot valtion budjettiin, vai ovatko ne niitä varsin kuuluisia budjetin ulkopuolisia varoja, joilla esimerkisi hävittäjät ostetaan?

Viisaat vastaavat. Tietämättömät ovat hiljaa.

]]>
53 http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269283-sipila-myi-postin-8122018-huomasiko-kukaan#comments Demokratia Eduskunta Juha Sipilä Posti Group Vake Oy Fri, 08 Feb 2019 13:13:35 +0000 Pekka Siikala http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269283-sipila-myi-postin-8122018-huomasiko-kukaan
Mitä yhteistä on demokratialla ja empatialla? http://marjaheinonen3.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269103-mita-yhteista-on-demokratialla-ja-empatialla <p>Päivän sanomalehdet pääkirjoituksia myöten käsittelevät Saksassa tänään 11-vuotiaan tytön itsemurhaa. Hän tappoi itsensä, ja syiden nähdään vahvasti liittyneen koulukiusaamiseen. Kaikki ovat järkyttyneitä.</p><p>Suomessa on viime viikot keskusteltu vanhustenhoidon tilasta. Kaikkialta nousee esiin toinen toistaan karmeampia tarinoita siitä, miten vanhoja ihmisiä on jätetty heitteille ja heidän hoitoaan on laiminlyöty. Kaikki ovat järkyttyneitä.</p><p>Mistä? Molemmissa kammottavissa ja surullisissa tapauksissa metreittän palstatilaa ja tuntitolkulla poliittista ajatteluenergiaa on käytetty syyllisten löytämiseen ja havahduttu rakenteiden ja prosessien uudistamisen tarpeeseen. Koulukiusaamista on liikaa ja viranomaisten on tehtävä sille jotain. Vanhustenhoidon tila on kammottava, yhteiskunnan on tehtävä asialle jotain. Hyvä niin. Tärkeitä asioita, joista pitää puhua ja joita pitää kehittää.&nbsp;</p><p>Minä olen eniten järkyttynyt ja ymmälläni siitä, miten me ihmiset kykenemme kohtelemaan toisiamme.</p><p>Nyt kirjoitan inhimillisyydestä, empatiasta ja henkilökohtaisesta vastuusta.</p><p>Kun luen Berliinissä Hausotterin peruskoulussa tapahtuneesta koulukiusaamisesta ja kaikista niistä kiusaamistapauksista, joita yleisönosastokirjoituksissa on tänäänkin tullut jo esille, yritän ymmärtää, miten kiusaajasta tulee kiusaaja. Miksi kiusataan niin paljon? Miksi niin moni kiusaa? Miten kukaan voi kouluissa voi niin täällä kuin muuallakin lyödä, sulkea ulos ryhmistä, mollata sosiaalisessa mediassa? En kysy moralisoiden, vaan oikeasti yritän ymmärtää.</p><p>Suomen vanhustenhoidon kriisin (jälleen kerran) noustua pintaan olen kyyneleet silmissä lukenut hoitajien kertomuksia olosuhteista, joissa he ovat hoitaneet vanhuksia. Jotkut ovat lähteneet pois. Mietin, miten yhtäkään vanhusta on voitu jättää makaamaan yksin märissä vaipoissa sänkyyn tai päiväkausiksi yksin. Vanhustenhoidon ongelmat ovat olleet tiedossa ainakin viimeiset 10 vuotta, mutta miten vanhojen ihmisten inhimillinen hätä on voitu sulkea pois? Miten ollaan voitu kirkkain silmin perustella asioita tehostamisella, rahan puutteella tai resurssipulalla?</p><p>En ole kiinnostunut syyllisistä, vaan siitä, miten saisimme rakennettua jokaiseen meistä niin vahvan kyvyn empatiaan - kyvyn asettua toisen ihmisen asemaan ja toimia hänen hyväkseen - että emme vain voisi sulkea silmiämme asioilta ja hyväksyä päätöksiä, rakenteita tai tekoja, jotka loukkaavat ihmisyyttä.&nbsp; Niin päättäjiin kuin heidät päättäjiksi valitseviin kansalaisiin.</p><p>Kävin eilen katsomassa maailmankuulun elokuvantekijä <strong>Michael Mooren</strong> tuoreimman dokumentin, Fahrenheit 9/11, joka kertoo USA:n demokratian tilasta. Siellä demokraattinen järjestelmä on valinnut valtion johtoon presidentin, joka selkeästi erottelee ihmisryhmiä parempiin ja huonompiin, eikä näe arvoa toisen ihmisen kunnioittamisella. Valta antaa oikeutuksen tehdä toisille mitä vaan.&nbsp;</p><p>Dokumentti kuvaa, miten Trumpin toimintamalli on antanut tilaa samanlaiselle käytökselle USA:ssa. Elokuvassa näytettiin kännykkäkameraotoksia tilanteista, joissa tavalliset amerikkalaiset, miehet ja naiset, haukkuvat mustia neekereiksi päin kasvoja, tönivät ihmisä pois bussista, näyttävät ylpeinä keskisormea toisille. Käytöstä, joka näyttäytyy kammottavana, kohdistuu se mihin ihmisryhmään tahansa.</p><p>Jos valitsemme (demokraattisillakin vaaleilla) edustajiksemme ja johtajiksemme niitä, jotka eivät kykene empatiaan toisia kohtaan tai näe muiden ihmisten arvoa, vaan ajavat omaa tai pienen ryhmän etua, se johtaa tekoihin ja rakenteisiin, jotka synnyttävät eriarvoisuutta yhteiskunnassa.&nbsp;</p><p>Olen aina ajatellut, että demokratia vaatii toteutuakseen valistuneita ja asioihin perehtyviä ihmisiä, jotka kykenevät tekemään tulkintoja monimutkaisesta maailmasta. Nyt olen sitä mieltä, että valistuksen lisäksi demokratia vaatii toteutuakseen rohkeita ihmisiä. Sellaisia, jotka sinnikkäästi jaksavat nostaa inhimillisyyden loukkauksia esille ja kestää tyhjät tuijotukset, väheksynnän ja muistavat, mistä empatiassa on kyse. Myös Moore löytää dokumentissaan demokratian pelastuksen rohkeista ihmisistä, jotka rakenteista ja vastustuksesta huolimatta nousevat ajamaan tärkeitä asioita ja uskovat ihmisyyteen.</p><p>Tasan ei kaikki mene eikä tarvitsekaan mennä. Mutta toisen ihmisen näkeminen ihmisenä ja myös hänen oikeuksiensa tunnustaminen on perusta kaikelle yhteiselämälle toimivassa demokratiassa. Diktatuurit ovat oma lukunsa.</p><p><strong>Winston Churchill</strong> totesi aikanaan: &ldquo;Democracy is the worst form of government, except for all the others.&rdquo;. Näin on varmaan yhä eli demokratia on paras kaikkien toimimattomien hallintojärjestemien joukossa.&nbsp; Mutta sekään ei toimi ilman valistuneita ja ihmisyyteen uskovia kansalaisia. Kyky empatiaan on meissä, mutta ihmisyyteen uskominen ei ole koodattuna ihmiskunnan geeneihin, siksi sitä on aktiivisesti vaalittava.&nbsp;</p><p>Toisen ihmisen ihmisenä kohtaamisesta on puhuttava ja tehtävä rohkeita tekoja sen toteuttamiseksi. Ehkä silloin koululaisten, vanhusten ja muutaman muunkin elämä olisi parempaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Päivän sanomalehdet pääkirjoituksia myöten käsittelevät Saksassa tänään 11-vuotiaan tytön itsemurhaa. Hän tappoi itsensä, ja syiden nähdään vahvasti liittyneen koulukiusaamiseen. Kaikki ovat järkyttyneitä.

Suomessa on viime viikot keskusteltu vanhustenhoidon tilasta. Kaikkialta nousee esiin toinen toistaan karmeampia tarinoita siitä, miten vanhoja ihmisiä on jätetty heitteille ja heidän hoitoaan on laiminlyöty. Kaikki ovat järkyttyneitä.

Mistä? Molemmissa kammottavissa ja surullisissa tapauksissa metreittän palstatilaa ja tuntitolkulla poliittista ajatteluenergiaa on käytetty syyllisten löytämiseen ja havahduttu rakenteiden ja prosessien uudistamisen tarpeeseen. Koulukiusaamista on liikaa ja viranomaisten on tehtävä sille jotain. Vanhustenhoidon tila on kammottava, yhteiskunnan on tehtävä asialle jotain. Hyvä niin. Tärkeitä asioita, joista pitää puhua ja joita pitää kehittää. 

Minä olen eniten järkyttynyt ja ymmälläni siitä, miten me ihmiset kykenemme kohtelemaan toisiamme.

Nyt kirjoitan inhimillisyydestä, empatiasta ja henkilökohtaisesta vastuusta.

Kun luen Berliinissä Hausotterin peruskoulussa tapahtuneesta koulukiusaamisesta ja kaikista niistä kiusaamistapauksista, joita yleisönosastokirjoituksissa on tänäänkin tullut jo esille, yritän ymmärtää, miten kiusaajasta tulee kiusaaja. Miksi kiusataan niin paljon? Miksi niin moni kiusaa? Miten kukaan voi kouluissa voi niin täällä kuin muuallakin lyödä, sulkea ulos ryhmistä, mollata sosiaalisessa mediassa? En kysy moralisoiden, vaan oikeasti yritän ymmärtää.

Suomen vanhustenhoidon kriisin (jälleen kerran) noustua pintaan olen kyyneleet silmissä lukenut hoitajien kertomuksia olosuhteista, joissa he ovat hoitaneet vanhuksia. Jotkut ovat lähteneet pois. Mietin, miten yhtäkään vanhusta on voitu jättää makaamaan yksin märissä vaipoissa sänkyyn tai päiväkausiksi yksin. Vanhustenhoidon ongelmat ovat olleet tiedossa ainakin viimeiset 10 vuotta, mutta miten vanhojen ihmisten inhimillinen hätä on voitu sulkea pois? Miten ollaan voitu kirkkain silmin perustella asioita tehostamisella, rahan puutteella tai resurssipulalla?

En ole kiinnostunut syyllisistä, vaan siitä, miten saisimme rakennettua jokaiseen meistä niin vahvan kyvyn empatiaan - kyvyn asettua toisen ihmisen asemaan ja toimia hänen hyväkseen - että emme vain voisi sulkea silmiämme asioilta ja hyväksyä päätöksiä, rakenteita tai tekoja, jotka loukkaavat ihmisyyttä.  Niin päättäjiin kuin heidät päättäjiksi valitseviin kansalaisiin.

Kävin eilen katsomassa maailmankuulun elokuvantekijä Michael Mooren tuoreimman dokumentin, Fahrenheit 9/11, joka kertoo USA:n demokratian tilasta. Siellä demokraattinen järjestelmä on valinnut valtion johtoon presidentin, joka selkeästi erottelee ihmisryhmiä parempiin ja huonompiin, eikä näe arvoa toisen ihmisen kunnioittamisella. Valta antaa oikeutuksen tehdä toisille mitä vaan. 

Dokumentti kuvaa, miten Trumpin toimintamalli on antanut tilaa samanlaiselle käytökselle USA:ssa. Elokuvassa näytettiin kännykkäkameraotoksia tilanteista, joissa tavalliset amerikkalaiset, miehet ja naiset, haukkuvat mustia neekereiksi päin kasvoja, tönivät ihmisä pois bussista, näyttävät ylpeinä keskisormea toisille. Käytöstä, joka näyttäytyy kammottavana, kohdistuu se mihin ihmisryhmään tahansa.

Jos valitsemme (demokraattisillakin vaaleilla) edustajiksemme ja johtajiksemme niitä, jotka eivät kykene empatiaan toisia kohtaan tai näe muiden ihmisten arvoa, vaan ajavat omaa tai pienen ryhmän etua, se johtaa tekoihin ja rakenteisiin, jotka synnyttävät eriarvoisuutta yhteiskunnassa. 

Olen aina ajatellut, että demokratia vaatii toteutuakseen valistuneita ja asioihin perehtyviä ihmisiä, jotka kykenevät tekemään tulkintoja monimutkaisesta maailmasta. Nyt olen sitä mieltä, että valistuksen lisäksi demokratia vaatii toteutuakseen rohkeita ihmisiä. Sellaisia, jotka sinnikkäästi jaksavat nostaa inhimillisyyden loukkauksia esille ja kestää tyhjät tuijotukset, väheksynnän ja muistavat, mistä empatiassa on kyse. Myös Moore löytää dokumentissaan demokratian pelastuksen rohkeista ihmisistä, jotka rakenteista ja vastustuksesta huolimatta nousevat ajamaan tärkeitä asioita ja uskovat ihmisyyteen.

Tasan ei kaikki mene eikä tarvitsekaan mennä. Mutta toisen ihmisen näkeminen ihmisenä ja myös hänen oikeuksiensa tunnustaminen on perusta kaikelle yhteiselämälle toimivassa demokratiassa. Diktatuurit ovat oma lukunsa.

Winston Churchill totesi aikanaan: “Democracy is the worst form of government, except for all the others.”. Näin on varmaan yhä eli demokratia on paras kaikkien toimimattomien hallintojärjestemien joukossa.  Mutta sekään ei toimi ilman valistuneita ja ihmisyyteen uskovia kansalaisia. Kyky empatiaan on meissä, mutta ihmisyyteen uskominen ei ole koodattuna ihmiskunnan geeneihin, siksi sitä on aktiivisesti vaalittava. 

Toisen ihmisen ihmisenä kohtaamisesta on puhuttava ja tehtävä rohkeita tekoja sen toteuttamiseksi. Ehkä silloin koululaisten, vanhusten ja muutaman muunkin elämä olisi parempaa.

