hallitus http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132337/all Sat, 20 Oct 2018 17:03:09 +0300 fi Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen pattitilanteen ratkaiseminen http://askolampikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262859-hallituksen-ja-tyomarkkinajarjestojen-pattitilanteen-ratkaiseminen <p>Hallitus ja työntekijäjärjestöt sekä varsin pian myös työnantajat ajautuvat yhä pahempaan riitaan irtisanomiskiistassa. Kaikkien ja yhteiskunnan etu on ratkaista erimielisyydet niin pian kuin mahdollista. Sopuun päästään aivan varmasti, mutta kysymys on siitä, että miten ja kuinka nopeasti, jotta osapuolten taloudelliset ja muut menetykset olisivat korkeintaan siedettävät.</p><p>Hallitus ei voi luopua alle 10 työntekijän yrityksissä irtisanomista koskevasta lain valmistelusta ulkoparlamentaarisen painostuksen edessä. Työntekijäpuoli ei myöskään luovu vaatimuksestaan, koska se olisi ennakkotapaus siitä, miten hallitus tulee mahdollisesti menettelemään tulevaisuudessakin eli jopa irtautumaan tarpeen tullen kaikenlaisesta kolmikantavalmistelusta. Kysymys on siis pattitilanteesta. Jotta kumpikaan osapuoli ei koe hävinneensä kiistassa ja säilyttää kasvonsa, paras keino olisi aluksi, että molemmat osapuolet jatkavat tahoillaan jo meneillään olevia toimenpiteitä, mutta neuvottelut kiistan ratkaisemiseksi aloitetaan välittömästi ilman ennakkoehtoja. Ratkaisu tai ratkaisut löydetään aivan varmasti sitä nopeammin, mitä suuremmiksi kustannukset kasvavat osapuolille.</p><p>Riidan ratkaisemiseksi on olemassa monia keinoja. Tässä esimerkiksi joitakin niistä.</p><p>Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen voisi koskea kaikkia työntekijöitä. Jos työntekijä hyväksyy irtisanomisen ja sitoutuu olemaan siitä valittamatta, hänellä ei olisi mitään karenssia. Jos hän ilmoittaa valittavansa päätöksestä, karenssi olisi 60 päivää. Tällä vähennettäisiin irtisanomisesta koituvia oikeusriitoja.</p><p>Nyt hallituksen tähän mennessä esittämä irtisanomisen helpottaminen pienissä alle 10 työntekijän yrityksissä on hyvin epäselvä ja tulkinnanvarainen. Esityksen mukaan irtisanomisen perusteet ovat itse asiassa asiallisesti samat kuin nykyisessäkin työsopimuslaissa. Julkisuuteen ei ole tullut mitenkään se, että tarkoittaako irtisanominen nykyisen työsopimuslain ja mahdollisten työehtosopimusten tarkoittamia irtisanomisaikoja vai jotakin muuta. Yksi selkeä vaihtoehto olisi lyhentää irtisanomisaikoja henkilöperusteisessa irtisanomisessa. Muutoin lain tulkinta jäisi jokseenkin entiselleen ja se koskisi kaikkia työntekijöitä. Irtisanomisen helpottaminen voisi koskea lisäksi vain &nbsp;&nbsp;vuoden pituista ajanjaksoa laskettuna työsuhteen alkamisesta.</p><p>Työllisyyden parantamiseksi on lukuisia muita parempiakin keinoja kuin kiistaa aiheuttava &nbsp;irtisanomisen helpottaminen. Arvonlisäveron alarajan korottaminen alle 10 työntekijän yrityksissä jo aiemmin esittämääni 30.000 ja verohuojennuksen ulottaminen 90.000 euroon lisäisi varmasti työllisyyttä. EU ei tälle asettane esteitä. Verottaja on epäillyt, että EU ei tätä hyväksyisi.