]]>
1 http://marjaheinonen3.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269103-mita-yhteista-on-demokratialla-ja-empatialla#comments Demokratia Empatia Inhimillisyys koulukiusaaminen vanhustenhoito Tue, 05 Feb 2019 14:19:36 +0000 Marja Heinonen http://marjaheinonen3.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269103-mita-yhteista-on-demokratialla-ja-empatialla
Demokratiat taistelevat elämästään http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268810-demokratiat-taistelevat-elamastaan <p>Entinen Tanskan ulkoministeriön taloudellisten asioiden ja kauppapolitiikan valtiosihteeri, nykyisin jo varsin iäkkäänä miehenä Singaporessa vaikuttava Jørgen Ørstrøm-Møller, kirjoitti taannoin ajatuksia herättävän kolumnin kuudesta demokratiaa uhkaavasta vaarasta (linkitin se Facebookiinkin). Kommentoin sitä nyt tarkemmin.</p><p><strong>Kuinka edustava demokratia on?</strong></p><p>Ongelmana on tässä se, että kansanedustajien on noudatettava puolueensa linjaa eikä parlamentaarinen demokratia siksi pysty heijastamaan kansan tahtoa. Seurauksena on ollut, että hallitukset eivät enää helposti saa enemmistöä kannalleen eivätkä edustajat voi äänestää omantuntonsa mukaisesti. Esimerkit löytyvät kuitenkin lähinnä Yhdysvalloista ja Britanniasta, joissa kaksipuoluejärjestelmä on kärjistänyt poliittisten mielipiteiden polarisaatiota entisestään. Suomen kaltaisissa maissa voidaan tosin havaita samaa ainakin sikäli, että puoluekenttä pirstaloituu ja mielipidekirjo laajenee niin, että toimivia hallituksia on entistä vaikeampi saada kokoon.</p><p>Demokratian &rdquo;edustavuuden&rdquo; asemesta olisin kuitenkin taipuvainen näkemään ongelmana &rdquo;edustuksellisuuden&rdquo; murenemisen ja kasvavat vaatimukset korvata se erilaisilla suoran demokratian muodoilla. Suora demokratia ilmaantui maailmaan ensiksi antiikin Kreikassa ja Roomassa, ja se johti molemmissa umpikujaan. Ensin mainitussa syynä oli sen rappeutuminen kansankiihottajien temmellyskentäksi. Viimemainitussa lisäksi siksi, että valtakunta kasvoi liian suureksi. Edustuksellisuus, ensin säätyihin, sittemmin vaaleihin perustuva, mahdollisti sen käyttöönoton suurissakin valtioissa.</p><p>Nyttemmin edustuksellinen demokratia on joutunut uhan alle sekä siksi, että teknologia nykyisin mahdollistaisi suoran demokratian myös suurissa aluevaltioissa että siksi, että samainen teknologia myös mahdollistaa valittujen edustajien painostamisen käyttäytymään yhtä vastuuttomasti kuin antiikin ajan kansankiihottajain manipuloimat kansankokoukset. Ostrakismia ja kansankokouksen langettamia kuolemantuomioita ei vielä ole kirjaimellisesti käytössä, mutta virtuaalisesti &rdquo;mob rule&rdquo; on jo arkipäivää, kuten poliittiset ruumiitkin.</p><p><strong>Järjestelmästä elävät ja vaurauden luojat</strong></p><p>Monissa maissa alkaa hyvinvointivaltion edunsaajain määrä nousta samalle tasolle kuin niiden määrä, jotka etuja rahoittavat. Niinpä edunsaajat, varsinkin kun heihin lisätään tukibyrokratian pyörittäjät, alkavat päästä määräämään vaurauden luomisen ehdoista. Edunsaajat eivät enää pidä etuja asiana, jonka varaan jäädään, jos toimeentulo jostain syystä (työttömyys, ammattitaidon vanheneminen tms.) lakkaa, toisin sanoen jonakin väliaikaisena. He alkavat vaatia valtiolta &rdquo;tarjouksia&rdquo;, jotka he voivat joko hyväksyä tai hylätä, ja silti vaatia itselleen etuuksia.</p><p>Havainto, että edunsaajat saattavat, ainakin yhdessä etuja hallinnoivan virkamiehistön kanssa, saada poliittisen enemmistön, ei ole uusi Suomessakaan, ainakaan kunnissa, mutta tarkkanäköinen se on. Sen sijaan on vaikea &ndash; ainakin minun &ndash; ymmärtää, mitä Møller tarkoittaa &rdquo;tarjouksilla valtiolta&rdquo;, ellei se sitten ole tapa ilmaista, että valtion täytyy huolehtia heille myös työpaikka tai muu ajanviettotapa sen lisäksi, että he edelleen saavat nauttia etuuksistaankin.</p><p>Kaikille maksettava perustulo olisi tapa vastata tähän tendenssiin, mutta samalla se myös osoittaa, millaisiin esteisiin perustulohankkeet luultavasti törmäisivät. Toisaalta olisivat benzyskowiczit, jotka jo nyt parhaimpaan populistityyliin nostattavat tunteita &rdquo;laiskureiden elättämistä&rdquo; vastaan, toisaalta viherpiipertäjät, jotka eivät näe muuta mahdollisuutta &ndash; eivätkä monet muuta tavoittelekaan &ndash; kuin että perustulo annettaisiin kaikkien tai useimpien nykyisten tukien päälle.</p><p><strong>Etuuksien määrä on kasvamassa</strong></p><p>Poliitikkojen on ollut nieltävä se, että on hirveän vaikea peruuttaa kerran myönnettyjä hyvinvointietuuksia. Päinvastoin, vaaleja voitetaan lupaamalla niitä lisää. Äänestäjät ymmärsivät joskus muinoin, että tuet oli tarkoitettu tilanteisiin, joissa he eivät pystyneet huolehtimaan itsestään. Tämä aika on mennyt, ja nykyiset sukupolvet eivät ole muunlaista aikaa kuin hyvinvointipalvelut tunteneetkaan. Niinpä he pitävät niitä oikeutenaan. Yhteiskuntamoraalin kannalta seuraukset ovat tuhoisat, ja todistekin löytyy: muinainen Rooma, jossa kerran ylpeä kansa muuttui vallantavoittelijoiden (ja myöhemmin keisarien) leipää ja sirkushuveja odottavaksi roskajoukoksi.</p><p>Niin pitkällä ei vielä olla nykyaikana eikä niin pitkälle ehkä päästäkään, muun muassa siksi, että nyt leipää ja sirkushuveja on järjestettävä kautta valtakunnan eikä vain oman maan Roomalle, mutta samantyyppiselle kehitykselle on kyllä aineksia. Vielä enemmän on aineksia tulojen ja varallisuuden yhä epätasaisemmalle jakaantumiselle, elämänmahdollisuuksien kutistumiselle ja toivottomuudelle sekä näistä kumpuavalle kaunalle ja raivolle, jonka purkautumisesta nähdään esimerkkejä Ranskassa.</p><p><strong>Politiikasta on tullut ammatti</strong></p><p>Edustuksellisen demokratian vahvuus oli, että se &rdquo;edusti&rdquo;, nimittäin että parlamentin kokoonpano heijasti kansan kokoonpanoa (vaikka naisia oli vähän). Useimmat edustajat olivat hankkineet kokemusta poliittisten organisaatioiden ulkopuolelta ennen politiikkaan tuloaan ja jatkoivatpa monet ammatissaan vielä edustajinakin. Niinpä työväkeä edustavat olivat (ainakin olleet) työläisiä, viljelijöiden edusmiehet viljelijöitä ja niin edelleen.</p><p>Nyt tällaiset edustajat ovat harvinaisuuksia. Useimmat ovat nousseet esiin nuoresta asti puolueorganisaatioiden kautta eikä heillä ole ollut paljon kosketusta niiden ulkopuoliseen elämään. Politiikasta tulee tällaisille poliitikoille helposti vain peliä ja heistä luokkana eristäytynyt ja itseään ylläpitävä eliitti, mikä kasvattaa kansan ja sen &rdquo;edustajien&rdquo; välistä kuilua ja ruokkii tunnetta, että &rdquo;systeemi&rdquo; ei heitä kuuntele eikä heistä välitä.</p><p>Omat kokemukseni suomalaisista poliitikoista eivät ole aivan noin dystooppisia, vaikka Møllerin kuvaama ilmiö sinänsä varmasti pätee Suomessakin. Poliitikolla on maassa, jossa on vallalla henkilövaali, oltava kyky vakuuttaa äänestäjät puolelleen, eikä se onnistu eristäytymällä äänestäjistä. Peliäkin politiikka on, mutta ei vain peliä. Sen sijaan poliitikon kohtalo riippuu nykyisin enemmän kuin koskaan ennen tunnettuudesta, ja siinä hän on riippuvainen, suorastaan epäterveellä tavalla, mediasta, sekä perinteisestä että nykyään yhä enemmän sosiaalisesta. Viimemainittuakaan hän ei itse henkilökohtaisesti pysty &rdquo;pyörittämään&rdquo;, ja on itse asiassa aikamoinen mysteeri, miten sosiaalisessa mediassa noustaan taustakohinan yläpuolelle, jos nimeä ei ole ensin saatu sosiaalisen median ulkopuolella, jota taas dominoi perinteinen media.</p><p><strong>Sosiaalinen verkostoituminen</strong></p><p>Sosiaalinen media on riistänyt poliittiselta järjestelmältä aloiteoikeuden, sanoo Møller. Enää ei ole niin, että poliitikko kertoo äänestäjille mitä aikoo, vaan nykyisin on myös päinvastoin. Puolueet ovat muuttuneet proaktiivisista reaktiivisiksi toimijoiksi, jotka juoksevat asioiden perässä ja yrittävät vastata muiden asettamiin kysymyksiin. Se ei herätä äänestäjien luottamusta. Eikä tässä kaikki: Yhdysvalloista nähdään, miten presidentti käyttää sosiaalisia verkostoja levittääkseen omaa informaatiotaan häiriöntekomielessä. Varsinkin tviittaus rajoitettuine merkkimäärineen pakottaa yksinkertaistamaan monimutkaisia asiakysymyksiä, kun mahdollisimman monen huomion herättäminen on tärkeintä.</p><p><strong>Poliitikot ovat menettäneet otteensa kansasta erityisesti maahanmuutossa</strong></p><p>Pitkään globalisaatio merkitsi vapaata kauppaa ja ulkomaisia investointeja. Asenteet sitä kohtaan muuttuivat, kun ihmiset kohtasivat sen henkilökohtaisella tasolla eri lailla käyttäytyvien, eri kulttuureista peräisin olevien ja erilaisia uskontoja harjoittavien ihmisten hahmossa. Uhatuksi ei tunnettu enää vain työpaikkoja, vaan myös jokapäiväinen elämä kauppakeskuksissa, työpaikoilla, naapurustossa ja lasten kouluissa. Konkreettisesti ilmiötä voi kuvata maassa asuvien mutta muualla syntyneiden väestöosuuksilla, jotka tyypillisesti vaihtelevat 8 ja 18 prosentin välillä Euroopassa (Møllerin listalla ei ollut Sveitsiä, jossa se on vielä suurempi, ei myöskään Suomea, jossa se on hieman yli 6, ei myöskään Itä-Euroopan maita, joissa se on yhä vähäinen).</p><p>Vastaanottajamaiden poliittiset järjestelmät ovat epäonnistuneet tämän kysymyksen käsittelyssä. Kantaväestöä ei ole valmistettu tällaiseen maahanmuuttoon eikä tulijoita valmennettu siihen, että heidän on sopeuduttava vastaanottajamaihin eikä päinvastoin. Molemmat tuntevat itsensä petetyiksi ja luovat toimintatilaa populistisille puolueille.</p><p><strong>Mitä tapahtuu seuraavaksi?</strong></p><p>Liberaalit demokratiat kokevat parhaillaan yhteiskunnissaan yhteenottoa vähemmän koulutetun enemmistön ja korkeammin koulutetun vähemmistön välillä. Sosiaalinen media on antanut ensin mainitulle jotain mitä sillä ei ole ennen ollut: pääsyn mediaan ja mahdollisuuden määrätä siitä mitä on yhteiskunnan asialistalla. Lopputuloksen määrää se, miten demokratiat onnistuvat estämään hallituksia käyttämästä valtaansa väärin ihmisten tietosuojaa murtamalla. Toiseksi, kansalaisille on saatava perille se, että on heidän asiansa estää valeuutisia ja muuta vahingollista informaatiota leviämästä. Filosofi John Lockeen (1632-1704) vedoten Møller kuuluttaa itsekuria vapauden käytössä niiltä, jotka vapautta nauttivat.</p><p>On pakko sanoa, että taas kerran vaikuttaa diagnoosi tarkemmalta kuin ehdotettu hoito tehokkaalta. Jos demokratiat tosiaan taistelevat elämästään, eivät ne taida näillä kahdella reseptillä taudistaan toipua. Toisekseen, uhkia ei tule ainoastaan demokratioiden sisältä, niin todellisia kuin ne ovatkin, vaan myös ulkopuolelta. Se on kuitenkin eri tarina.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Entinen Tanskan ulkoministeriön taloudellisten asioiden ja kauppapolitiikan valtiosihteeri, nykyisin jo varsin iäkkäänä miehenä Singaporessa vaikuttava Jørgen Ørstrøm-Møller, kirjoitti taannoin ajatuksia herättävän kolumnin kuudesta demokratiaa uhkaavasta vaarasta (linkitin se Facebookiinkin). Kommentoin sitä nyt tarkemmin.

Kuinka edustava demokratia on?

Ongelmana on tässä se, että kansanedustajien on noudatettava puolueensa linjaa eikä parlamentaarinen demokratia siksi pysty heijastamaan kansan tahtoa. Seurauksena on ollut, että hallitukset eivät enää helposti saa enemmistöä kannalleen eivätkä edustajat voi äänestää omantuntonsa mukaisesti. Esimerkit löytyvät kuitenkin lähinnä Yhdysvalloista ja Britanniasta, joissa kaksipuoluejärjestelmä on kärjistänyt poliittisten mielipiteiden polarisaatiota entisestään. Suomen kaltaisissa maissa voidaan tosin havaita samaa ainakin sikäli, että puoluekenttä pirstaloituu ja mielipidekirjo laajenee niin, että toimivia hallituksia on entistä vaikeampi saada kokoon.

Demokratian ”edustavuuden” asemesta olisin kuitenkin taipuvainen näkemään ongelmana ”edustuksellisuuden” murenemisen ja kasvavat vaatimukset korvata se erilaisilla suoran demokratian muodoilla. Suora demokratia ilmaantui maailmaan ensiksi antiikin Kreikassa ja Roomassa, ja se johti molemmissa umpikujaan. Ensin mainitussa syynä oli sen rappeutuminen kansankiihottajien temmellyskentäksi. Viimemainitussa lisäksi siksi, että valtakunta kasvoi liian suureksi. Edustuksellisuus, ensin säätyihin, sittemmin vaaleihin perustuva, mahdollisti sen käyttöönoton suurissakin valtioissa.

Nyttemmin edustuksellinen demokratia on joutunut uhan alle sekä siksi, että teknologia nykyisin mahdollistaisi suoran demokratian myös suurissa aluevaltioissa että siksi, että samainen teknologia myös mahdollistaa valittujen edustajien painostamisen käyttäytymään yhtä vastuuttomasti kuin antiikin ajan kansankiihottajain manipuloimat kansankokoukset. Ostrakismia ja kansankokouksen langettamia kuolemantuomioita ei vielä ole kirjaimellisesti käytössä, mutta virtuaalisesti ”mob rule” on jo arkipäivää, kuten poliittiset ruumiitkin.

Järjestelmästä elävät ja vaurauden luojat

Monissa maissa alkaa hyvinvointivaltion edunsaajain määrä nousta samalle tasolle kuin niiden määrä, jotka etuja rahoittavat. Niinpä edunsaajat, varsinkin kun heihin lisätään tukibyrokratian pyörittäjät, alkavat päästä määräämään vaurauden luomisen ehdoista. Edunsaajat eivät enää pidä etuja asiana, jonka varaan jäädään, jos toimeentulo jostain syystä (työttömyys, ammattitaidon vanheneminen tms.) lakkaa, toisin sanoen jonakin väliaikaisena. He alkavat vaatia valtiolta ”tarjouksia”, jotka he voivat joko hyväksyä tai hylätä, ja silti vaatia itselleen etuuksia.

Havainto, että edunsaajat saattavat, ainakin yhdessä etuja hallinnoivan virkamiehistön kanssa, saada poliittisen enemmistön, ei ole uusi Suomessakaan, ainakaan kunnissa, mutta tarkkanäköinen se on. Sen sijaan on vaikea – ainakin minun – ymmärtää, mitä Møller tarkoittaa ”tarjouksilla valtiolta”, ellei se sitten ole tapa ilmaista, että valtion täytyy huolehtia heille myös työpaikka tai muu ajanviettotapa sen lisäksi, että he edelleen saavat nauttia etuuksistaankin.

Kaikille maksettava perustulo olisi tapa vastata tähän tendenssiin, mutta samalla se myös osoittaa, millaisiin esteisiin perustulohankkeet luultavasti törmäisivät. Toisaalta olisivat benzyskowiczit, jotka jo nyt parhaimpaan populistityyliin nostattavat tunteita ”laiskureiden elättämistä” vastaan, toisaalta viherpiipertäjät, jotka eivät näe muuta mahdollisuutta – eivätkä monet muuta tavoittelekaan – kuin että perustulo annettaisiin kaikkien tai useimpien nykyisten tukien päälle.

Etuuksien määrä on kasvamassa

Poliitikkojen on ollut nieltävä se, että on hirveän vaikea peruuttaa kerran myönnettyjä hyvinvointietuuksia. Päinvastoin, vaaleja voitetaan lupaamalla niitä lisää. Äänestäjät ymmärsivät joskus muinoin, että tuet oli tarkoitettu tilanteisiin, joissa he eivät pystyneet huolehtimaan itsestään. Tämä aika on mennyt, ja nykyiset sukupolvet eivät ole muunlaista aikaa kuin hyvinvointipalvelut tunteneetkaan. Niinpä he pitävät niitä oikeutenaan. Yhteiskuntamoraalin kannalta seuraukset ovat tuhoisat, ja todistekin löytyy: muinainen Rooma, jossa kerran ylpeä kansa muuttui vallantavoittelijoiden (ja myöhemmin keisarien) leipää ja sirkushuveja odottavaksi roskajoukoksi.

Niin pitkällä ei vielä olla nykyaikana eikä niin pitkälle ehkä päästäkään, muun muassa siksi, että nyt leipää ja sirkushuveja on järjestettävä kautta valtakunnan eikä vain oman maan Roomalle, mutta samantyyppiselle kehitykselle on kyllä aineksia. Vielä enemmän on aineksia tulojen ja varallisuuden yhä epätasaisemmalle jakaantumiselle, elämänmahdollisuuksien kutistumiselle ja toivottomuudelle sekä näistä kumpuavalle kaunalle ja raivolle, jonka purkautumisesta nähdään esimerkkejä Ranskassa.

Politiikasta on tullut ammatti

Edustuksellisen demokratian vahvuus oli, että se ”edusti”, nimittäin että parlamentin kokoonpano heijasti kansan kokoonpanoa (vaikka naisia oli vähän). Useimmat edustajat olivat hankkineet kokemusta poliittisten organisaatioiden ulkopuolelta ennen politiikkaan tuloaan ja jatkoivatpa monet ammatissaan vielä edustajinakin. Niinpä työväkeä edustavat olivat (ainakin olleet) työläisiä, viljelijöiden edusmiehet viljelijöitä ja niin edelleen.

Nyt tällaiset edustajat ovat harvinaisuuksia. Useimmat ovat nousseet esiin nuoresta asti puolueorganisaatioiden kautta eikä heillä ole ollut paljon kosketusta niiden ulkopuoliseen elämään. Politiikasta tulee tällaisille poliitikoille helposti vain peliä ja heistä luokkana eristäytynyt ja itseään ylläpitävä eliitti, mikä kasvattaa kansan ja sen ”edustajien” välistä kuilua ja ruokkii tunnetta, että ”systeemi” ei heitä kuuntele eikä heistä välitä.

Omat kokemukseni suomalaisista poliitikoista eivät ole aivan noin dystooppisia, vaikka Møllerin kuvaama ilmiö sinänsä varmasti pätee Suomessakin. Poliitikolla on maassa, jossa on vallalla henkilövaali, oltava kyky vakuuttaa äänestäjät puolelleen, eikä se onnistu eristäytymällä äänestäjistä. Peliäkin politiikka on, mutta ei vain peliä. Sen sijaan poliitikon kohtalo riippuu nykyisin enemmän kuin koskaan ennen tunnettuudesta, ja siinä hän on riippuvainen, suorastaan epäterveellä tavalla, mediasta, sekä perinteisestä että nykyään yhä enemmän sosiaalisesta. Viimemainittuakaan hän ei itse henkilökohtaisesti pysty ”pyörittämään”, ja on itse asiassa aikamoinen mysteeri, miten sosiaalisessa mediassa noustaan taustakohinan yläpuolelle, jos nimeä ei ole ensin saatu sosiaalisen median ulkopuolella, jota taas dominoi perinteinen media.

Sosiaalinen verkostoituminen

Sosiaalinen media on riistänyt poliittiselta järjestelmältä aloiteoikeuden, sanoo Møller. Enää ei ole niin, että poliitikko kertoo äänestäjille mitä aikoo, vaan nykyisin on myös päinvastoin. Puolueet ovat muuttuneet proaktiivisista reaktiivisiksi toimijoiksi, jotka juoksevat asioiden perässä ja yrittävät vastata muiden asettamiin kysymyksiin. Se ei herätä äänestäjien luottamusta. Eikä tässä kaikki: Yhdysvalloista nähdään, miten presidentti käyttää sosiaalisia verkostoja levittääkseen omaa informaatiotaan häiriöntekomielessä. Varsinkin tviittaus rajoitettuine merkkimäärineen pakottaa yksinkertaistamaan monimutkaisia asiakysymyksiä, kun mahdollisimman monen huomion herättäminen on tärkeintä.

Poliitikot ovat menettäneet otteensa kansasta erityisesti maahanmuutossa

Pitkään globalisaatio merkitsi vapaata kauppaa ja ulkomaisia investointeja. Asenteet sitä kohtaan muuttuivat, kun ihmiset kohtasivat sen henkilökohtaisella tasolla eri lailla käyttäytyvien, eri kulttuureista peräisin olevien ja erilaisia uskontoja harjoittavien ihmisten hahmossa. Uhatuksi ei tunnettu enää vain työpaikkoja, vaan myös jokapäiväinen elämä kauppakeskuksissa, työpaikoilla, naapurustossa ja lasten kouluissa. Konkreettisesti ilmiötä voi kuvata maassa asuvien mutta muualla syntyneiden väestöosuuksilla, jotka tyypillisesti vaihtelevat 8 ja 18 prosentin välillä Euroopassa (Møllerin listalla ei ollut Sveitsiä, jossa se on vielä suurempi, ei myöskään Suomea, jossa se on hieman yli 6, ei myöskään Itä-Euroopan maita, joissa se on yhä vähäinen).

Vastaanottajamaiden poliittiset järjestelmät ovat epäonnistuneet tämän kysymyksen käsittelyssä. Kantaväestöä ei ole valmistettu tällaiseen maahanmuuttoon eikä tulijoita valmennettu siihen, että heidän on sopeuduttava vastaanottajamaihin eikä päinvastoin. Molemmat tuntevat itsensä petetyiksi ja luovat toimintatilaa populistisille puolueille.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Liberaalit demokratiat kokevat parhaillaan yhteiskunnissaan yhteenottoa vähemmän koulutetun enemmistön ja korkeammin koulutetun vähemmistön välillä. Sosiaalinen media on antanut ensin mainitulle jotain mitä sillä ei ole ennen ollut: pääsyn mediaan ja mahdollisuuden määrätä siitä mitä on yhteiskunnan asialistalla. Lopputuloksen määrää se, miten demokratiat onnistuvat estämään hallituksia käyttämästä valtaansa väärin ihmisten tietosuojaa murtamalla. Toiseksi, kansalaisille on saatava perille se, että on heidän asiansa estää valeuutisia ja muuta vahingollista informaatiota leviämästä. Filosofi John Lockeen (1632-1704) vedoten Møller kuuluttaa itsekuria vapauden käytössä niiltä, jotka vapautta nauttivat.

On pakko sanoa, että taas kerran vaikuttaa diagnoosi tarkemmalta kuin ehdotettu hoito tehokkaalta. Jos demokratiat tosiaan taistelevat elämästään, eivät ne taida näillä kahdella reseptillä taudistaan toipua. Toisekseen, uhkia ei tule ainoastaan demokratioiden sisältä, niin todellisia kuin ne ovatkin, vaan myös ulkopuolelta. Se on kuitenkin eri tarina.

]]>
38 http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268810-demokratiat-taistelevat-elamastaan#comments Demokratia Edunsaajat Hyvinvointivaltio Maahanmuutto Politiikka Fri, 01 Feb 2019 07:11:02 +0000 Antti Kuosmanen http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268810-demokratiat-taistelevat-elamastaan
Vakikoivaa demokratian juhlaako ? http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268800-venajan-meininkia <p>Eduskuntavaalit lähestyvät ja vaaliväittelyt kuuluvat osana demokratiaan.&nbsp; Wikipedian mukaan eduskunta valitsee Ylen hallintoneuvoston, joka on yleisradion ylin päättävä elin.&nbsp; Sen 21 jäsentä johtaa sinisten Kimmo Kivelä ja varapuheenjohtajana on kokoomuksen Arto Satonen.</p><p>Vaaliväittelyyn on pyydetty eduskuntapuolueita, onhan eduskunta maan korkein päättävä elin.&nbsp; Sitten tullaan ongelmakohtaan, kun puhutaan uusista eduskuntapuolueista. Mehän tiedämme, että Sinisten puolue on syntynyt vaalikauden aikana. Samoin on käynyt Seitsemän tähden liikkeelle, joka on vuoden 2018 lopulla on rekistöröitynyt puolueeksi.</p><p>Siniset ovat vaaliväittelyissä mukana, mutta Tähtiliike ei.&nbsp; Käsittääkseni puolueet ovat juridisesti samanarvoisessa asemassa, kun molemmilta löytyy eduskunnasta edustus.</p><p>Nyt voidaan kysyä, onko hallintoneuvosto eduskuntaa merkittävämpi, kun Tähtiliikettä ei ole kelpuutettu vaaliväittelyyn ?</p><p>Nyt voidaan kysyä, onko demokratia valikoivaa ? Suomessahan nähdään käytännöllistä demokratiavajetta Venäjällä ? Onko Venäjän tauti iskenyt hallintoneuvostoon ?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskuntavaalit lähestyvät ja vaaliväittelyt kuuluvat osana demokratiaan.  Wikipedian mukaan eduskunta valitsee Ylen hallintoneuvoston, joka on yleisradion ylin päättävä elin.  Sen 21 jäsentä johtaa sinisten Kimmo Kivelä ja varapuheenjohtajana on kokoomuksen Arto Satonen.

Vaaliväittelyyn on pyydetty eduskuntapuolueita, onhan eduskunta maan korkein päättävä elin.  Sitten tullaan ongelmakohtaan, kun puhutaan uusista eduskuntapuolueista. Mehän tiedämme, että Sinisten puolue on syntynyt vaalikauden aikana. Samoin on käynyt Seitsemän tähden liikkeelle, joka on vuoden 2018 lopulla on rekistöröitynyt puolueeksi.

Siniset ovat vaaliväittelyissä mukana, mutta Tähtiliike ei.  Käsittääkseni puolueet ovat juridisesti samanarvoisessa asemassa, kun molemmilta löytyy eduskunnasta edustus.

Nyt voidaan kysyä, onko hallintoneuvosto eduskuntaa merkittävämpi, kun Tähtiliikettä ei ole kelpuutettu vaaliväittelyyn ?

Nyt voidaan kysyä, onko demokratia valikoivaa ? Suomessahan nähdään käytännöllistä demokratiavajetta Venäjällä ? Onko Venäjän tauti iskenyt hallintoneuvostoon ?

 

 

]]>
0 http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268800-venajan-meininkia#comments Demokratia Hallintoneuvosto Vaalit Yle Fri, 01 Feb 2019 02:09:57 +0000 Pauli Pitkänen http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268800-venajan-meininkia
Jos haluat maahan muutosta, äänestä maahan muutosta http://herrakeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268551-jos-haluat-maahan-muutosta-aanesta-maahan-muutosta <p>Joku AY-liikkeen systeemi mainosti, että kannattaa äänestää, jos haluaa asioiden muuttuvan. (Mainos ohessa.) Olen samaa mieltä. Tosin vielä äänestämistäkin olennaisempaa on, että ketä sitä äänestää. Jos äänestää SDP:tä, Kokoomusta tai Keskustaa, on se käytännössä sama kuin jättäisi äänen kokonaan antamatta.<br /><br />Vaikka äänestämättä jättäminen tuntuisi protestilta, järjestelmän mielestä se ei ole sitä, eikä järjestelmää kiinnosta kuin sen omat pelisäännöt. Järjestelmän näkökulmasta jokainen jättämätön ääni tarkoittaa yhtä ääntä nykyisen vallan ja status quon hyväksymisen puolesta. Se ei ole protesti, vaan ääni sen puolesta, että mikä tahansa käy.<br /><br />Suomessa ollaan jo nähty vaaleja, joissa äänestysaktiivisuus on alle puolet. Järjestelmä ei ole mitenkään siitä säikähtänyt, vaan ollut oikein mielissään. Kun protestiväki jää kotiin, jää hallitseminen niille, jotka ovat kaikista puolueuskollisimpia, eli Kokoomukselle, Keskustalle ja SDP:lle.<br /><br />Jos kaikki Suomen nukkuvat äänestäjät heräisivät ja äänestäisivät mitä tahansa puoluetta, tulisi tästä puolueesta välittömästi Suomen suurin puolue, joka pääsisi about yksin latelemaan hallitusohjelman. Samaan aikaan kaikkien muiden puolueiden valta laskisi.<br /><br />Jos ei löydy hyvää ehdokasta, niin kannattaa käyttää vaikka Kauko Röyhkä -protestia. Kauko Röyhkä -protesti tarkoittaa, että etsitään listalta se kaikista rumin kommunisti ja annetaan sille ääni. Ruma kommunisti on kovempi protesti kuin Aku Ankka.<br /><br />Jos haluat maahan muutosta, äänestä maahan muutosta. Vain Suomen kansalaiset voivat päättää siitä, että annetaanko maamme mennä alas viemäristä vai nostetaanko se uuteen kukoistukseen. Kansakunnan kohtalo on Sinun käsissäsi.<br /><br />PS. Saatoin editoida tuota AY-liikkeen kuvaa.<br /><br />PPS. Kuvan symboliikka lyhyesti:<br />Intiaanihattu = Kulttuuriaprolaatio.<br />Pyssy = Aseenkanto-oikeutta ei pidä rajoittaa.<br />Jointti = Legalize it.<br />Bitcoin = Virtuaalimarkka takas.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Joku AY-liikkeen systeemi mainosti, että kannattaa äänestää, jos haluaa asioiden muuttuvan. (Mainos ohessa.) Olen samaa mieltä. Tosin vielä äänestämistäkin olennaisempaa on, että ketä sitä äänestää. Jos äänestää SDP:tä, Kokoomusta tai Keskustaa, on se käytännössä sama kuin jättäisi äänen kokonaan antamatta.

Vaikka äänestämättä jättäminen tuntuisi protestilta, järjestelmän mielestä se ei ole sitä, eikä järjestelmää kiinnosta kuin sen omat pelisäännöt. Järjestelmän näkökulmasta jokainen jättämätön ääni tarkoittaa yhtä ääntä nykyisen vallan ja status quon hyväksymisen puolesta. Se ei ole protesti, vaan ääni sen puolesta, että mikä tahansa käy.

Suomessa ollaan jo nähty vaaleja, joissa äänestysaktiivisuus on alle puolet. Järjestelmä ei ole mitenkään siitä säikähtänyt, vaan ollut oikein mielissään. Kun protestiväki jää kotiin, jää hallitseminen niille, jotka ovat kaikista puolueuskollisimpia, eli Kokoomukselle, Keskustalle ja SDP:lle.

Jos kaikki Suomen nukkuvat äänestäjät heräisivät ja äänestäisivät mitä tahansa puoluetta, tulisi tästä puolueesta välittömästi Suomen suurin puolue, joka pääsisi about yksin latelemaan hallitusohjelman. Samaan aikaan kaikkien muiden puolueiden valta laskisi.

Jos ei löydy hyvää ehdokasta, niin kannattaa käyttää vaikka Kauko Röyhkä -protestia. Kauko Röyhkä -protesti tarkoittaa, että etsitään listalta se kaikista rumin kommunisti ja annetaan sille ääni. Ruma kommunisti on kovempi protesti kuin Aku Ankka.

Jos haluat maahan muutosta, äänestä maahan muutosta. Vain Suomen kansalaiset voivat päättää siitä, että annetaanko maamme mennä alas viemäristä vai nostetaanko se uuteen kukoistukseen. Kansakunnan kohtalo on Sinun käsissäsi.

PS. Saatoin editoida tuota AY-liikkeen kuvaa.

PPS. Kuvan symboliikka lyhyesti:
Intiaanihattu = Kulttuuriaprolaatio.
Pyssy = Aseenkanto-oikeutta ei pidä rajoittaa.
Jointti = Legalize it.
Bitcoin = Virtuaalimarkka takas.

]]>
2 http://herrakeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268551-jos-haluat-maahan-muutosta-aanesta-maahan-muutosta#comments Äänestäminen Demokratia Kansanvalta Vapaus Vastuu Mon, 28 Jan 2019 10:51:12 +0000 Jiri Keronen http://herrakeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268551-jos-haluat-maahan-muutosta-aanesta-maahan-muutosta
Usko demokratiaan koetuksella http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268485-usko-demokratiaan-koetuksella <p>&quot;Olen pettynyt kansaan ja kansanvaltaan. .. Kansa voi äänestää valtaan tyrannin&quot;.</p> <p>​Näin rankasti avautuu Pertti Timonen, Tampereen vanha viisas, tohtori ja sosialidemokraatti.</p> <p>Hänen puolueensa nimessä esiintyy kaksi kovaa, nimittän yhteisö ja kansanvalta.</p> <p>Onkin paikallaan tammisunnuntain pakkaskirkkaassa hetkessä ​toviksi pysähtyä Pertin ajatusten pariin (AL 27.1.2019).</p> <p>&quot;Tänäänkin kansa kannattaa milloin väkivaltaisia mielenosoituksia, milloin kovia otteita anarkiaa vastaan.&quot;</p> <p>Kansan tahto on ristiriitainen suure. Ken siitä ottaa selvän? Kuuntelemalla herkällä korvalla kansan ääntä ? Ehkä - ehkä ei.</p> <p>Niinpä Pertti päätyy maksiimiin:</p> <p>&quot;Populismi on politiikan uskomuslääketiedettä&quot;. &quot;...näyttää siitä, että elämme parhaillaan yliyksilöllisyyden aikaa&quot;.</p> <p>&quot;Oikeuksia ja etuja ollaan valmiita puolustamaan kurkku suorana, mutta yhteiskunnan asettamia velvollisuuksia vastustetaan, vaikka vahva valtio on yksilön paras turva&quot;, Pertti sanoo.</p> <p>Vahva valtio tietenkin vaatii oikeamelisen ohjurin, joka parhaan käsityksen mukaan on kuin onkin - demokratia. Ja demokratian toteutumisen keskeinen elementti on - mikäs mu, kuin markkinatalous!</p> <p>Pertti tunnustaa:</p> <p>&quot;Olen itsekin opettanut, että totalitarismi ja vapaa markkinatalous eivät sovi yhteen.&quot;</p> <p>&quot;Teorian mukaan vapaa talouselämä luo ennenpitkää vahvan keskiluokan, joka ei tyydy totalitaariseen hallintoon vaan vaatii kansalaisvapauksia&quot;.</p> <p>Kuinkas sitten kävikään? Historian ja liberalismin suurta ironiaa - ja avointa ivaa- ilmentyy avokämmeniskuna siinä, että Kiina etenee kohti poliittista, taloudellista, sotilaallista ha hegemonista maailmanvaltaa, ilman että &quot;demokratiasta on tietoakaan&quot;.</p> <p>Megaluokan kysymys kuuluu:</p> <p>&quot;Kuinka käy demokraattisten Yhdysvaltojen ja Euroopan Unionin autoritaarisen Venäjän ja totalitaarisen Kiinan puristuksessa?&quot;, Pertti kysyy.</p> <p>Hyvä, todella hyvä kysymys! Vastaamista ei tippaakaan helpota Pertin loppuparahdus:</p> <p>&quot;Venäläiset eivöt halua vapautta, koska eivät tiedä, mitä vapaudellaan tekisivät. Suomalaiset eivät arvosta poliitikkoja silloinkaan, kun siihenolisi aihetta&quot;.</p> <p>Niinpä.</p> <p>Jos kansa ei tiedä mitä se todella tahtoo ja tarvitsee, miten heitä edustavat poliitikot ja poliitikkojen teot voisivat ansaita kansalaisten arvostuksen?</p> <p>&quot;Rakenna siinä sitten demokratiaa&quot;, dosentti Pertti Timonen kuiskaa.</p> <p>Varsinainen sunnuntai-aamun elämän ja kuolemankysymys Tampereen Pertiltä.</p> <p>​*</p> <p>Vanhan ja hyvän seminaaritavan mukaisesti kommentoin PerttiTimosen sunnuntaivieras- kolumnia, jonka hän on otikoinut melodramaattisesti &quot;Demokratian hautajaiset yliyksilöllisyyden aikaan&quot;, seuraavasti:</p> <p>Hyvää ja painava pohdintaa, mutta peruskysymys ja koko paradigma on väärä ja virheellinen.</p> <p>Siinä lähtökohtaisesti oletetaan, että USA ja EU - ja Suomi, olisivat demokratioita, ja että niissä toteutuisi kasanvalta.</p> <p>Ja vastaavasti mainitut opponentiaaliset suurvallat olisivat täysin pimeitä valtoja, kansalaisten ja heidän tahdonmuodostuksensa kannalta.</p> <p>Näin epäilemättä liberalistis-demokraattisen viiteikkunan läpi tarkastellen onkin.</p> <p>Mutta jos omaa Läntistä markkinavoimien hallitsemaa olotilaamme tarkastellaan puoliksikaan niin kriittisten ikkunalasien läpi kuin &quot;me&quot; tarkastelemme &quot;noita toisia&quot;, niin väistämättä päädymme luonnekuvauksessamme hieman vähemmän auvoiseen pastoraaliin, ja toteutunut todellisuus ympärillämme saa lisäväriä, synkeitäkin varjoja ja juonteita.</p> <p>Etenkin kylmän sodan jälkeisessä ajassa Läntinen maailmanjärjestys toteutti antibolshevistista taistelukuvaa, sokeasti noudattaen kanatarhan iskulauseita:</p> <p>Markkinat hyvä, regulaatio ja tasapainoitus paha ,</p> <p>vapaudet hyvä, laki paha,</p> <p>raha hyvä, jakosuhde paha.</p> <p>Ja niin edelleen, eternitas, loputtomiin, aina ja kaikessa.</p> <p>Länsi solahti Tässä ortodoksismissaan, ainoan oikean reformoidun markkinauskon totalitaristisessa puhdasoppisuudessaan opponentaaristen ideologioiden sodasta monoteistiseen rynnäkköön ja finanssivapauksien hornaan. Tulokset näemme.</p> <p>Milloin Euroopassa tai Amerikassa, olisi tehty Kansan ehdoilla ja heidän kollektiivisten tarpeidensa mukaisia Ohjelmia ja Ratkaisuja?</p> <p>Ei koskaan. Never. Never, kraakaisee korppi Euroopan yllä.</p> <p>Kenen ehdoilla Euroopan politiikkaa on tehty muurin halkeamisenaamusta lähtien?</p> <p>Markkinoiden. Markkinamekanismin nimessä ja veressä. Markkinavoimiin uskoen, Markkinavoimia palvoen ja Markkinavoimia peläten ja rakastaen.</p> <p>Niinsanottu vapaa Eurooppa on ehdollistettu - ja mikä surkuteltavinta - ehdollistanut , pieniä ulisevia vähemmistöjä lukuunottamatta, itsensä Markkinavoimille. Tee siinä sitten demokratiaa tykö. &quot;Rakenna siinä sitten demokratiaa.&quot;</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Olen pettynyt kansaan ja kansanvaltaan. .. Kansa voi äänestää valtaan tyrannin".

​Näin rankasti avautuu Pertti Timonen, Tampereen vanha viisas, tohtori ja sosialidemokraatti.