</p><p>Perhevapaiden uudistaminen olisi yksi varma keino työllisyyden parantamiseksi.</p><p>Työllisyys paranisi myös, jos alle 10 työntekijän yritykselle kustakin lisätyöntekijän palkkaamisesta vähintään puoleksi vuodeksi maksettaisiin 10.000 euroa palkkatuista riippumatta. Kustannukset olisivat ilman tarkempia laskelmiakin pienemmät kuin verotulojen lisäykset ja kerrannaisvaikutukset talouteen.</p><p>Paikallista sopimista voitaisiin kehittää niin, että yksittäinen työntekijä voisi valita omassa asiassaan uskotun miehen edustamaan itseään tai työntekijät valitsisivat yhdessä tapauskohtaisesti keskuudestaan uskotun miehen edustamaan heitä, milloin kysymys on kaikkia työntekijöitä koskevasta edunvalvonnasta. Uskottu mies voisi kuulua tai olla kuulumatta mihinkään työntekijäliittoon.&nbsp;</p><p>Työmarkkinajärjestöt voisivat perustaa yhteisen työryhmän, jonka tehtävänä olisi sopia erityisestä työllistämisrahastosta, josta jaettaisiin tukea vähintään 10 henkeä työllistäville yrityksille, jotka työllistävät pitkäaikaistyöttömän vähintään kolmeksi kuukaudeksi kutakin 10 työntekijää kohti. Työllistämisvelvoitteen täyttämättä jättämisen yritys voisi korvata rahalla. Rahastoon varat tilitettäisiin järjestöiltä ja valtiolta, kultakin samansuuruisena. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt, EK ja valtio hallinnoisivat rahastoa yhdessä. Rahasto olisi ainakin aluksi määräaikainen, esimerkiksi 3 vuotta. Tällä järjestelmällä karkeasti laskien voitaisiin työllistää noin 73.000 pitkäaikaistyöttömästä noin 14.000 koko vuodeksi.</p><p>Innovaatiotoimintaa ja keksinnöllisyyttä voitaisiin kehittää uudenlaisella järjestelmällä, jotta &nbsp;keksinnöt ja ideat tulisivat nykyistä paremmin ja laajemmin hyödynnettyä. Se lisäisi yrittäjyyteen perustuvaa liiketoimintaa ja loisi uusia työpaikkoja.</p><p>Pienyritysten yrittäjille, vetäjille ja työntekijöille tulisi järjestää yhteistä, erityisesti työhön ja&nbsp; työlainsäädäntöön liittyvää koulutusta. Siten vähennettäisiin työnantajan tarpeettomia irtisanomisia ja rekrytointivirheistä yrittäjille aiheutuvia kustannuksia ja parannettaisiin työntekijöiden edellytyksiä välttää irtisanomisia. &nbsp;</p><p>Hallitus ja työmarkkinajärjestöt halutessaan ja ennen pitkää riidan kärjistymisen pakottamina löytävät kyllä keinoja irtisanomiskiistan ratkaisemiseksi. &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus ja työntekijäjärjestöt sekä varsin pian myös työnantajat ajautuvat yhä pahempaan riitaan irtisanomiskiistassa. Kaikkien ja yhteiskunnan etu on ratkaista erimielisyydet niin pian kuin mahdollista. Sopuun päästään aivan varmasti, mutta kysymys on siitä, että miten ja kuinka nopeasti, jotta osapuolten taloudelliset ja muut menetykset olisivat korkeintaan siedettävät.