Hänen puolueensa nimessä esiintyy kaksi kovaa, nimittän yhteisö ja kansanvalta.

Onkin paikallaan tammisunnuntain pakkaskirkkaassa hetkessä ​toviksi pysähtyä Pertin ajatusten pariin (AL 27.1.2019).

"Tänäänkin kansa kannattaa milloin väkivaltaisia mielenosoituksia, milloin kovia otteita anarkiaa vastaan."

Kansan tahto on ristiriitainen suure. Ken siitä ottaa selvän? Kuuntelemalla herkällä korvalla kansan ääntä ? Ehkä - ehkä ei.

Niinpä Pertti päätyy maksiimiin:

"Populismi on politiikan uskomuslääketiedettä". "...näyttää siitä, että elämme parhaillaan yliyksilöllisyyden aikaa".

"Oikeuksia ja etuja ollaan valmiita puolustamaan kurkku suorana, mutta yhteiskunnan asettamia velvollisuuksia vastustetaan, vaikka vahva valtio on yksilön paras turva", Pertti sanoo.

Vahva valtio tietenkin vaatii oikeamelisen ohjurin, joka parhaan käsityksen mukaan on kuin onkin - demokratia. Ja demokratian toteutumisen keskeinen elementti on - mikäs mu, kuin markkinatalous!

Pertti tunnustaa:

"Olen itsekin opettanut, että totalitarismi ja vapaa markkinatalous eivät sovi yhteen."

"Teorian mukaan vapaa talouselämä luo ennenpitkää vahvan keskiluokan, joka ei tyydy totalitaariseen hallintoon vaan vaatii kansalaisvapauksia".

Kuinkas sitten kävikään? Historian ja liberalismin suurta ironiaa - ja avointa ivaa- ilmentyy avokämmeniskuna siinä, että Kiina etenee kohti poliittista, taloudellista, sotilaallista ha hegemonista maailmanvaltaa, ilman että "demokratiasta on tietoakaan".

Megaluokan kysymys kuuluu:

"Kuinka käy demokraattisten Yhdysvaltojen ja Euroopan Unionin autoritaarisen Venäjän ja totalitaarisen Kiinan puristuksessa?", Pertti kysyy.

Hyvä, todella hyvä kysymys! Vastaamista ei tippaakaan helpota Pertin loppuparahdus:

"Venäläiset eivöt halua vapautta, koska eivät tiedä, mitä vapaudellaan tekisivät. Suomalaiset eivät arvosta poliitikkoja silloinkaan, kun siihenolisi aihetta".

Niinpä.

Jos kansa ei tiedä mitä se todella tahtoo ja tarvitsee, miten heitä edustavat poliitikot ja poliitikkojen teot voisivat ansaita kansalaisten arvostuksen?

"Rakenna siinä sitten demokratiaa", dosentti Pertti Timonen kuiskaa.

Varsinainen sunnuntai-aamun elämän ja kuolemankysymys Tampereen Pertiltä.

​*

Vanhan ja hyvän seminaaritavan mukaisesti kommentoin PerttiTimosen sunnuntaivieras- kolumnia, jonka hän on otikoinut melodramaattisesti "Demokratian hautajaiset yliyksilöllisyyden aikaan", seuraavasti:

Hyvää ja painava pohdintaa, mutta peruskysymys ja koko paradigma on väärä ja virheellinen.

Siinä lähtökohtaisesti oletetaan, että USA ja EU - ja Suomi, olisivat demokratioita, ja että niissä toteutuisi kasanvalta.

Ja vastaavasti mainitut opponentiaaliset suurvallat olisivat täysin pimeitä valtoja, kansalaisten ja heidän tahdonmuodostuksensa kannalta.

Näin epäilemättä liberalistis-demokraattisen viiteikkunan läpi tarkastellen onkin.

Mutta jos omaa Läntistä markkinavoimien hallitsemaa olotilaamme tarkastellaan puoliksikaan niin kriittisten ikkunalasien läpi kuin "me" tarkastelemme "noita toisia", niin väistämättä päädymme luonnekuvauksessamme hieman vähemmän auvoiseen pastoraaliin, ja toteutunut todellisuus ympärillämme saa lisäväriä, synkeitäkin varjoja ja juonteita.

Etenkin kylmän sodan jälkeisessä ajassa Läntinen maailmanjärjestys toteutti antibolshevistista taistelukuvaa, sokeasti noudattaen kanatarhan iskulauseita:

Markkinat hyvä, regulaatio ja tasapainoitus paha ,

vapaudet hyvä, laki paha,

raha hyvä, jakosuhde paha.

Ja niin edelleen, eternitas, loputtomiin, aina ja kaikessa.

Länsi solahti Tässä ortodoksismissaan, ainoan oikean reformoidun markkinauskon totalitaristisessa puhdasoppisuudessaan opponentaaristen ideologioiden sodasta monoteistiseen rynnäkköön ja finanssivapauksien hornaan. Tulokset näemme.

Milloin Euroopassa tai Amerikassa, olisi tehty Kansan ehdoilla ja heidän kollektiivisten tarpeidensa mukaisia Ohjelmia ja Ratkaisuja?

Ei koskaan. Never. Never, kraakaisee korppi Euroopan yllä.

Kenen ehdoilla Euroopan politiikkaa on tehty muurin halkeamisenaamusta lähtien?

Markkinoiden. Markkinamekanismin nimessä ja veressä. Markkinavoimiin uskoen, Markkinavoimia palvoen ja Markkinavoimia peläten ja rakastaen.

Niinsanottu vapaa Eurooppa on ehdollistettu - ja mikä surkuteltavinta - ehdollistanut , pieniä ulisevia vähemmistöjä lukuunottamatta, itsensä Markkinavoimille. Tee siinä sitten demokratiaa tykö. "Rakenna siinä sitten demokratiaa."

]]>
22 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268485-usko-demokratiaan-koetuksella#comments Demokratia Kansa Kansanvalta Markkinavalta Populismi Sun, 27 Jan 2019 09:19:01 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268485-usko-demokratiaan-koetuksella
AIKAMME SYÖPÄ--KIUSAAMINEN http://karinkarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268472-aikamme-syopa-kiusaaminen <p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;<strong> &nbsp;Aikamme syöpä - kiusaaminen</strong></p><p>Suomalaisista 90 -% on kokenut kiusaamista itse tai lähipiirissä.</p><p>Esimerkiksi Kouluterveyskysely osoittaa, että 7 % kaikista 8-9-luokkalaista on kokenut kiusaamista kerran viikossa.&nbsp;<a href="https://l.facebook.com/l.php?u=https%3A%2F%2Fthl.fi%2F%3Ffbclid%3DIwAR20CJVsakMnxm8g-Gb1Z6BtkINGBeTOC0wq24KWx7hiVY1pOLq6OsEN4bY&amp;h=AT1cFQaFXhWnsiJRRKBV2dy-1r0ZivXof9K96EJa6pg1ME_MqG1w_vyevfdAbN173E97Ou8Cw6FcDKgniEiG08d8_u3H5LQD41Zs9tu7wipwqrhZX7mRdr7g7qWYcgGSuOw2LA1D97HeBsjsoLsiZJXks2xEVn7L2-04FNn_jWF1qiqAYqyUapVBw8bl6CxPYc2nvA8gyzTvOTaFNjSyMkUhJSh3IC4WNbUQizVFsmQuGUnRnYHxQ9tDnacCWOaCFULRQQj1iCimo5M-HYw-uaDaEq1A1QMlMDwAPUb7n7hoDRGINPb04bHs_RWPi31qfnKmNUbmGsMBKNMQIL-vPRgEJBF25UOzm7-_eoYYTB77Q4hlhuVrCSJ7sjBnS2_yFqvUMGM4d1w-s2im51JC3Tl3zoq_ih2i_epDyLgWpbhX71nw2YX3lG12igMLBe047Jb1NcoX5Bio9y1c790wHDizRb8vdz5mn_6ceCJ73_3S-PuOGB4GNaMrYzWD6Wtlh8xTL3k7nllT7eJMOlp6dLOW_VB5Ecu-M_GQatRtZRTPnXQrfEoPuliO_MC-7bYKQDWoeUDrilOMlbQcCxlyrzRMbS5NPkabvN7hZF15Eg5k2F21u7lSr1qEn1ewPThNG7koG2Bg" rel="noopener nofollow" target="_blank">https://thl.fi/</a>&hellip;/katsaus-lasten-ja-nuorten-hyvi&hellip;/kiusaaminen</p><p>Kiusaaminen on henkistä, fyysistä ja/tai sosiaalista väkivaltaa, jossa kiusaaja kohdistaa toiseen henkilöön sanallista tai sanatonta vahinkoa. Se voi olla hetkellistä, pitkäkestoista, suunnitelmallista ja tahallista. Näin kiusaaja pyrkii aiheuttamaan kiusatulle mielipahaa ja vahinkoa.</p><p>Suomen rikoslain mukaan luku 21, 5&sect; Pahoinpitely.&nbsp;<br />Suomen rikoslaki korostaa kiusaamista rikoksena, kun se on fyysistä. Miksi rikoslain pykälässä 5 ei selkeästi ilmaise, että henkinen ja sosiaalinen väkivaltakin on rikos. Miksi rikoslaissa ei ole mainintaa, että kiusaaminen on rikos, jos tekee toiselle ruumiillista tai henkistä tai sosiaalista väkivaltaa?</p><p><a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?fbclid=IwAR1hXIkUfeB9uyEemwQWzOhHoG5rcaHwecACE0NtkNQ9ISBNcBdZqNqj41s" rel="noopener nofollow" target="_blank">https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001</a>.</p><p>Pitkäaikainen kiusaaminen voi jättää jälkensä nuoren aivojen rakenteisiin. On tutkittu 14-19-vuotiaita nuoria Englannista, Irlannista, Ranskasta ja Saksasta. Osa nuorista oli kärsinyt rankasta kiusaamisesta vuosikausia.</p><p>Tutkijat havaitsivat, että kiusaamisen kohteeksi joutuneiden aivoissa oli eroja verrattuna niiden nuorten aivoihin, joita ei oltu kiusattu. Kiusaaminen kutisti ja muutti nuoren aivojen tiettyjä osia. Nämä aivojen osat ovat tekemisissä muun muassa motivaation ja tunteiden prosessoinnin ja säätelyn kanssa&nbsp;<br />( Molecular Psychiatry -lehti). Kiusaaminen on kuin aivosolujen tainnuttamista.</p><p>Fyysistä väkivaltaa on esimerkiksi kiusatun lyöminen, töniminen, potkiminen, kamppaaminen, kuristaminen, hiuksista vetäminen ja käsiksi käyminen. Sosiaalinen väkivalta voi olla esimerkiksi kiusatun vapaan liikkumisen kontrollointia, yhteydenpidon rajoittamista ystäviin ja uhkailua ystäväsuhteiden rikkomisesta. Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi ivaaminen, mustamaalaaminen, matkiminen ja naurunalaiseksi tekeminen.</p><p>Kiusaamisen seurauksia ovat esimerkiksi masentuneisuus, stressi, ärsyyntyneisyys, keskittymisvaikeudet, hermostuneisuus, lamaantuminen ja motivaation lasku. Kiusatut kärsivät univaikeuksista, voivat olla vihamielisiä ja aggressiivisia. Kiusaamisen seurauksena itsetunto heikkenee. Kiusaaminen musertaa kokonaisvaltaisesti, se on kuin syöpä.&nbsp;<a href="https://l.facebook.com/l.php?u=https%3A%2F%2Fwww.ttl.fi%2Ftyoyhte%3Ffbclid%3DIwAR2pwSSo2TArIl3RHDSfoccvPzX-LR0zpAYkDmEN4JijlA-ZRagUiJK0QEM&amp;h=AT0wZzDUq-g3LUbkigIMszWD2Q-YZK5VWsINDq4UiOlr9vEto6LGNOHicaRzNdmuLsf-K7LKLezXyYqzddUQzYkAa1AjWHIV6ptcMM72DpQOzN33Z8wbVcqIzNnuK9432E2M2rE7KndFvJcYa7lUphGpoh8L0g4ixH7LpwU1vo1K8dNBuWfX3gfQWqJmS7A8hqwcIvNAemZhvsAnbhlft35pMkTCPCAiKzvZwKIlBKgJFTGtiS0A1ZOOKGccmcrG-cUK_Rzoflbl5LGz3v-3MI7EW4DKli9e60s7KgcEYDmZs4CMI2-Bc44pLGKzJ6OABC7-UXNY-GR1Rsot47ycuk0ibB4uU9CYYhbHnhfUoqNIjGD2aXZztga0lwZW_vrclK7zsTpBBElxgq2xMoaOaDR5IbqmuWwlRoKFzI-27bauP01okLTHbP4ZDYZvF1o7ocDtZtqJib96GChCxMpH-T-Q8ep4qiGBTA05uNDg4wwDtXy06HvwXM-eLxpMbLSLvJ74t12EfvaX0TkV9ma4N-4UxUV2KvSJhmDxZsNna0QfSOBS4cKKvOPdEkI4fqYX7TTTrF4e6Yq7tXwTrf5a3sJnhQeZUVHfZ_PNGDyTm1L937L9uhsNOeJO7ZEaqtevYNhPPVKx" rel="noopener nofollow" target="_blank">https://www.ttl.fi/tyoyhte</a>&hellip;/tyopaikkakiusaaminen/seuraukset/</p><p>Kiusaamista voi tapahtua esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa, perheissä, parisuhteissa, työpaikoilla, internetissä, harrastuksissa. Ihmisten välisissä muissa vuorovaikutuksissa.</p><p>Työpaikalla voi kiusaaminen ilmetä esimerkiksi kohtuuttoman työmäärän ja aikataulujen antamisena sekä vaatimisena, mielipiteiden ohittamisena ja huomioimattomuutena, kohtuuttomana työn ja tekemisen valvomisena, tiedonvälityksen ulkopuolelle jättämisenä, työtehtävien pois ottamisena, osaamisen kannalta tai aikaisempien tehtävien selvästi vaatimattomampien työtehtävien antamisena, painostamisena olemaan vaatimatta työntekijän normaaleja työsuhteisia oikeuksia ja eriarvoisena kohteluna esim. koulutukseen pääsyssä ja palkkioiden maksussa tai etuuksien antamisena.</p><p><a href="https://l.facebook.com/l.php?u=https%3A%2F%2Fwww.ttl.fi%2Ft%3Ffbclid%3DIwAR1UOO4VhVf1CleIqjAkm5y2TGeTkFCw4tWLSqdJ71YBmuIvfkUJPxIn6Qs&amp;h=AT1fmGSI0k_oVlOUnwDA2einaa715A-3NJvslyTSikWaprc2OtFpQBbSQIsT1E7la8axCyl1Cm3rNKTFTRXfTC404Acb2TyboAG_PAaNPQ-JiMbviIW3W7X0hrOqxjFvYy3t9IBPIt_pQmsqtneQpdjQOfPawfdt2bYJ6izGdp8FTxqOto23NhBuz5zQKCQKAwIoAowVQICFDZLjMrpoy7KSzwOiLfxWI8KeiXfpJAibPmAJfeHPGlUQZtAgW_EY5lpCaCOnDL6Axs5xch0wCmFoFMq0uf6KzvPXK_Y_MWQW1f1_MkBWsWtTRetH4dQyvC4lZE9Ik-kDU-JE1WEOsjY5WMgEc13NwxX_LPI0TgvNBcJcOYhVmt3eFq76f_loCVB_mX4p0w3FHV5fRYrTe0_e0U12DL79fSW4k294BfSp1wmatNdWoTcwlxqSB-lXsv2vWlMe8nVtVgr4wWcTnYNzv3xPaFDQ4jWxRPq4EXfLvanoNaU9j_V828_HUQZYEcqT9Gi-ZRdMf72vVwpnZE7N7rZCTUI2fL88BCKissvzpfC7bIhBF7kM6RU0fk2qX5cu51rcBDXg9tHMGFDQBmXkStlWmRGFIQwZSnEzeu3nNwLLt31cMqEXwF68_-DHJ_kYkK1G" rel="noopener nofollow" target="_blank">https://www.ttl.fi/t</a>&hellip;/tyopaikkakiusaaminen/ilmenemismuotoja/</p><p>Ratkaisuja kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja kiusaamiskierteen katkaisemiseen ovat perinteisesti esimerkiksi Kiva Koulu</p><p><a href="https://l.facebook.com/l.php?u=http%3A%2F%2Fwww.kivakoulu.fi%2F%3Ffbclid%3DIwAR1uL_ercBMIp5g53pC6-7zDWKTFQ55RF4XiOO8rorJ7b2rH72PmELb7mPo&amp;h=AT3IwFbIMl1_2B4S4BgavmeJwO1WpvYMG-q3nd2XBcHo2VxwtZ0QQ6Ti08yi-Z_ZivbUjok7G4Hsb75AWUq_ebvOMZoIouoPZE8mzucfrANRQ1elhrownqkrS8MU9pQbAMxLJ_-OXFcCEP_CBdL-9yswNrIzJuhcMcqcE6GGueXtnKYC_yuDjhL6z-3MX7hFn6Ruu_9Qb42hctCv8YFpUXZFUoWM9kEjujrV5-U1c5FJrgYBcG6mf7vCToLyZrRZwHyFfAXzvfKEKR7n7kJxgRq5Ls-91Oj53pbvwLgqhsE-sRKGOHKJBSIwRTspIAcbuCOnmxpfTG_xl75tyfdjHXpW2x1uihbxknioziWXmIgk7utj3zGiIhni6KISPvxw4dlMcrVoQtL5hJfcqAiMstiTwGvDRI5vyhhBr-yvHZ6bDQrhhzK6nJg83vLPcRpu6PzWNlgCkDH9WYpgpf_enmMToBVIvWFy7ibd8noLxZwCFEbMokVajTuRYy7rXE2t9Jj8vH0lKwDxyeh7WcdAkq_dR1T4ALTxt9oRWwoG8T4FbHN29ADmL_CwYjT54zr8e_JAR0WFQ0_MSESIcuQXeBcloT1r192zTc84K_7GJTq_deMni5icmPnLCQWTcxvxCaZqYYNg" rel="noopener nofollow" target="_blank">http://www.kivakoulu.fi/</a>&hellip;/www.kivakoulu&hellip;/mita_kiusaaminen_on</p><p>Kehittämämme Kilpimallin perusajatuksia:</p><p>1.Kiusaamisen vastustamisen valtuutettu. Perustetaan virka, joka tulisi olemaan valtakunnallinen valtion virka.</p><p>2.Maakunnittain olisi yksi kiusaamisen vastustamisen Kilpihenkilö. Apunaan hänellä on koulutetut vapaaehtoistyöntekijät eli Pyyteettömät Ystävät.</p><p>3.Pyyteettömät Ystävät ovat arjen apuna kiusatulle.</p><p>Kiusattu ja Pyyteetön Ystävä ovat keskustelleet aikaisemmin ennen yhteistapaamista. Kilpihenkilö ja Pyyteetön Ystävä ovat täysin tietoisia tilanteesta ja kiusatun kokemuksista ja he toimivat kiusatun puolesta. Tarvittaessa keskusteluun voi osallistua Kilpihenkilö ja valtakunnallinen kiusaamisen vastustamisen valtuutettu.</p><p>Perinteisesti kiusaamiskeskusteluissa kiusaajilla on valta-asema. Kiusaajan valta-asemaan tulee puuttua. Pyyteetön Ystävä ja Kilpihenkilö ovat aina kiusatun puolestatoimijoita. Kiusatun tulee kokea, että hänen oikeuksiaan turvataan ja autetaan vaikeissa hetkissä keskustelun aikana. Kiusatun tulee tuntea olevansa arvostettu ja häntä todellakin kuullaan. Kiusatulla on mahdollisuus olla myös vain hiljaa ja kuunnella. Häntä ei painoteta keskustelemaan. Huolehditaan, että kiusattu ei koe syyllistymistä.</p><p>Jos kiusatulla ei ole voimavaroja tulla yhteiskeskusteluun, Pyyteetön Ystävä toimii hänen puolestaan.</p><p>Kilpitoiminta on kiusatulle vapaaehtoinen, mutta kiusaajalla on velvollisuus osallistua ja vastata kiusatun asettamiin kysymyksiin. Kiusaajalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa prosessin kulkuun, aikatauluun ja käsiteltävien asioiden sisältöön.</p><p>Keskustelun aikana ei käydä läpi vaikeita kiusaamistilanteita, ellei kiusattu niitä halua käsiteltävän. Monesti raakojen kiusaamistilanteiden läpi käyminen aiheuttaa lisätuskaa, lisäahdistusta ja haavojen aukirepimistä.</p><p>Kilpimallin toiminta on luottamuksellista. Toiminta etenee kiusatun ehdoilla esimerkiksi jälkikeskustelumahdollisuutena.</p><p>Kehittämämme Kilpi-Malli on tarkoitettu kaikenikäisille ja erilaisiin kiusaamisen ehkäisy ja kiusaamiskierteen katkaisemisiin.</p><p>Mallia voisi kehittää sosiaali- ja terveyspalveluiden ratkaisuissa.</p><p>Kehittämiseen voisi sisällyttää myös Check-in nettikahvilaa. Check-innissä voisi keskustella ja tuoda tiettäväksi omaa tai ystävän kiusaamista kasvottomana ja nimettömänä. Keskusteluympäristössä olisi mahdollista keskustella toisten kiusaamista kokeneiden kanssa. Myös valtakunnallinen vastustamisen valtuutettu, maakuntien kilpihenkilöt ja Pyyteettömät Ystävät voisivat antaa tukea ja ohjeita miten toimia eteenpäin.</p><p>Valtakunnallinen Kiusaamisen vastustamisverkosto voisi myös olla kehittämishankkeena.</p><p>Teimme kansalaisaloitteen Valtakunnallisen kiusaamisen vastustamisen Kilpimallista. Malliin liittyy valtakunnallinen kiusaamisen vastustamisen valtuutettu, maakunnallinen kiusaamisen Kilpihenkilö ja Pyyteettömät Ystävät.</p><p>Keväällä 2018 on tehty toimenpidealoite Ritva Elomaan toimesta koulurauha-asiamiehen nimittämisestä kuntien lakisääteisiin tehtäviin.</p><p>Koulurauha-asiamies vastaisi kunnan tai tietyn alueen perusasteen koulujen (1-9-luokkien) haastavien koulukiusaamistapausten ratkomisesta. Lisäksi koulurauha-asiamiesten kautta saataisiin nykyistä parempi tilannekuva kiusaamisesta Suomen kouluissa.</p><p><a href="https://l.facebook.com/l.php?u=https%3A%2F%2Fwww.eduskunta.fi%2F%3Ffbclid%3DIwAR1aykWe4JL5Wa52SFepFg801Y1v_FmdjJV_una_xlsOCBxSebwa5aWU-_U&amp;h=AT22T5u5TYc_zsQfXy4i6nWWFoF-rn5zQ6Oseuwosmq7g7CUb6TW9GqpglpijMEnOoWssbril1aa3MjoIpAW5cudxajOWnTwYifwMIL3cXll3qjUqemxWeQuvBRBCxiGUmbIjCyqlKL-yS29ZZTIj9C1fndoCS8KyGJl4ADZUSrCHlNvFYXq6ZatC4SQyDsv0e6bj4nL7CzB1AKOsZlPyTuDKf1Kyedy5YP8qO3DQjlmEPRS5t6_U5ujprs9nNw4LgN9JMMPzMtKUzZ3LzV63OvxC34Deyxo4lWve0UsJKPdweM7byvtpym2mOXTr5Vd2cq4Y--TjMEEJXWyu5Ec8w7LC6v5OaYOICFe_uPx2ahpXoYPhy0NMl_r3Jh5uF-uIJRYVVKj73hvgDdhRfz8JCkF--HpMDxoDU0OxTBwWAPsXFTeKPF8FvOTE8trN68BL-cRbl9AR7zxYHeVAXjZAYDGzqwkTfPyUY7wq20hmyLqUbrwDff90FXZyRxlmmZ7uGDUgMJDc__xR2mi--6ME2MbuVR4MSGtriLxjVp0rpXQ6GOZANF67lyjk2vBwMG2ySb0FynP-5CNlqt85fq2lus-FZOEGSVSzU-TNKZSJ1lMGiPqcB5gyz14W8SJtSv1lQFbByGg" rel="noopener nofollow" target="_blank">https://www.eduskunta.fi/</a>&hellip;/Eduskunta&hellip;/Sivut/TPA_23+2018.aspx</p><p>Mervi Eskelinen eduskuntavaaliehdokas Kaakkois-Suomen vaalipiiristä</p><p>Kanssakirjoittaja Karin Karjalainen</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3691?fbclid=IwAR1XgGXf5ASl7y91VkzsBqrWq_Qnf5dCgdvxOA_lywXID8NQhF7rw99NNkk" title="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3691?fbclid=IwAR1XgGXf5ASl7y91VkzsBqrWq_Qnf5dCgdvxOA_lywXID8NQhF7rw99NNkk">https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3691?fbclid=IwAR1XgGXf5ASl7y91V...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>                  Aikamme syöpä - kiusaaminen