Hallitus ei voi luopua alle 10 työntekijän yrityksissä irtisanomista koskevasta lain valmistelusta ulkoparlamentaarisen painostuksen edessä. Työntekijäpuoli ei myöskään luovu vaatimuksestaan, koska se olisi ennakkotapaus siitä, miten hallitus tulee mahdollisesti menettelemään tulevaisuudessakin eli jopa irtautumaan tarpeen tullen kaikenlaisesta kolmikantavalmistelusta. Kysymys on siis pattitilanteesta. Jotta kumpikaan osapuoli ei koe hävinneensä kiistassa ja säilyttää kasvonsa, paras keino olisi aluksi, että molemmat osapuolet jatkavat tahoillaan jo meneillään olevia toimenpiteitä, mutta neuvottelut kiistan ratkaisemiseksi aloitetaan välittömästi ilman ennakkoehtoja. Ratkaisu tai ratkaisut löydetään aivan varmasti sitä nopeammin, mitä suuremmiksi kustannukset kasvavat osapuolille.

Riidan ratkaisemiseksi on olemassa monia keinoja. Tässä esimerkiksi joitakin niistä.

Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen voisi koskea kaikkia työntekijöitä. Jos työntekijä hyväksyy irtisanomisen ja sitoutuu olemaan siitä valittamatta, hänellä ei olisi mitään karenssia. Jos hän ilmoittaa valittavansa päätöksestä, karenssi olisi 60 päivää. Tällä vähennettäisiin irtisanomisesta koituvia oikeusriitoja.

Nyt hallituksen tähän mennessä esittämä irtisanomisen helpottaminen pienissä alle 10 työntekijän yrityksissä on hyvin epäselvä ja tulkinnanvarainen. Esityksen mukaan irtisanomisen perusteet ovat itse asiassa asiallisesti samat kuin nykyisessäkin työsopimuslaissa. Julkisuuteen ei ole tullut mitenkään se, että tarkoittaako irtisanominen nykyisen työsopimuslain ja mahdollisten työehtosopimusten tarkoittamia irtisanomisaikoja vai jotakin muuta. Yksi selkeä vaihtoehto olisi lyhentää irtisanomisaikoja henkilöperusteisessa irtisanomisessa. Muutoin lain tulkinta jäisi jokseenkin entiselleen ja se koskisi kaikkia työntekijöitä. Irtisanomisen helpottaminen voisi koskea lisäksi vain   vuoden pituista ajanjaksoa laskettuna työsuhteen alkamisesta.

Työllisyyden parantamiseksi on lukuisia muita parempiakin keinoja kuin kiistaa aiheuttava  irtisanomisen helpottaminen. Arvonlisäveron alarajan korottaminen alle 10 työntekijän yrityksissä jo aiemmin esittämääni 30.000 ja verohuojennuksen ulottaminen 90.000 euroon lisäisi varmasti työllisyyttä. EU ei tälle asettane esteitä. Verottaja on epäillyt, että EU ei tätä hyväksyisi.

Perhevapaiden uudistaminen olisi yksi varma keino työllisyyden parantamiseksi.

Työllisyys paranisi myös, jos alle 10 työntekijän yritykselle kustakin lisätyöntekijän palkkaamisesta vähintään puoleksi vuodeksi maksettaisiin 10.000 euroa palkkatuista riippumatta. Kustannukset olisivat ilman tarkempia laskelmiakin pienemmät kuin verotulojen lisäykset ja kerrannaisvaikutukset talouteen.

Paikallista sopimista voitaisiin kehittää niin, että yksittäinen työntekijä voisi valita omassa asiassaan uskotun miehen edustamaan itseään tai työntekijät valitsisivat yhdessä tapauskohtaisesti keskuudestaan uskotun miehen edustamaan heitä, milloin kysymys on kaikkia työntekijöitä koskevasta edunvalvonnasta. Uskottu mies voisi kuulua tai olla kuulumatta mihinkään työntekijäliittoon. 

Työmarkkinajärjestöt voisivat perustaa yhteisen työryhmän, jonka tehtävänä olisi sopia erityisestä työllistämisrahastosta, josta jaettaisiin tukea vähintään 10 henkeä työllistäville yrityksille, jotka työllistävät pitkäaikaistyöttömän vähintään kolmeksi kuukaudeksi kutakin 10 työntekijää kohti. Työllistämisvelvoitteen täyttämättä jättämisen yritys voisi korvata rahalla. Rahastoon varat tilitettäisiin järjestöiltä ja valtiolta, kultakin samansuuruisena. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt, EK ja valtio hallinnoisivat rahastoa yhdessä. Rahasto olisi ainakin aluksi määräaikainen, esimerkiksi 3 vuotta. Tällä järjestelmällä karkeasti laskien voitaisiin työllistää noin 73.000 pitkäaikaistyöttömästä noin 14.000 koko vuodeksi.

Innovaatiotoimintaa ja keksinnöllisyyttä voitaisiin kehittää uudenlaisella järjestelmällä, jotta  keksinnöt ja ideat tulisivat nykyistä paremmin ja laajemmin hyödynnettyä. Se lisäisi yrittäjyyteen perustuvaa liiketoimintaa ja loisi uusia työpaikkoja.