Suomalaisista 90 -% on kokenut kiusaamista itse tai lähipiirissä.

Esimerkiksi Kouluterveyskysely osoittaa, että 7 % kaikista 8-9-luokkalaista on kokenut kiusaamista kerran viikossa. https://thl.fi/…/katsaus-lasten-ja-nuorten-hyvi…/kiusaaminen

Kiusaaminen on henkistä, fyysistä ja/tai sosiaalista väkivaltaa, jossa kiusaaja kohdistaa toiseen henkilöön sanallista tai sanatonta vahinkoa. Se voi olla hetkellistä, pitkäkestoista, suunnitelmallista ja tahallista. Näin kiusaaja pyrkii aiheuttamaan kiusatulle mielipahaa ja vahinkoa.

Suomen rikoslain mukaan luku 21, 5§ Pahoinpitely. 
Suomen rikoslaki korostaa kiusaamista rikoksena, kun se on fyysistä. Miksi rikoslain pykälässä 5 ei selkeästi ilmaise, että henkinen ja sosiaalinen väkivaltakin on rikos. Miksi rikoslaissa ei ole mainintaa, että kiusaaminen on rikos, jos tekee toiselle ruumiillista tai henkistä tai sosiaalista väkivaltaa?

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

Pitkäaikainen kiusaaminen voi jättää jälkensä nuoren aivojen rakenteisiin. On tutkittu 14-19-vuotiaita nuoria Englannista, Irlannista, Ranskasta ja Saksasta. Osa nuorista oli kärsinyt rankasta kiusaamisesta vuosikausia.

Tutkijat havaitsivat, että kiusaamisen kohteeksi joutuneiden aivoissa oli eroja verrattuna niiden nuorten aivoihin, joita ei oltu kiusattu. Kiusaaminen kutisti ja muutti nuoren aivojen tiettyjä osia. Nämä aivojen osat ovat tekemisissä muun muassa motivaation ja tunteiden prosessoinnin ja säätelyn kanssa 
( Molecular Psychiatry -lehti). Kiusaaminen on kuin aivosolujen tainnuttamista.

Fyysistä väkivaltaa on esimerkiksi kiusatun lyöminen, töniminen, potkiminen, kamppaaminen, kuristaminen, hiuksista vetäminen ja käsiksi käyminen. Sosiaalinen väkivalta voi olla esimerkiksi kiusatun vapaan liikkumisen kontrollointia, yhteydenpidon rajoittamista ystäviin ja uhkailua ystäväsuhteiden rikkomisesta. Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi ivaaminen, mustamaalaaminen, matkiminen ja naurunalaiseksi tekeminen.

Kiusaamisen seurauksia ovat esimerkiksi masentuneisuus, stressi, ärsyyntyneisyys, keskittymisvaikeudet, hermostuneisuus, lamaantuminen ja motivaation lasku. Kiusatut kärsivät univaikeuksista, voivat olla vihamielisiä ja aggressiivisia. Kiusaamisen seurauksena itsetunto heikkenee. Kiusaaminen musertaa kokonaisvaltaisesti, se on kuin syöpä. https://www.ttl.fi/tyoyhte…/tyopaikkakiusaaminen/seuraukset/

Kiusaamista voi tapahtua esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa, perheissä, parisuhteissa, työpaikoilla, internetissä, harrastuksissa. Ihmisten välisissä muissa vuorovaikutuksissa.

Työpaikalla voi kiusaaminen ilmetä esimerkiksi kohtuuttoman työmäärän ja aikataulujen antamisena sekä vaatimisena, mielipiteiden ohittamisena ja huomioimattomuutena, kohtuuttomana työn ja tekemisen valvomisena, tiedonvälityksen ulkopuolelle jättämisenä, työtehtävien pois ottamisena, osaamisen kannalta tai aikaisempien tehtävien selvästi vaatimattomampien työtehtävien antamisena, painostamisena olemaan vaatimatta työntekijän normaaleja työsuhteisia oikeuksia ja eriarvoisena kohteluna esim. koulutukseen pääsyssä ja palkkioiden maksussa tai etuuksien antamisena.

https://www.ttl.fi/t…/tyopaikkakiusaaminen/ilmenemismuotoja/

Ratkaisuja kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja kiusaamiskierteen katkaisemiseen ovat perinteisesti esimerkiksi Kiva Koulu

http://www.kivakoulu.fi/…/www.kivakoulu…/mita_kiusaaminen_on

Kehittämämme Kilpimallin perusajatuksia:

1.Kiusaamisen vastustamisen valtuutettu. Perustetaan virka, joka tulisi olemaan valtakunnallinen valtion virka.

2.Maakunnittain olisi yksi kiusaamisen vastustamisen Kilpihenkilö. Apunaan hänellä on koulutetut vapaaehtoistyöntekijät eli Pyyteettömät Ystävät.

3.Pyyteettömät Ystävät ovat arjen apuna kiusatulle.

Kiusattu ja Pyyteetön Ystävä ovat keskustelleet aikaisemmin ennen yhteistapaamista. Kilpihenkilö ja Pyyteetön Ystävä ovat täysin tietoisia tilanteesta ja kiusatun kokemuksista ja he toimivat kiusatun puolesta. Tarvittaessa keskusteluun voi osallistua Kilpihenkilö ja valtakunnallinen kiusaamisen vastustamisen valtuutettu.

Perinteisesti kiusaamiskeskusteluissa kiusaajilla on valta-asema. Kiusaajan valta-asemaan tulee puuttua. Pyyteetön Ystävä ja Kilpihenkilö ovat aina kiusatun puolestatoimijoita. Kiusatun tulee kokea, että hänen oikeuksiaan turvataan ja autetaan vaikeissa hetkissä keskustelun aikana. Kiusatun tulee tuntea olevansa arvostettu ja häntä todellakin kuullaan. Kiusatulla on mahdollisuus olla myös vain hiljaa ja kuunnella. Häntä ei painoteta keskustelemaan. Huolehditaan, että kiusattu ei koe syyllistymistä.

Jos kiusatulla ei ole voimavaroja tulla yhteiskeskusteluun, Pyyteetön Ystävä toimii hänen puolestaan.

Kilpitoiminta on kiusatulle vapaaehtoinen, mutta kiusaajalla on velvollisuus osallistua ja vastata kiusatun asettamiin kysymyksiin. Kiusaajalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa prosessin kulkuun, aikatauluun ja käsiteltävien asioiden sisältöön.

Keskustelun aikana ei käydä läpi vaikeita kiusaamistilanteita, ellei kiusattu niitä halua käsiteltävän. Monesti raakojen kiusaamistilanteiden läpi käyminen aiheuttaa lisätuskaa, lisäahdistusta ja haavojen aukirepimistä.

Kilpimallin toiminta on luottamuksellista. Toiminta etenee kiusatun ehdoilla esimerkiksi jälkikeskustelumahdollisuutena.

Kehittämämme Kilpi-Malli on tarkoitettu kaikenikäisille ja erilaisiin kiusaamisen ehkäisy ja kiusaamiskierteen katkaisemisiin.

Mallia voisi kehittää sosiaali- ja terveyspalveluiden ratkaisuissa.

Kehittämiseen voisi sisällyttää myös Check-in nettikahvilaa. Check-innissä voisi keskustella ja tuoda tiettäväksi omaa tai ystävän kiusaamista kasvottomana ja nimettömänä. Keskusteluympäristössä olisi mahdollista keskustella toisten kiusaamista kokeneiden kanssa. Myös valtakunnallinen vastustamisen valtuutettu, maakuntien kilpihenkilöt ja Pyyteettömät Ystävät voisivat antaa tukea ja ohjeita miten toimia eteenpäin.

Valtakunnallinen Kiusaamisen vastustamisverkosto voisi myös olla kehittämishankkeena.

Teimme kansalaisaloitteen Valtakunnallisen kiusaamisen vastustamisen Kilpimallista. Malliin liittyy valtakunnallinen kiusaamisen vastustamisen valtuutettu, maakunnallinen kiusaamisen Kilpihenkilö ja Pyyteettömät Ystävät.

Keväällä 2018 on tehty toimenpidealoite Ritva Elomaan toimesta koulurauha-asiamiehen nimittämisestä kuntien lakisääteisiin tehtäviin.

Koulurauha-asiamies vastaisi kunnan tai tietyn alueen perusasteen koulujen (1-9-luokkien) haastavien koulukiusaamistapausten ratkomisesta. Lisäksi koulurauha-asiamiesten kautta saataisiin nykyistä parempi tilannekuva kiusaamisesta Suomen kouluissa.

https://www.eduskunta.fi/…/Eduskunta…/Sivut/TPA_23+2018.aspx

Mervi Eskelinen eduskuntavaaliehdokas Kaakkois-Suomen vaalipiiristä

Kanssakirjoittaja Karin Karjalainen

 

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3691?fbclid=IwAR1XgGXf5ASl7y91VkzsBqrWq_Qnf5dCgdvxOA_lywXID8NQhF7rw99NNkk

 

 

]]>
1 http://karinkarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268472-aikamme-syopa-kiusaaminen#comments Demokratia Kiusaaminen Yhteiskunta Sun, 27 Jan 2019 06:33:35 +0000 Karin Karjalainen http://karinkarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268472-aikamme-syopa-kiusaaminen
Väyrynen haukkuu väärää puuta http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268327-vayrynen-haukkuu-vaaraa-puuta <p>Paavo Väyrysen viimeisin blogi kertoo miten paljon sitä poliitikkokin voi olla väärässä. Kansan syvät rivit eivät kerro meille mitään. Poliitikkojen, siis heidän jotka on valittu edustamaan näitä kansan syviä riviä pitää pystyä ottamaan vastuuta ja kantamaaan edustus niin, että kansa voi hyvin.</p><p>- Olen kokenut pahan pettymyksen. Eduskunnan työhön on kehitetty sääntöjä, joiden perusteella minut on suljettu lähes tyystin julkisuuden ulkopuolelle. ( Paavo Väyrysen blogi)</p><p>Ei rakas Paavo eduskuntaan mennä julkisuuden takia, sinne mennään säätämään lakeja ihmisten eli kansalaisten parhaaksi.</p><p>- Viikko sitten sain esittää lisäkysymyksen maahanmuutosta, mutta oman tärkeän kysymykseni Brexitistä ja EU:n tulevaisuudesta sain esittää vasta juuri televisioinnin päättyessä. (Paavo Väyrysen blogi)</p><p>Eihän maahanmuuttokysymyksesi yhtään himmene, vaikka sitä ei julkisesti esitetä, jos se vain toimii ja tuo tulosta yhteiseen hyvään.</p><p>Mulkku on mulkku, vaikka sitä ei julkisilla paikoilla esitetä yleensä. Mulkun tenho ei siitä pienene vaikka se pysyy piilossa julkisuudelta. Päinvastoin peitetty häpy on kiinnostavampi kuin auki revitty ja esiin laitettu.</p><p>Rakas Paavo Väyrynen, olet ollut esillä enemmän kuin moni muu poliitikko, olet ollut ministerinä usemmalla vuosikymmenellä, useissa eri hallituksissa, olet saanut olla julkisuudessa varmasti enemmän kuin useimmat toivovat kiihkeimmissä unelmissaan.&nbsp;</p><p>Kysymys kuuluukin Paavo rakas, mitä olet saanut aikaan?</p><p>Kun en odota sinulta vastausta niin jokainen lukija voi vastata sinun puolestasi jos sellainen teko löytyy joka sinun ansiostasi on Suomen kansan hyväksi tehty!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Paavo Väyrysen viimeisin blogi kertoo miten paljon sitä poliitikkokin voi olla väärässä. Kansan syvät rivit eivät kerro meille mitään. Poliitikkojen, siis heidän jotka on valittu edustamaan näitä kansan syviä riviä pitää pystyä ottamaan vastuuta ja kantamaaan edustus niin, että kansa voi hyvin.