Pienyritysten yrittäjille, vetäjille ja työntekijöille tulisi järjestää yhteistä, erityisesti työhön ja  työlainsäädäntöön liittyvää koulutusta. Siten vähennettäisiin työnantajan tarpeettomia irtisanomisia ja rekrytointivirheistä yrittäjille aiheutuvia kustannuksia ja parannettaisiin työntekijöiden edellytyksiä välttää irtisanomisia.  

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt halutessaan ja ennen pitkää riidan kärjistymisen pakottamina löytävät kyllä keinoja irtisanomiskiistan ratkaisemiseksi.  

]]>
3 http://askolampikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262859-hallituksen-ja-tyomarkkinajarjestojen-pattitilanteen-ratkaiseminen#comments hallitus Irtisanomisen helpottaminen Työsopimuslaki Sat, 20 Oct 2018 14:03:09 +0000 Asko Lampikari http://askolampikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262859-hallituksen-ja-tyomarkkinajarjestojen-pattitilanteen-ratkaiseminen
Vasemmisto nukkui eilisessä eduskuntakeskustelussa http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262646-vasemmisto-nukkui-elilisessa-eduskuntakeskustelussa <p>Vasemmistopuolueet nukkuivat pahemman kerran&nbsp; eilisessä hallituksen ilmoitusta&nbsp; koskeneessa keskustelussa eduskunnassa. He jättivät vastaamatta pääministeri Juha Sipilän ja muiden haliituspuolueiden edustajien väitteeseen siitä, että vasemmiston ehdotukset lisäävät valtion menoja jos pieniä yrityksiä aletaan tukemaan. Näin ei ole, jos suuria ja pieniä yrityksiä kohdellaan tasapuolisesti.</p><p>Yritystukien kokonaispotin on kerrottu olevan 2-3 miljardin euron luokkaa. Tarvitaan vain pieni uusjako, jotta pienten yritysten ensimmäisen työntekijän palkkatuki ja arvonlisäveron alarajan korotus&nbsp; voitisiin toteuttaa valtion menoja lisäämättä. Tätä vaihtoehtoa ei oppositiosta tuotu esille ja Sipilä pääsi mestaroimaan löysällä väitteellään menojenkasvusta. Suoranaista tunarointia oppositiolta.</p><p>Yritystukien uusjako tarkoittaisi tietysti sitä, että suurten yritysten osuus pienenisi.&nbsp; Tämä olisi tälle hallitukselle myrkkyä. Niinpä en usko hetkeäkään, että vaikka oppositiosta tätä siirtoa pienten yritysten hyväksi olisi esitettykin, se olisi saanut hallitukselta vastakaikua. Hallitus on keskittynyt &quot;mukahoitamaan&quot; pienten yritysten etuja lakiteksteillä eikä konkretialla.</p><p>Edelläolevasta huolimatta oppositiossa tunaroitiin kun ei tuotu rahoitusvaihtoehtoa omalle ehdotukselle keskusteluun. Olisi ainakin nähty, että ohittaako hallitus ehdotuksen vastaamatta siihen kuten joskus on tapana, vai olisiko tullut tyrmäys suoralta kädeltä. Toki ehdotus on vieläkin käytettävissä esimerkiksi tulevissa budjettineuvotteluissa, mutta tässä keskustelussa sen esille tuontiin olisi ollut oikea paikka.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vasemmistopuolueet nukkuivat pahemman kerran  eilisessä hallituksen ilmoitusta  koskeneessa keskustelussa eduskunnassa. He jättivät vastaamatta pääministeri Juha Sipilän ja muiden haliituspuolueiden edustajien väitteeseen siitä, että vasemmiston ehdotukset lisäävät valtion menoja jos pieniä yrityksiä aletaan tukemaan. Näin ei ole, jos suuria ja pieniä yrityksiä kohdellaan tasapuolisesti.

Yritystukien kokonaispotin on kerrottu olevan 2-3 miljardin euron luokkaa. Tarvitaan vain pieni uusjako, jotta pienten yritysten ensimmäisen työntekijän palkkatuki ja arvonlisäveron alarajan korotus  voitisiin toteuttaa valtion menoja lisäämättä. Tätä vaihtoehtoa ei oppositiosta tuotu esille ja Sipilä pääsi mestaroimaan löysällä väitteellään menojenkasvusta. Suoranaista tunarointia oppositiolta.

Yritystukien uusjako tarkoittaisi tietysti sitä, että suurten yritysten osuus pienenisi.  Tämä olisi tälle hallitukselle myrkkyä. Niinpä en usko hetkeäkään, että vaikka oppositiosta tätä siirtoa pienten yritysten hyväksi olisi esitettykin, se olisi saanut hallitukselta vastakaikua. Hallitus on keskittynyt "mukahoitamaan" pienten yritysten etuja lakiteksteillä eikä konkretialla.

Edelläolevasta huolimatta oppositiossa tunaroitiin kun ei tuotu rahoitusvaihtoehtoa omalle ehdotukselle keskusteluun. Olisi ainakin nähty, että ohittaako hallitus ehdotuksen vastaamatta siihen kuten joskus on tapana, vai olisiko tullut tyrmäys suoralta kädeltä. Toki ehdotus on vieläkin käytettävissä esimerkiksi tulevissa budjettineuvotteluissa, mutta tässä keskustelussa sen esille tuontiin olisi ollut oikea paikka.

 

]]>
11 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262646-vasemmisto-nukkui-elilisessa-eduskuntakeskustelussa#comments Eduskunta hallitus Irtisanomislaki Vasemmisto Wed, 17 Oct 2018 05:32:47 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262646-vasemmisto-nukkui-elilisessa-eduskuntakeskustelussa
Sopimisen kulttuuri koetuksella http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262609-sopimisen-kulttuuri-koetuksella <p>Kilpailukyky eli ns. kiky-sopimus hallituskauden alussa antoi olettaa, että suomalainen sopimisen kulttuuri on edelleen voimissaan, ja kansantalouden yhteisen hyvän eteen ollaan valmiit etsimään ratkaisuja. Nyt keskellä hyvää suhdannekehitystä tuo oppi unohtui. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat tukkanuottasilla tavalla, joka heijastuu tulehtuneina väleinä varmasti vielä pitkään.</p><p>Hallituksen tiedonanto eduskunnalle on menettelytapana erikoinen. Eduskunnan tahtoa ei ole ennenkään lakien valmisteluun etukäteen kysytty; hallitus ne säätää ja eduskunta sitten päättää, menevätkö läpi vai eivät. Kansa puolestaan valitsee edustajansa lainsäädäntötyöhön; tämä &rdquo;irtisanomissuoja&rdquo; kestää yleensä seuraaviin vaaleihin.</p><p>Viimeiset parikymmentä vuotta työ ja työsuhteen muodot ovat olleet murroksessa. Sen paremmin lainsäädäntö, työsuhdeturva kuin työmarkkinajärjestötkään eivät ole pysyneet perässä; kaikki toimivat ikään kuin työskentelisimme edelleen kahdeksasta neljään maailmassa 40 vuotta saman työnantajan palveluksessa. Kun yleissitovuus on ulotettu kaikkeen mahdolliseen, ja työehdot eivät jousta, työntekijä joutuu joustamaan. Vuokratyö, osa-aikatyö ja määräaikaisuudet lisääntyvät.</p><p>Hallitus lähti purkamaan tilannetta ongelmallisimmasta päästä. Mikään yritys ei palkkaa irtisanoakseen työntekijöitään. Henkilöperusteisissa irtisanomistilanteissa irtisanomissuojan tulkinta lienee nykyäänkin isompi ongelma kuin varsinaisesti irtisanomissuoja itsessään, jota on vaikea muuttaa, jos halutaan pitää kiinni perustuslain ja ILO:n määräyksistä.</p><p>&rdquo;Asiallinen ja painava syy&rdquo; on nyt ja jatkossakin irtisanomiseen oltava, samoin työntekijää on laiminlyönneistä ensin varoitettava. Miten kaavailtu &rdquo;aiempaa vähäisempi&rdquo; työvelvoitteen laiminlyönti tai epäasiallinen käyttäytyminen käytännössä tilannetta muuttaa, selviää varmaan vasta ensimmäisissä oikeudenkäynneissä. Työllistämisen kynnys ei pienessä yrityksessä taatusti madallu, jos tiedossa on vain lisää juridisia riitoja.</p><p>Vasemmiston vaalivankkureita vetävän ay-liikkeen poliittista lakkoilua ei voi myöskään mitenkään puoltaa. Toisin kuin oikeutetuissa työtaisteluissa tässä kiistassa osapuolena eivät ole työnantajat, mutta heille kaatuvat taloudelliset vahingot. Suomessa pitäisi siirtyä pohjoismaiseen käytäntöön eli poliittiset mielipiteen ilmaisut vapaa-ajalle. Jo nyt valtion ja kuntien virkaehtosopimuslaeissa on poliittinen työtaistelu kielletty. Toinen mahdollisuus on siirtyä ajallisesti rajattuun oikeuteen ja maksettuihin korvauksiin työnantajille kärsityistä vahingoista.</p><p>Jos työllistämisen kynnystä halutaan oikeasti madaltaa, niin KD:n reseptin mukaan ennen kaikkea paikallista sopimista pitää lisätä ja helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa pienissä yrityksissä. Koeajan pidentäminen ja vastaavasti työntekijän karenssin lyhentäminen ja esimerkiksi osalta irtisanomisajasta maksettava korvaus olisivat parempia lääkkeitä virherekrytointien varalle kuin valmisteilla oleva juridinen hienosäätö.</p><p>Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja todetakseen, että lopputuloksesta riippumatta hallituksen ajama lakimuutos irtisanomissuojan madaltamiseen jää täysin sivurooliin. Sen sijaan pysyvämpi jälki jää karille ajetuista työmarkkinasuhteista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kilpailukyky eli ns. kiky-sopimus hallituskauden alussa antoi olettaa, että suomalainen sopimisen kulttuuri on edelleen voimissaan, ja kansantalouden yhteisen hyvän eteen ollaan valmiit etsimään ratkaisuja. Nyt keskellä hyvää suhdannekehitystä tuo oppi unohtui. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat tukkanuottasilla tavalla, joka heijastuu tulehtuneina väleinä varmasti vielä pitkään.