- Olen kokenut pahan pettymyksen. Eduskunnan työhön on kehitetty sääntöjä, joiden perusteella minut on suljettu lähes tyystin julkisuuden ulkopuolelle. ( Paavo Väyrysen blogi)

Ei rakas Paavo eduskuntaan mennä julkisuuden takia, sinne mennään säätämään lakeja ihmisten eli kansalaisten parhaaksi.

- Viikko sitten sain esittää lisäkysymyksen maahanmuutosta, mutta oman tärkeän kysymykseni Brexitistä ja EU:n tulevaisuudesta sain esittää vasta juuri televisioinnin päättyessä. (Paavo Väyrysen blogi)

Eihän maahanmuuttokysymyksesi yhtään himmene, vaikka sitä ei julkisesti esitetä, jos se vain toimii ja tuo tulosta yhteiseen hyvään.

Mulkku on mulkku, vaikka sitä ei julkisilla paikoilla esitetä yleensä. Mulkun tenho ei siitä pienene vaikka se pysyy piilossa julkisuudelta. Päinvastoin peitetty häpy on kiinnostavampi kuin auki revitty ja esiin laitettu.

Rakas Paavo Väyrynen, olet ollut esillä enemmän kuin moni muu poliitikko, olet ollut ministerinä usemmalla vuosikymmenellä, useissa eri hallituksissa, olet saanut olla julkisuudessa varmasti enemmän kuin useimmat toivovat kiihkeimmissä unelmissaan. 

Kysymys kuuluukin Paavo rakas, mitä olet saanut aikaan?

Kun en odota sinulta vastausta niin jokainen lukija voi vastata sinun puolestasi jos sellainen teko löytyy joka sinun ansiostasi on Suomen kansan hyväksi tehty!

]]>
23 http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268327-vayrynen-haukkuu-vaaraa-puuta#comments Demokratia Thu, 24 Jan 2019 16:22:33 +0000 Ari Alsio http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268327-vayrynen-haukkuu-vaaraa-puuta
Nicolás Maduro ja Daniel Ortega takertuvat valtaan http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268261-nicolas-maduro-ja-daniel-ortega-takertuvat-valtaan <p>Vihdoin Euroopan Unionin parlamentin valtuuskunta saapuu tänään Nicaraguaan katsomaan tilannetta (sen verran mitä heille näytetään) ja keskustelemaan presidentti Ortegan hallinnon edustajien kanssa. Valtuuskunnan vierailu on peruttu pari kertaa, koska Ortega on kieltänyt euroedustajien ryhmältä pääsy maahan. Nyt vasta EU:n edustajien pakotteilla uhkailun jälkeen, Ortega sanoo kyllä vierailulle.&nbsp;</p><p>Ortega ei ole suostunut eikä suostu keskustelemaan nicaragualaisten kanssa demokratian kehittämisestä ja vaalien järjestämisestä. Nyt voi käydä niin, että euroedustajien vierailua käytetään Ortegan propagandassa osoittamaan Ortegan yhteistyökykyä ja EU: n suosionosoitukset Ortegalle. Toisaalta jotakin pitää tehdä, koska nykyinen tilanne ei voi jatkua. Ortegan joukkojen tekemät laittomat ja väkivaltaiset pidätykset jatkuvat ja talous heikenee jatkuvasti.</p><p>EU:n parlamentin valtuuskunnassa on 11 euroedustajaa. Suomalaisia ei ole mukana. He viipyvät 3 päivää maassa ja aikovat keskustella myös opposition edustajien kanssa.</p><p>Viikonloppuna Nicaraguan tunnetuin toimittaja Carlos Fernando Chamorro, saapui perheensä kanssa Costa Ricaan turvapaikkaa hakemaan. Syynä siihen on Chamorron ja hänen perheensä saamat useat uhkailut.</p><p>Samalla Venezuelassa kriisi jatkuu sen jälkeen kun Venezuelan perustuslaillinen parlamentti nimitti puheenjohtajansa Juan Guaidón maan presidentiksi ja oppositio kutsui venezuelalaisia osoittamaan mieltä. Maduro vastaa mielenosoituksiin&nbsp;sortamalla eri mieltä olevia. Ryhmä sotilaita, jotka olivat julistautuneet Maduroa vastaan vangittiin ja heitä syytetään petturuudesta.</p><p>Sekä Venezuelan että Nicaraguan taloudellinen ahdinko syvenee. Ratkaisua ei ole näköpiirissä koska Maduro ja Ortega takertuvat valtaan, maksoi mitä maksoi.</p><p>Yle:&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10609629">https://yle.fi/uutiset/3-10609629</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vihdoin Euroopan Unionin parlamentin valtuuskunta saapuu tänään Nicaraguaan katsomaan tilannetta (sen verran mitä heille näytetään) ja keskustelemaan presidentti Ortegan hallinnon edustajien kanssa. Valtuuskunnan vierailu on peruttu pari kertaa, koska Ortega on kieltänyt euroedustajien ryhmältä pääsy maahan. Nyt vasta EU:n edustajien pakotteilla uhkailun jälkeen, Ortega sanoo kyllä vierailulle. 

Ortega ei ole suostunut eikä suostu keskustelemaan nicaragualaisten kanssa demokratian kehittämisestä ja vaalien järjestämisestä. Nyt voi käydä niin, että euroedustajien vierailua käytetään Ortegan propagandassa osoittamaan Ortegan yhteistyökykyä ja EU: n suosionosoitukset Ortegalle. Toisaalta jotakin pitää tehdä, koska nykyinen tilanne ei voi jatkua. Ortegan joukkojen tekemät laittomat ja väkivaltaiset pidätykset jatkuvat ja talous heikenee jatkuvasti.

EU:n parlamentin valtuuskunnassa on 11 euroedustajaa. Suomalaisia ei ole mukana. He viipyvät 3 päivää maassa ja aikovat keskustella myös opposition edustajien kanssa.

Viikonloppuna Nicaraguan tunnetuin toimittaja Carlos Fernando Chamorro, saapui perheensä kanssa Costa Ricaan turvapaikkaa hakemaan. Syynä siihen on Chamorron ja hänen perheensä saamat useat uhkailut.

Samalla Venezuelassa kriisi jatkuu sen jälkeen kun Venezuelan perustuslaillinen parlamentti nimitti puheenjohtajansa Juan Guaidón maan presidentiksi ja oppositio kutsui venezuelalaisia osoittamaan mieltä. Maduro vastaa mielenosoituksiin sortamalla eri mieltä olevia. Ryhmä sotilaita, jotka olivat julistautuneet Maduroa vastaan vangittiin ja heitä syytetään petturuudesta.

Sekä Venezuelan että Nicaraguan taloudellinen ahdinko syvenee. Ratkaisua ei ole näköpiirissä koska Maduro ja Ortega takertuvat valtaan, maksoi mitä maksoi.

Yle: https://yle.fi/uutiset/3-10609629

 

 

]]>
1 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268261-nicolas-maduro-ja-daniel-ortega-takertuvat-valtaan#comments Demokratia EU:n parlamentti Ihmisoikeudet Nicaragua Venezuela Wed, 23 Jan 2019 12:25:10 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268261-nicolas-maduro-ja-daniel-ortega-takertuvat-valtaan
Asuuko Suomessa maailman itsetuhoisin kansa? http://kristinakalliojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267753-ko-suomessa-maailman-itsetuhoisin-kansa <p>Kovasti on puhuttu siitä kuinka suhtautuminen maahanmuttoon jakaa kansaa.&nbsp; Olen sangen ymmälläni. Kansako muka kahtia jakautunut -ei ainakaan jos katsotaan kansan edustajia</p><p>Harvoin näkee niin yksimielistä joukkoa koolla, kuin Arkadianmäeltä löytyy.</p><p>Ja hehän edustavat meitä kansalaisia, me olemme heidät yleisesti vallitsevan käsityksen mukaan luottamustoimeensa valinneet, joten hehän tietenkin heijastavat kansan tahtoa, kuten perustuslakikin määrää.</p><p>Joten turvassa ollaan kahtiajakautumiselta ja sisäisiltä riidoilta. Sillä jokseenkin 100 prosenttinen yksimielisyys kansan edustajien keskuudessa vallitsee kaikista tärkeimmistä kysymyksistä, kuten:</p><p>EU:ssa pysytään. Päätäntävalta on turvallisinta pitää Suomen ulkopuolella.</p><p>Eurossa pysytään. Suomen talouskin on turvallisinta on pitää Suomen ulkopuolella.</p><p>Kansanäänestyksiä ei tarvita. Kansanäänestykset ovat haitallisia.</p><p>Suomalaisten tulee oppia pitämään pettymyksensä ja vihansa sisällään.</p><p>Suomalaisten on opittava elämään terrorismiuhan alla.</p><p>Suomalaisten tulee oppia hyväksymään lapsiinsekaantuminen, raiskaukset ja islaminuskoisten ylivertaisuus osana meille tarvittavaa kulttuurien rikkautta.</p><p>Suomalaisten tulee luopua myös palveluistaan, työpaikoistaan ja turvallisuudestaan tämän kulttuurisen rikkauden toteutumiseksi.</p><p>Suomalaisten rahat eivät kuulu Suomalaisille, vaan koko mailmalle, erityisesti Keski-europan pankkiireille ja finanssikeinottelijoille, unohtamatta tietenkään EU:n virkamiesmafiaa ja sen vasalleja.</p><p>Suomalaisia eivät koske ihmisoikeudet, varsinkaan sananvapaus tai ruumiillinen koskemattomuus. Ja jos koskevatkin, näiden rikkominen pitää oppia suvaitsemaan.</p><p>Suomen suurin uhka ovat päättäjille tottelemattomat suomalaiset.</p><p>Suomi on poliittikkojen johtama harvainvalta, koska suomalaiset ovat liian tyhmiä tuhotakseen itse oman maansa.</p><p>Mistä päästäänkin siihen, että suomalaiset ovat ilmeisesti koko maailmanhistorian itsetuhoisin kansa. Mikäli emme nyt turvaudu sellaiseen naurettavaan salaliittoteoriaan, että demokratia ei toimi ja kansanedustajat ja heidän edustamansa politiikan valitsee joku muu kuin kansa.</p><p>Sillä niinhän se ei tietenkään voi olla, eihän?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kovasti on puhuttu siitä kuinka suhtautuminen maahanmuttoon jakaa kansaa.  Olen sangen ymmälläni. Kansako muka kahtia jakautunut -ei ainakaan jos katsotaan kansan edustajia

Harvoin näkee niin yksimielistä joukkoa koolla, kuin Arkadianmäeltä löytyy.

Ja hehän edustavat meitä kansalaisia, me olemme heidät yleisesti vallitsevan käsityksen mukaan luottamustoimeensa valinneet, joten hehän tietenkin heijastavat kansan tahtoa, kuten perustuslakikin määrää.

Joten turvassa ollaan kahtiajakautumiselta ja sisäisiltä riidoilta. Sillä jokseenkin 100 prosenttinen yksimielisyys kansan edustajien keskuudessa vallitsee kaikista tärkeimmistä kysymyksistä, kuten:

EU:ssa pysytään. Päätäntävalta on turvallisinta pitää Suomen ulkopuolella.

Eurossa pysytään. Suomen talouskin on turvallisinta on pitää Suomen ulkopuolella.

Kansanäänestyksiä ei tarvita. Kansanäänestykset ovat haitallisia.

Suomalaisten tulee oppia pitämään pettymyksensä ja vihansa sisällään.

Suomalaisten on opittava elämään terrorismiuhan alla.

Suomalaisten tulee oppia hyväksymään lapsiinsekaantuminen, raiskaukset ja islaminuskoisten ylivertaisuus osana meille tarvittavaa kulttuurien rikkautta.

Suomalaisten tulee luopua myös palveluistaan, työpaikoistaan ja turvallisuudestaan tämän kulttuurisen rikkauden toteutumiseksi.

Suomalaisten rahat eivät kuulu Suomalaisille, vaan koko mailmalle, erityisesti Keski-europan pankkiireille ja finanssikeinottelijoille, unohtamatta tietenkään EU:n virkamiesmafiaa ja sen vasalleja.

Suomalaisia eivät koske ihmisoikeudet, varsinkaan sananvapaus tai ruumiillinen koskemattomuus. Ja jos koskevatkin, näiden rikkominen pitää oppia suvaitsemaan.

Suomen suurin uhka ovat päättäjille tottelemattomat suomalaiset.

Suomi on poliittikkojen johtama harvainvalta, koska suomalaiset ovat liian tyhmiä tuhotakseen itse oman maansa.

Mistä päästäänkin siihen, että suomalaiset ovat ilmeisesti koko maailmanhistorian itsetuhoisin kansa. Mikäli emme nyt turvaudu sellaiseen naurettavaan salaliittoteoriaan, että demokratia ei toimi ja kansanedustajat ja heidän edustamansa politiikan valitsee joku muu kuin kansa.

Sillä niinhän se ei tietenkään voi olla, eihän?