Hallituksen tiedonanto eduskunnalle on menettelytapana erikoinen. Eduskunnan tahtoa ei ole ennenkään lakien valmisteluun etukäteen kysytty; hallitus ne säätää ja eduskunta sitten päättää, menevätkö läpi vai eivät. Kansa puolestaan valitsee edustajansa lainsäädäntötyöhön; tämä ”irtisanomissuoja” kestää yleensä seuraaviin vaaleihin.

Viimeiset parikymmentä vuotta työ ja työsuhteen muodot ovat olleet murroksessa. Sen paremmin lainsäädäntö, työsuhdeturva kuin työmarkkinajärjestötkään eivät ole pysyneet perässä; kaikki toimivat ikään kuin työskentelisimme edelleen kahdeksasta neljään maailmassa 40 vuotta saman työnantajan palveluksessa. Kun yleissitovuus on ulotettu kaikkeen mahdolliseen, ja työehdot eivät jousta, työntekijä joutuu joustamaan. Vuokratyö, osa-aikatyö ja määräaikaisuudet lisääntyvät.

Hallitus lähti purkamaan tilannetta ongelmallisimmasta päästä. Mikään yritys ei palkkaa irtisanoakseen työntekijöitään. Henkilöperusteisissa irtisanomistilanteissa irtisanomissuojan tulkinta lienee nykyäänkin isompi ongelma kuin varsinaisesti irtisanomissuoja itsessään, jota on vaikea muuttaa, jos halutaan pitää kiinni perustuslain ja ILO:n määräyksistä.

”Asiallinen ja painava syy” on nyt ja jatkossakin irtisanomiseen oltava, samoin työntekijää on laiminlyönneistä ensin varoitettava. Miten kaavailtu ”aiempaa vähäisempi” työvelvoitteen laiminlyönti tai epäasiallinen käyttäytyminen käytännössä tilannetta muuttaa, selviää varmaan vasta ensimmäisissä oikeudenkäynneissä. Työllistämisen kynnys ei pienessä yrityksessä taatusti madallu, jos tiedossa on vain lisää juridisia riitoja.

Vasemmiston vaalivankkureita vetävän ay-liikkeen poliittista lakkoilua ei voi myöskään mitenkään puoltaa. Toisin kuin oikeutetuissa työtaisteluissa tässä kiistassa osapuolena eivät ole työnantajat, mutta heille kaatuvat taloudelliset vahingot. Suomessa pitäisi siirtyä pohjoismaiseen käytäntöön eli poliittiset mielipiteen ilmaisut vapaa-ajalle. Jo nyt valtion ja kuntien virkaehtosopimuslaeissa on poliittinen työtaistelu kielletty. Toinen mahdollisuus on siirtyä ajallisesti rajattuun oikeuteen ja maksettuihin korvauksiin työnantajille kärsityistä vahingoista.