]]>
13 http://kristinakalliojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267753-ko-suomessa-maailman-itsetuhoisin-kansa#comments Demokratia Kansanedustuslaitos Kansanvalta Perustuslaki Wed, 16 Jan 2019 15:43:01 +0000 Kristiina Kalliojärvi http://kristinakalliojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267753-ko-suomessa-maailman-itsetuhoisin-kansa
Kiina ja Yhdysvallat kilpailevat tekoälyn herruudesta - Eurooppa statistina http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267546-kiina-ja-yhdysvallat-kilpailevat-tekoalyn-herruudesta-eurooppa-statistina <ul><li>Maanantain <a href="https://areena.yle.fi/1-50041923"><u>Ykkösaamun kolumnin piti tulevaisuustutkija Roope Mokka: Kiina ja Yhdysvallat taistelevat nyt siitä, kumpi kehittää tehokkaampia tekoälyjä Euroopan kohtalo on jäädä</u></a></li><li><a href="https://areena.yle.fi/1-50041923"><u>https://areena.yle.fi/1-50041923</u></a></li></ul><p><strong>Maailman teknologinen osaaminen</strong> on niin keskittynyttä, että olemme menossa kohti uutta kolonialismia, sanoo tulevaisuudentutkija <strong>Roope Mokka </strong>kolumnissaan. <strong>Eurooppa on jäämässä lehdellä soittelemaan.</strong></p><p>Mokka on pohtinut mitä tekoäly (AI) on ja mitä sen tuleminen merkitsee. Hän kertoo, että tekoäly ei merkitse, että meitä viisaampi voima ottaa vallan. Päinvastoin tekoäly on erittäin tyhmä. Silti se tulee vaikuttamaan globaaliin elämään. Selvinnyt on myös se, että tekoäly tarjoaa paljonparempia palveluja, halvempaa työvoimaa, ja näin tuhoaa työpaikkoja. Uusia työpaikkoja syntyy &ndash; mutta vain sinne, missä tekoälyä kehitetään.</p><p>Mielenkiintoisin, mitä tekoälyn tiimoilta on selvinnyt, on sen tuoma uuden kolonialismin aalto. Mokka on käynyt loppuvuodesta tekoälymessuilla, joilla on esitelty Kiinalainen, Amerikkalainen ja Eurooppalainen malli soveltaa tekoälyä.</p><p><strong>Kiinalainen esitteli</strong> miten liikeherkät matalalla lentävät dronit, erittäin pienet langattomat kamerat sekä lämpökamerat tunnistavat ihmisiä ja ajoneuvoja salamannopeasti. Hän näytti videolta miten rosvon saa kiinni sekunneissa kun nettikamerat on liitetty tekoälyyn. Poliisin tarvitsee vain tulla paikalle ja aina ei rikosta edes tarvitse tapahtua.</p><p>Euroopassa tätä teknologiaa käytetään vain vankiloissa.</p><p><strong>Amerikkalainen esitteli tekoälyä</strong>, joka tunnistaa paitsi kasvot, myös esineet.&nbsp; Eli tekoäly pystyy kertomaan minkälaiset lenkkarit sinulla on jaloissasi ja kassa osaisi tarjota sinulle niihin sopivia nauhoja. &nbsp;&nbsp;Tässä toteutuu slogan: Tiedämme, mitä haluat, jo ennen kuin sinä itse tiedät sen&rdquo;.</p><p><strong>Eurooppalainen tarjosi</strong> kilpailua, yhteistyötä, projekteja, älyä, - <strong><em>vain tuotteet ja palvelut puuttuivat</em></strong>.&nbsp; Korostettiin arvoja, päämääriä, kansalaisoikeuksia.</p><p>Niinpä Mokka toteaa: Messuilla ymmärsin, että nyt kilpaillaan siitä, mikä digitaalisten palveluiden idea on.&nbsp;</p><p><strong><em>Vastakkain on yhdysvaltalainen idea ihmisestä tyydytettävänä kuluttajana ja kiinalainen ajatus ihmisestä oman asemansa valtiossa hyväksyvänä kansalaisena. </em></strong></p><p>Yhdysvaltalaisessa mallissa muutamalla yrityksellä on valta, ne ohjaavat niin kulutusta kuin julkisuuttakin. Ne omistavat kuluttajan.</p><p>Kiinan mallissa Kiina voi olla maailman johtaja ilman siirtymistä demokratiaan.</p><p>Hirvittäviä näkymiä molemmat.</p><p>Kiina tähtää maailman ykköseksi tekoälyssä vuoteen 2030 mennessä.</p><p>FAANG-yhtiöt pystyvät panostamaan satoja miljardeja tekoälyn kehittämiseen, ja niillä on datan käsittelyssä etulyönti, koneet ja ohjelmat.</p><p>Kiina pystyy panostamaan gigadatan hankintaan ja käsittelyyn. Sillä ei ole demokratian ja oikeusvaltion perusteiden asettamia estoja eikä rajoja. Kiinan valtio on päättänyt kahmia kaiken maan sisällä liikkuvan datan varastoon.&nbsp; Eli pakottanut kaikki alueellaan olevat ihmiset ja yritykset jakamaan kanssaan kaiken tiedon.</p><p>Niinpä, Roope Mokka tulee ytimeen, koska tekoäly oppii vain datasta, on datan määrä oleellisimpia kysymyksiä tekoälyn kehittämisessä. Datan määrässä muut maat eivät pysty kilpailemaan Kiinan kanssa.</p><p><em>Kenellä gigadata sillä voitto</em>.&nbsp; Näin voisi tiivistää.</p><p>On siis mahdollista, että tekoäly tulee tarjoamaan meille juuri sellaisia palveluita, kuin Kiinan kommunistinen puolue haluaa kansalaisilleen tarjota.&nbsp; &ndash; Tai sellaisia, joita yhdysvaltalainen kapitalisti katsoo hyväksi tarjota.</p><p><strong>Euroopalle on varattu siirtomaan rooli.</strong> Huipensi tekoälyn tulevaisuuden näkynsä Roope Mokka.</p><ul><li><strong>Kuuntele </strong>Roopen kolumni kokonaisuudessaan: <a href="https://areena.yle.fi/1-50041923"><u>https://areena.yle.fi/1-50041923</u></a></li></ul><p>*</p><p>Näin imponoivaa ja hytkäyttävää puhui siis tulevaisuustutkija Roope Mokka Ykkösaamussa tänään maanantaina 14.1.2019.&nbsp; Painavinta puhetta sitten aikojen.</p><p><strong>Vaatii muutamia kommentteja</strong>:</p><p><strong><em>Tässä </em></strong><em>AI-tulevaisuudessa kaikki tapahtuu ilman ensimmäistäkään suomalaista puheenvuoroa. Ilman ensimmäistäkään Suomen Eduskunnan hätäkeskustelua. Ilman ensimmäistäkään Hallitusohjelmaa. Ilman Sipilää ja Rinnettä etc. Ilman, että siitä mitenkään äänestettäisiin, tai siitä muutenkaan Suomessa päätettäisiin. Samme sen tänne Suomeen ihan odottamatta, tilaamatta ja pyytämättä. Se vain tulee. Eikä siinä auta Maammelaulukaan &ndash; saati EU.</em></p><p><strong><em>Saamme tekoälytulevaisuuden annettuna.</em></strong></p><p>Eurooppa ei ole tehnyt mitään, eikä tee, ei EU eikä mikään muukaan.</p><p>Eurooppa on osansa valinnut.</p><p>Eurooppa on itse itsensä valinnut.</p><p>Eurooppa on tehnyt keskimäärin vääriä päätöksiä. Ajanut väärillä hevosilla. Ajanut harhaan. Ajanut ojaan ja siitäkin kauemmas.&nbsp; <strong><em>Eurooppa on tehnyt vääriä asioita, askaroinut väärissä toimissa. Eurooppa on hukannut leiviskänsä</em></strong>.</p><p><strong>Eurooppa ei ole pannut tikkua ristiin Jättiyhtiöiden vallan rajoittamiseksi</strong>, ja valtiollisen <strong>vaaleilla valitun ja vaaleilla vaihdettavan ohjurin,</strong> kansanvaltaisen päätöksenteon, voimistamiseksi. Päinvastoin se on heikentänyt monilla, erityisesti laajennus- ja rahapoliittisilla peukaloisen harharetkilään, nimenomaan valtioita ja niiden mahtia.&nbsp; Eurooppa on nostanut finansseja ja rahalaitoksia, pankkeja ja pelikasinoita. Lyönyt valtiota. Valtiota valtio-opillisena käsitevoimana ja toimijana. <em>Eurooppa on tuhonnut valtiollisen Euroopan.</em></p><p><strong>Kromosomiyhtiöt tulevat Euroopan ulkopuolelta</strong>. Miksi? Siksi, kun Eurooppa on lyönyt laimin kehittää omaa teknologiaansa ja satsauksia, tuhansien miljardien satsauksia omaan Eurooppalaiseen tech:iin. Ne miljardit ovat menneet muualle, juosseet EU:n ja Euron ja EKP:n rännniä pitkin vääriin käsiin tuottamatta mitään hyvää Euroopan kansakunnille ja Euroopan ihmisille. Vain pelkkää tuhoa ja tuhkaa.</p><p>Totaalikieltäytyjä-Eurooppa on hukannut leiviskänsä.</p><p>EiEiEi-Eurooppa on tuhon oma. Mitäpä muutakaan tällaisella politiikalla, näillä ajatuksilla, ideologialla ja monologisella fundamentalismilla ja yksilön napanöyhtää hivelevällä ideologismilla, hukkareissuilla ja väärillä töillä voisikaan saada aikaan?</p><p>Meille väitettiin parin vuosikymmenen ajan, että Menestyjä = markkinaehtoinen ja demokraattinen.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta reaalielämä osoittaa: Menestyjä = Markkinaehtoinen ja markkinaehtoinen.</p><p>Tai vaihtoehtoisesti: Menestyjä = Markkinaehtoinen ja diktatoorinen.</p><p>Voittaja on jälkimmäinen.&nbsp;</p><p>Selitys: Aluksi ja lopuksi: Markkinaehtoinen ja demokraattinen (kansan valtainen) ovat erinapaisia ympyröitä. Ne voivat toimia sisäkkäin ja rinnakkain, mutta kun ne alkavat pyöriä päällekkäin Markkinat voittavat.&nbsp; Aina.</p><p><em>Voittavien markkinoiden finaalissa diktatoorinen voittaa ns. demokraattisen</em>.&nbsp; Ts. kuka voisi kutsua Yhdysvaltain markkinoita, finanssimarkkinoita ja megakonglomeraattien markkinoita kansanvaltaisiksi?</p><p>*</p><p>Kun olin kutsuttuna vieraan Brysselissä tässä taannoin, silloin kun <strong>Erkki Liikanen</strong> oli komissaari, saimme hänet delegaatiomme iltaistuntoon hetkiseksi. Erkki Liikanen kertoi hetken näkymistä ja tulevaisuuden keskeisistä tavoitteista.</p><p>Sitten sai vielä kysyä. Minä viittasin ensimmäisenä ja kysyin mielestäni kohtalaisen hyvän kysymyksen: <em>Mitensä Erkki näet, kun meillä EU:ssa on tämä tietotekniikan hyödyntämisohjelma. <strong>Miten se ei mitenkään näy tietotekniikan tuottavampana BKT-kasvuna ja muuna edistymisenä Euroopassa</strong>. Yhdysvallat näyttää (tämä oli joskus 2000-luvun taitetta) etenevän sillä sektorilla jättiaskelin, mutta Euroopassa takkuaa. Mistä tämä mielestäsi johtuu</em>?</p><p>Erkki Liikanen vastasi aivan hyvin ja sujuvasti, mutta ei lainkaan itse asista: miksi Euroopassa ei it-teknologian hyötykäyttö edistynyt?&nbsp; Se oli silloin jo selkeästi nähtävissä. Ja tänään olemme tässä.</p><p>*</p><p><strong>Käytännön esimerkki</strong> siitä, missä on informaatiotekniikan ja tekoälyn mahtivoima juuri nyt:</p><p>Kaikki Amerikassa. <strong>Ei yhtään merkittävää globaalia nykytekonologiaa hyödyntävää Eurooppalaista jättiyhtiötä.</strong></p><p>Kiinasta on jo, ja lisää puskee.</p><p>Tässä tämän hetken suurin gigainfo-jättirakenne:</p><p><strong>FAANG</strong></p><p><strong>Jotenkin kuvaavaa on sekin, että Suomalaisesta Wikipediasta ei edelleenkään löydy</strong> hakusanaa &rdquo;FAANG&rdquo;.&nbsp; FANG kylläkin löytyy, mutta muussa merkityksessä kuin FAANG miinus Apple.&nbsp; Ks. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Fang"><u>https://fi.wikipedia.org/wiki/Fang</u></a></p><p><strong>Faang on nimilyhenne</strong>, jota käytetään <strong>Facebookin, Applen, Amazonin, Netflixin ja Googlen </strong>summaarisena nimenä, mutta samalla yleiskäsitteenä niistä sekä hieman muistakin korkean suorituskyvyn &ndash; ja kasvun &ndash; yrityksistä.&nbsp; Eräiden analyytikkojen tapana on ryhmittää Nasdaqissa noteeratut kuluttaja-asiakasten kanssa suoraan kosketuksissa oleviin huipputeknologia-yrityksiin.&nbsp; Ominaista niille on paitsi nopea kasvu, myöskin saavutettujen voittojen tai tappioiden valtavuus.</p><p><em>Suurin spekulaatio kohdistuu siihen, ovatko nämä yritykset lopulta ohimenevä teknokupla vai osa pysyvää pitkän aikavälin kasvua ja markkinavaltausta</em>.</p><p><strong>en.Wikipedia kertokoon</strong>:</p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Facebook" title="Facebook"><u>Facebook</u></a>, <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Apple_Inc." title="Apple Inc."><u>Apple</u></a>, <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Amazon_(company)" title="Amazon (company)"><u>Amazon</u></a>, <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Netflix" title="Netflix"><u>Netflix</u></a> and <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Google" title="Google"><u>Google</u></a> (<strong>FAANG</strong>), a further extension of <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/FANG" title="FANG"><u>FANG</u></a> (which originally did not include Apple), is both an acronym and a <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Buzzword" title="Buzzword"><u>buzzword</u></a> to entice investors, as popularised by <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Jim_Cramer" title="Jim Cramer"><u>Jim Cramer</u></a> from <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/CNBC" title="CNBC"><u>CNBC</u></a>&#39;s <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Mad_Money" title="Mad Money"><u>Mad Money</u></a> and other <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Pundit" title="Pundit"><u>talking heads</u></a> for grouping together currently high performance technology companies currently listed on <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/NASDAQ" title="NASDAQ"><u>NASDAQ</u></a>. While it usually refers to the five (or four) of these technology companies specifically, the term is now generally used to refer to the technology and <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Luxury_goods" title="Luxury goods"><u>consumer discretionary</u></a> sectors consisting of highly-traded growth stocks of <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/United_States" title="United States"><u>American</u></a> technology and tech-enabled companies in recent years. Such a perspective of the market demonstrates a huge impact with commensurate profit or loss. Opinions have been divided over whether this phenomenon is indicative of a <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Tech_bubble" title="Tech bubble"><u>tech bubble</u></a> or long-term sustained growth of these technology companies.</p><p>In 2017, <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Intercontinental_Exchange" title="Intercontinental Exchange"><u>Intercontinental Exchange</u></a> has initiated an index with this focus through the <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/NYSE" title="NYSE"><u>NYSE</u></a> and extended FANG with <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Twitter" title="Twitter"><u>Twitter</u></a>, <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Nvidia" title="Nvidia"><u>Nvidia</u></a> and <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Tesla,_Inc." title="Tesla, Inc."><u>Tesla</u></a> and with BAT stocks, the <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/China" title="China"><u>Chinese</u></a> counterparts: <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Baidu" title="Baidu"><u>Baidu</u></a>, <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Alibaba_Group" title="Alibaba Group"><u>Alibaba</u></a> and <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Tencent" title="Tencent"><u>Tencent</u></a>. Investment analysts have often compared FAANG against or together with BAT stocks due to the latter&#39;s similar level of growth in the Chinese stock market.</p><p>There are also actively managed <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Exchange-traded_fund" title="Exchange-traded fund"><u>ETFs</u></a>, which attempt to take advantage of the phenomenon of these index-based funds, since indices don&rsquo;t have the power to make adjustments on any given day. However, investors should be wary as an ETF may not be currently holding all of the implied tech company stocks. For example, the ETF known by ticker FNG, sold out of Facebook during the <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Facebook%E2%80%93Cambridge_Analytica_data_scandal" title="Facebook–Cambridge Analytica data scandal"><u>Cambridge Analytica scandal</u></a>, but also dumped Apple holdings ahead of its earnings boost.</p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Facebook,_Apple,_Amazon,_Netflix_and_Google"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/Facebook,_Apple,_Amazon,_Netflix_and_Google</u></a></p><p><strong>Arvopaperi/Olli Harma</strong> selosti 21.11.2018 FAANG-kurssien loppuvuoden 2018 kehitystä ; <a href="https://www.arvopaperi.fi/uutiset/kaikki-faang-osakkeet-syoksyivat-karhumarkkinaan-helsinki-on-painunut-mukana-eika-nopeaa-muutosta-ole-luvassa/65d91587-f20b-4a48-8311-2d14a2d19232"><u>https://www.arvopaperi.fi/uutiset/kaikki-faang-osakkeet-syoksyivat-karhumarkkinaan-helsinki-on-painunut-mukana-eika-nopeaa-muutosta-ole-luvassa/65d91587-f20b-4a48-8311-2d14a2d19232</u></a></p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
  • Maanantain Ykkösaamun kolumnin piti tulevaisuustutkija Roope Mokka: Kiina ja Yhdysvallat taistelevat nyt siitä, kumpi kehittää tehokkaampia tekoälyjä Euroopan kohtalo on jäädä
  • https://areena.yle.fi/1-50041923
  • Maailman teknologinen osaaminen on niin keskittynyttä, että olemme menossa kohti uutta kolonialismia, sanoo tulevaisuudentutkija Roope Mokka kolumnissaan. Eurooppa on jäämässä lehdellä soittelemaan.

    Mokka on pohtinut mitä tekoäly (AI) on ja mitä sen tuleminen merkitsee. Hän kertoo, että tekoäly ei merkitse, että meitä viisaampi voima ottaa vallan. Päinvastoin tekoäly on erittäin tyhmä. Silti se tulee vaikuttamaan globaaliin elämään. Selvinnyt on myös se, että tekoäly tarjoaa paljonparempia palveluja, halvempaa työvoimaa, ja näin tuhoaa työpaikkoja. Uusia työpaikkoja syntyy – mutta vain sinne, missä tekoälyä kehitetään.

    Mielenkiintoisin, mitä tekoälyn tiimoilta on selvinnyt, on sen tuoma uuden kolonialismin aalto. Mokka on käynyt loppuvuodesta tekoälymessuilla, joilla on esitelty Kiinalainen, Amerikkalainen ja Eurooppalainen malli soveltaa tekoälyä.

    Kiinalainen esitteli miten liikeherkät matalalla lentävät dronit, erittäin pienet langattomat kamerat sekä lämpökamerat tunnistavat ihmisiä ja ajoneuvoja salamannopeasti. Hän näytti videolta miten rosvon saa kiinni sekunneissa kun nettikamerat on liitetty tekoälyyn. Poliisin tarvitsee vain tulla paikalle ja aina ei rikosta edes tarvitse tapahtua.

    Euroopassa tätä teknologiaa käytetään vain vankiloissa.

    Amerikkalainen esitteli tekoälyä, joka tunnistaa paitsi kasvot, myös esineet.  Eli tekoäly pystyy kertomaan minkälaiset lenkkarit sinulla on jaloissasi ja kassa osaisi tarjota sinulle niihin sopivia nauhoja.   Tässä toteutuu slogan: Tiedämme, mitä haluat, jo ennen kuin sinä itse tiedät sen”.

    Eurooppalainen tarjosi kilpailua, yhteistyötä, projekteja, älyä, - vain tuotteet ja palvelut puuttuivat.  Korostettiin arvoja, päämääriä, kansalaisoikeuksia.

    Niinpä Mokka toteaa: Messuilla ymmärsin, että nyt kilpaillaan siitä, mikä digitaalisten palveluiden idea on. 

    Vastakkain on yhdysvaltalainen idea ihmisestä tyydytettävänä kuluttajana ja kiinalainen ajatus ihmisestä oman asemansa valtiossa hyväksyvänä kansalaisena.

    Yhdysvaltalaisessa mallissa muutamalla yrityksellä on valta, ne ohjaavat niin kulutusta kuin julkisuuttakin. Ne omistavat kuluttajan.

    Kiinan mallissa Kiina voi olla maailman johtaja ilman siirtymistä demokratiaan.

    Hirvittäviä näkymiä molemmat.

    Kiina tähtää maailman ykköseksi tekoälyssä vuoteen 2030 mennessä.

    FAANG-yhtiöt pystyvät panostamaan satoja miljardeja tekoälyn kehittämiseen, ja niillä on datan käsittelyssä etulyönti, koneet ja ohjelmat.

    Kiina pystyy panostamaan gigadatan hankintaan ja käsittelyyn. Sillä ei ole demokratian ja oikeusvaltion perusteiden asettamia estoja eikä rajoja. Kiinan valtio on päättänyt kahmia kaiken maan sisällä liikkuvan datan varastoon.  Eli pakottanut kaikki alueellaan olevat ihmiset ja yritykset jakamaan kanssaan kaiken tiedon.

    Niinpä, Roope Mokka tulee ytimeen, koska tekoäly oppii vain datasta, on datan määrä oleellisimpia kysymyksiä tekoälyn kehittämisessä. Datan määrässä muut maat eivät pysty kilpailemaan Kiinan kanssa.

    Kenellä gigadata sillä voitto.  Näin voisi tiivistää.

    On siis mahdollista, että tekoäly tulee tarjoamaan meille juuri sellaisia palveluita, kuin Kiinan kommunistinen puolue haluaa kansalaisilleen tarjota.  – Tai sellaisia, joita yhdysvaltalainen kapitalisti katsoo hyväksi tarjota.

    Euroopalle on varattu siirtomaan rooli. Huipensi tekoälyn tulevaisuuden näkynsä Roope Mokka.

    *

    Näin imponoivaa ja hytkäyttävää puhui siis tulevaisuustutkija Roope Mokka Ykkösaamussa tänään maanantaina 14.1.2019.  Painavinta puhetta sitten aikojen.

    Vaatii muutamia kommentteja:

    Tässä AI-tulevaisuudessa kaikki tapahtuu ilman ensimmäistäkään suomalaista puheenvuoroa. Ilman ensimmäistäkään Suomen Eduskunnan hätäkeskustelua. Ilman ensimmäistäkään Hallitusohjelmaa. Ilman Sipilää ja Rinnettä etc. Ilman, että siitä mitenkään äänestettäisiin, tai siitä muutenkaan Suomessa päätettäisiin. Samme sen tänne Suomeen ihan odottamatta, tilaamatta ja pyytämättä. Se vain tulee. Eikä siinä auta Maammelaulukaan – saati EU.

    Saamme tekoälytulevaisuuden annettuna.

    Eurooppa ei ole tehnyt mitään, eikä tee, ei EU eikä mikään muukaan.

    Eurooppa on osansa valinnut.

    Eurooppa on itse itsensä valinnut.

    Eurooppa on tehnyt keskimäärin vääriä päätöksiä. Ajanut väärillä hevosilla. Ajanut harhaan. Ajanut ojaan ja siitäkin kauemmas.  Eurooppa on tehnyt vääriä asioita, askaroinut väärissä toimissa. Eurooppa on hukannut leiviskänsä.

    Eurooppa ei ole pannut tikkua ristiin Jättiyhtiöiden vallan rajoittamiseksi, ja valtiollisen vaaleilla valitun ja vaaleilla vaihdettavan ohjurin, kansanvaltaisen päätöksenteon, voimistamiseksi. Päinvastoin se on heikentänyt monilla, erityisesti laajennus- ja rahapoliittisilla peukaloisen harharetkilään, nimenomaan valtioita ja niiden mahtia.  Eurooppa on nostanut finansseja ja rahalaitoksia, pankkeja ja pelikasinoita. Lyönyt valtiota. Valtiota valtio-opillisena käsitevoimana ja toimijana. Eurooppa on tuhonnut valtiollisen Euroopan.

    Kromosomiyhtiöt tulevat Euroopan ulkopuolelta. Miksi? Siksi, kun Eurooppa on lyönyt laimin kehittää omaa teknologiaansa ja satsauksia, tuhansien miljardien satsauksia omaan Eurooppalaiseen tech:iin. Ne miljardit ovat menneet muualle, juosseet EU:n ja Euron ja EKP:n rännniä pitkin vääriin käsiin tuottamatta mitään hyvää Euroopan kansakunnille ja Euroopan ihmisille. Vain pelkkää tuhoa ja tuhkaa.

    Totaalikieltäytyjä-Eurooppa on hukannut leiviskänsä.

    EiEiEi-Eurooppa on tuhon oma. Mitäpä muutakaan tällaisella politiikalla, näillä ajatuksilla, ideologialla ja monologisella fundamentalismilla ja yksilön napanöyhtää hivelevällä ideologismilla, hukkareissuilla ja väärillä töillä voisikaan saada aikaan?

    Meille väitettiin parin vuosikymmenen ajan, että Menestyjä = markkinaehtoinen ja demokraattinen.

     

    Mutta reaalielämä osoittaa: Menestyjä = Markkinaehtoinen ja markkinaehtoinen.

    Tai vaihtoehtoisesti: Menestyjä = Markkinaehtoinen ja diktatoorinen.

    Voittaja on jälkimmäinen. 

    Selitys: Aluksi ja lopuksi: Markkinaehtoinen ja demokraattinen (kansan valtainen) ovat erinapaisia ympyröitä. Ne voivat toimia sisäkkäin ja rinnakkain, mutta kun ne alkavat pyöriä päällekkäin Markkinat voittavat.  Aina.

    Voittavien markkinoiden finaalissa diktatoorinen voittaa ns. demokraattisen.  Ts. kuka voisi kutsua Yhdysvaltain markkinoita, finanssimarkkinoita ja megakonglomeraattien markkinoita kansanvaltaisiksi?

    *

    Kun olin kutsuttuna vieraan Brysselissä tässä taannoin, silloin kun Erkki Liikanen oli komissaari, saimme hänet delegaatiomme iltaistuntoon hetkiseksi. Erkki Liikanen kertoi hetken näkymistä ja tulevaisuuden keskeisistä tavoitteista.

    Sitten sai vielä kysyä. Minä viittasin ensimmäisenä ja kysyin mielestäni kohtalaisen hyvän kysymyksen: Mitensä Erkki näet, kun meillä EU:ssa on tämä tietotekniikan hyödyntämisohjelma. Miten se ei mitenkään näy tietotekniikan tuottavampana BKT-kasvuna ja muuna edistymisenä Euroopassa. Yhdysvallat näyttää (tämä oli joskus 2000-luvun taitetta) etenevän sillä sektorilla jättiaskelin, mutta Euroopassa takkuaa. Mistä tämä mielestäsi johtuu?

    Erkki Liikanen vastasi aivan hyvin ja sujuvasti, mutta ei lainkaan itse asista: miksi Euroopassa ei it-teknologian hyötykäyttö edistynyt?  Se oli silloin jo selkeästi nähtävissä. Ja tänään olemme tässä.

    *

    Käytännön esimerkki siitä, missä on informaatiotekniikan ja tekoälyn mahtivoima juuri nyt:

    Kaikki Amerikassa. Ei yhtään merkittävää globaalia nykytekonologiaa hyödyntävää Eurooppalaista jättiyhtiötä.

    Kiinasta on jo, ja lisää puskee.

    Tässä tämän hetken suurin gigainfo-jättirakenne:

    FAANG

    Jotenkin kuvaavaa on sekin, että Suomalaisesta Wikipediasta ei edelleenkään löydy hakusanaa ”FAANG”.  FANG kylläkin löytyy, mutta muussa merkityksessä kuin FAANG miinus Apple.  Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fang

    Faang on nimilyhenne, jota käytetään Facebookin, Applen, Amazonin, Netflixin ja Googlen summaarisena nimenä, mutta samalla yleiskäsitteenä niistä sekä hieman muistakin korkean suorituskyvyn – ja kasvun – yrityksistä.  Eräiden analyytikkojen tapana on ryhmittää Nasdaqissa noteeratut kuluttaja-asiakasten kanssa suoraan kosketuksissa oleviin huipputeknologia-yrityksiin.  Ominaista niille on paitsi nopea kasvu, myöskin saavutettujen voittojen tai tappioiden valtavuus.

    Suurin spekulaatio kohdistuu siihen, ovatko nämä yritykset lopulta ohimenevä teknokupla vai osa pysyvää pitkän aikavälin kasvua ja markkinavaltausta.

    en.Wikipedia kertokoon:

    Facebook, Apple, Amazon, Netflix and Google (FAANG), a further extension of FANG (which originally did not include Apple), is both an acronym and a buzzword to entice investors, as popularised by Jim Cramer from CNBC's Mad Money and other talking heads for grouping together currently high performance technology companies currently listed on NASDAQ. While it usually refers to the five (or four) of these technology companies specifically, the term is now generally used to refer to the technology and consumer discretionary sectors consisting of highly-traded growth stocks of American technology and tech-enabled companies in recent years. Such a perspective of the market demonstrates a huge impact with commensurate profit or loss. Opinions have been divided over whether this phenomenon is indicative of a tech bubble or long-term sustained growth of these technology companies.

    In 2017, Intercontinental Exchange has initiated an index with this focus through the NYSE and extended FANG with Twitter, Nvidia and Tesla and with BAT stocks, the Chinese counterparts: Baidu, Alibaba and Tencent. Investment analysts have often compared FAANG against or together with BAT stocks due to the latter's similar level of growth in the Chinese stock market.

    There are also actively managed ETFs, which attempt to take advantage of the phenomenon of these index-based funds, since indices don’t have the power to make adjustments on any given day. However, investors should be wary as an ETF may not be currently holding all of the implied tech company stocks. For example, the ETF known by ticker FNG, sold out of Facebook during the Cambridge Analytica scandal, but also dumped Apple holdings ahead of its earnings boost.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Facebook,_Apple,_Amazon,_Netflix_and_Google

    Arvopaperi/Olli Harma selosti 21.11.2018 FAANG-kurssien loppuvuoden 2018 kehitystä ; https://www.arvopaperi.fi/uutiset/kaikki-faang-osakkeet-syoksyivat-karhumarkkinaan-helsinki-on-painunut-mukana-eika-nopeaa-muutosta-ole-luvassa/65d91587-f20b-4a48-8311-2d14a2d19232

    *

    ]]>
    15 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267546-kiina-ja-yhdysvallat-kilpailevat-tekoalyn-herruudesta-eurooppa-statistina#comments Big data Demokratia Ihmisoikeudet Informaatiosota Tekoäly Mon, 14 Jan 2019 09:12:11 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267546-kiina-ja-yhdysvallat-kilpailevat-tekoalyn-herruudesta-eurooppa-statistina
    Eduskuntavaaleihin tarvitaan tasauspaikkajärjestelmä - Nyt http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267374-eduskuntavaaleihin-tarvitaan-tasauspaikkajarjestelma-nyt <p>​Kristillisten ja Perussuomalaisten tekninen vaaliliitto Varsinais-Suomen vaalipiirissä tulevissa eduskuntavaaleissa 2019 on herättänyt jossain määrin kohinaa, kritiikkiä ja paheksuntaa.</p><p>Enemmän kuin kivittää teknisen vaaliliiton osapuolia, tulisi kovistella Eduskuntaa, siellä istuvia kansan edustajia ja puolueita siitä saamattomuudesta ja harrastuksen täydellisestä puutteesta, jota ne ovat osoittaneet Suomalaisen kansanvallan, ja vielä tarkemmin ilmaistuna, äänestäjävallan parantamisen suhteen.</p><p>Oltakoon sitten mitä mieltä tahansa neljän vuoden välein toistuvien vaalien roolista demokratian toteuttajana, niin kohtuullisen lujasti voimme vaatia, että vaaleissa ilmennyt äänestäjien tahto mahdollisimman kraavina myös ilmenisi Eduskunnan koostumuksessa.</p><p>Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä merkitsee sitä, että puolueen (listan) saama ääniosuus hyväksytyistä äänistä osoittaa suoraan puolueen saamien edustajapaikkojen määrän.</p><p>Eli jos puolue saa 20,0 % äänistä niin se myös saa 40 kansanedustajaa. Ja vastaavasti kun joku puolue saa 4,8 % äänistä, saa se Arkadianmäelle 9 jakarandatuolillista kansanvaltaa.</p><p>Yksinkertaista. Selkeää. Johdonmukaista. Oikein. Demokraattista!</p><p>Mutta mahdotonta.</p><p>Koska isot puolueet.</p><p>Puheet ja teot eivät kohtaa.</p><p>Tarvitaan valtakunnalliset tasauspaikat. Niillä oikaistaan mösjöö d&#39;Hontin mallin valuvikaa. Ei kokonaan, mutta sen verran kuin se tässä vajavuuksien maailmassa on mahdollista.</p><p>*</p><p>Kun Ps ja Kd 11.10.2018 julkistivat tämän teknisen vaaliliittonsa, puolueiden edustajat perustelivat vaaliliittoa syin, joista ilmenevät keskeiset pulakohdat nykyisessä vanhassa vaalijärjestelmässämme.</p><p>Tekninen vaaliliitto on demokratian työkalu. Pienten puolueiden yhteenliittymä haastaa eduskuntapuolueet. Tällä haastetaan vaalipiirien piilevät äänikynnykset, jotka ovat huimasti korkeammat kuin joidenkin maiden valtakunnalliset kynnykset. Tekninen vaaliliitto ei ole ideologinen vaan käytännöllinen yhteiskuvio, joka kuitenkin edellyttää, että kuitenkin suunnilleen samalla kartalla ollaan.</p><p>Asetelma sisältää osapuolien - jollainen äänestäjä ilman muuta on - riskimomentin. Mutta ensimmäisen kiven heittäköön se, joka näkee nykymenon jotenkin riskivapaana!</p><p>Varsinais-Suomessa Ps asettaa 14 ehdokasta ja Kd 3. Vaaliliiton tavoite on 4 edustajaa. Ilman vaaliliittoa tulos olisi ehkä +- 3. Todennäköisin tulos olisi 1 Kd ja 3 perussuomalaista.</p><p>Kristilliset ovat eteviä keskittämään. Voisiko vaaliliitto tuoda ekstraa, kokonaisuuden edun ohella?</p><p>*</p><p>Puheenjohtaja Essayah sanoo: Nykyinen vaalijärjestelmä suosii suuria puolueita. (Olen) kannattanut vaalijärjestelmän muuttamista sellaiseksi, joka olisi antanut puolueille täsmälleen ääniosuutta vastaavan paikkamäärän. Tätä tarkoittanut vaalilain muutos tasauspaikkoineen hyväksyttiin jo yksillä valtiopäivillä, mutta sen annettiin raueta. (AL 12.1.2019).</p><p>Raukeamisesta Essayah syyttää perussuomalaisten jytkyä, sillä ennen sitä vaalilain muutosta oli kannattanut myös perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Timo Soini (sin.).</p><p>*</p><p>Siis laskiko Soini jytkyn jälkeen PS:n jo päässeen pysyvästi isoksi isojen joukkoon? Siis sinne elyseymiin, missä tasauspaikkajärjestelmän perään ei enää nau&#39; uta!Omat koirat purivat?</p><p>Päivänselvää on että isot eivät tasaista rakasta. Se on pienten puolueiden, ryhmittymien ja kansan huki oikaista tämä kansanvallan mutka.</p><p>Miksi näin tärkeä asiaa ei ole viety eteenpäin kansanäänestysaloitteen muodossa ?</p><p>Niin miksi?</p><p><a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-kristillisdemokraatit-vaaliliittoon-varsinais-suomessa-slunga-poutsalo-perinne-jatkuu/">https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-kristillisdemokraatit-vaaliliittoon-varsinais-suomessa-slunga-poutsalo-perinne-jatkuu/</a></p><p>​</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ​Kristillisten ja Perussuomalaisten tekninen vaaliliitto Varsinais-Suomen vaalipiirissä tulevissa eduskuntavaaleissa 2019 on herättänyt jossain määrin kohinaa, kritiikkiä ja paheksuntaa.

    Enemmän kuin kivittää teknisen vaaliliiton osapuolia, tulisi kovistella Eduskuntaa, siellä istuvia kansan edustajia ja puolueita siitä saamattomuudesta ja harrastuksen täydellisestä puutteesta, jota ne ovat osoittaneet Suomalaisen kansanvallan, ja vielä tarkemmin ilmaistuna, äänestäjävallan parantamisen suhteen.

    Oltakoon sitten mitä mieltä tahansa neljän vuoden välein toistuvien vaalien roolista demokratian toteuttajana, niin kohtuullisen lujasti voimme vaatia, että vaaleissa ilmennyt äänestäjien tahto mahdollisimman kraavina myös ilmenisi Eduskunnan koostumuksessa.

    Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä merkitsee sitä, että puolueen (listan) saama ääniosuus hyväksytyistä äänistä osoittaa suoraan puolueen saamien edustajapaikkojen määrän.

    Eli jos puolue saa 20,0 % äänistä niin se myös saa 40 kansanedustajaa. Ja vastaavasti kun joku puolue saa 4,8 % äänistä, saa se Arkadianmäelle 9 jakarandatuolillista kansanvaltaa.

    Yksinkertaista. Selkeää. Johdonmukaista. Oikein. Demokraattista!

    Mutta mahdotonta.

    Koska isot puolueet.

    Puheet ja teot eivät kohtaa.

    Tarvitaan valtakunnalliset tasauspaikat. Niillä oikaistaan mösjöö d'Hontin mallin valuvikaa. Ei kokonaan, mutta sen verran kuin se tässä vajavuuksien maailmassa on mahdollista.

    *

    Kun Ps ja Kd 11.10.2018 julkistivat tämän teknisen vaaliliittonsa, puolueiden edustajat perustelivat vaaliliittoa syin, joista ilmenevät keskeiset pulakohdat nykyisessä vanhassa vaalijärjestelmässämme.

    Tekninen vaaliliitto on demokratian työkalu. Pienten puolueiden yhteenliittymä haastaa eduskuntapuolueet. Tällä haastetaan vaalipiirien piilevät äänikynnykset, jotka ovat huimasti korkeammat kuin joidenkin maiden valtakunnalliset kynnykset. Tekninen vaaliliitto ei ole ideologinen vaan käytännöllinen yhteiskuvio, joka kuitenkin edellyttää, että kuitenkin suunnilleen samalla kartalla ollaan.

    Asetelma sisältää osapuolien - jollainen äänestäjä ilman muuta on - riskimomentin. Mutta ensimmäisen kiven heittäköön se, joka näkee nykymenon jotenkin riskivapaana!

    Varsinais-Suomessa Ps asettaa 14 ehdokasta ja Kd 3. Vaaliliiton tavoite on 4 edustajaa. Ilman vaaliliittoa tulos olisi ehkä +- 3. Todennäköisin tulos olisi 1 Kd ja 3 perussuomalaista.

    Kristilliset ovat eteviä keskittämään. Voisiko vaaliliitto tuoda ekstraa, kokonaisuuden edun ohella?

    *

    Puheenjohtaja Essayah sanoo: Nykyinen vaalijärjestelmä suosii suuria puolueita. (Olen) kannattanut vaalijärjestelmän muuttamista sellaiseksi, joka olisi antanut puolueille täsmälleen ääniosuutta vastaavan paikkamäärän. Tätä tarkoittanut vaalilain muutos tasauspaikkoineen hyväksyttiin jo yksillä valtiopäivillä, mutta sen annettiin raueta. (AL 12.1.2019).

    Raukeamisesta Essayah syyttää perussuomalaisten jytkyä, sillä ennen sitä vaalilain muutosta oli kannattanut myös perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Timo Soini (sin.).

    *

    Siis laskiko Soini jytkyn jälkeen PS:n jo päässeen pysyvästi isoksi isojen joukkoon? Siis sinne elyseymiin, missä tasauspaikkajärjestelmän perään ei enää nau' uta!Omat koirat purivat?

    Päivänselvää on että isot eivät tasaista rakasta. Se on pienten puolueiden, ryhmittymien ja kansan huki oikaista tämä kansanvallan mutka.

    Miksi näin tärkeä asiaa ei ole viety eteenpäin kansanäänestysaloitteen muodossa ?

    Niin miksi?

    https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-kristillisdemokraatit-vaaliliittoon-varsinais-suomessa-slunga-poutsalo-perinne-jatkuu/

    ]]>
    6 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267374-eduskuntavaaleihin-tarvitaan-tasauspaikkajarjestelma-nyt#comments äänikynnys Demokratia Eduskuntavaalit 2019 Tasauspaikat Tasauspaikkajärjestelmä Vaaliliitto Sat, 12 Jan 2019 08:57:43 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267374-eduskuntavaaleihin-tarvitaan-tasauspaikkajarjestelma-nyt