Jos työllistämisen kynnystä halutaan oikeasti madaltaa, niin KD:n reseptin mukaan ennen kaikkea paikallista sopimista pitää lisätä ja helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa pienissä yrityksissä. Koeajan pidentäminen ja vastaavasti työntekijän karenssin lyhentäminen ja esimerkiksi osalta irtisanomisajasta maksettava korvaus olisivat parempia lääkkeitä virherekrytointien varalle kuin valmisteilla oleva juridinen hienosäätö.

Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja todetakseen, että lopputuloksesta riippumatta hallituksen ajama lakimuutos irtisanomissuojan madaltamiseen jää täysin sivurooliin. Sen sijaan pysyvämpi jälki jää karille ajetuista työmarkkinasuhteista.

]]>
1 http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262609-sopimisen-kulttuuri-koetuksella#comments hallitus Irtisanomissuoja Poliittiset lakot Tiedonanto Työmarkkinajärjestöt Tue, 16 Oct 2018 10:46:08 +0000 Sari Essayah http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262609-sopimisen-kulttuuri-koetuksella
Hallituksen tiedoksiannon valhe – tässä totuus http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262603-hallituksen-tiedoksiannon-valhe-tassa-totuus <p>Hallituksen eilisessä <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNT_1+2018.pdf">tiedoksiannossa</a> oli seuraava lause <em>&rdquo; Vertailujen perusteella Suomen henkilöperustainen irtisanomissuoja on tiukempaa kuin OECD-maissa keskimäärin.&rdquo; </em>Hämmästelin tätä aluksi, koska OECD:n tietojen mukaan Suomessa irtisanomissuoja on keskimääräistä heikompi 72 maan joukossa. Tutkin asiaa ja huomasin että hallituksen tiedoksiannon lause on sinänsä oikein, mutta se on vain osatotuus.</p><p><a href="http://www.oecd.org/els/emp/oecdindicatorsofemploymentprotection.htm">OECD:n tilastoissa irtisanomissuoja</a> jaotellaan neljään kategoriaan: 1.Protection of permanent workers against individual and collective dismissals (Suomen sijoitus 41.), 2.Protection of permanent workers against (individual) dismissal (Suomen sijoitus 23.), 3.Specific requirements for collective dismissal (Suomen sijoitus 51.) ja 4.Regulation on temporary forms of employment (Suomen sijoitus 43.). Hallituksen tiedoksiannossa otettiin tikun nokkaan vain ja ainoastaan kohta 2. Näiden kohtien pistemäärät puolestaan lasketaan 25 eri sääntelyn tarkkailun perusteella (Suomen sijoitus kaikkien keskiarvossa 50.).</p><p>Tässä kirjoituksessa perehdyn <a href="http://www.oecd.org/employment/emp/EPL-data.xlsx">OECD:n viimeisimpiin tilastotietoihin</a>. Tässä tilastossa maiden lainsäädäntö ja muulle sääntely kuvataan pisteytyksellä siten, että nolla tarkoittaa ettei ole mitään sääntelyä, kun taas numero 6 osoittaa toista äärilaitaa. Suomen pisteet ovat kuvassa 1. Jos kaikesta pisteytyksestä lasketaan keskiarvo, on Suomen sijoitus 72 maan listalla 50, suoraan Venäjän ja Israelin välissä. Jos tikun nokkaan otetaan vain hallituksen hamuama &rdquo;henkilöperusteinen irtisanomissuoja&rdquo;, niin sen suhteen Suomi on pisteillä 2,38 sijalla 23., suoraan Panaman ja Israelin välissä kuvassa 2. Juuri tätä henkilökohtaista irtisanomissuojaa hallitus siis omin sanoin haluaa heikentää, ottamatta huomioon kokonaisuutta kuvassa 1., jossa Suomi on vasta sijalla 50.</p><p>Jos mietimme mille tasolle vakituisten työntekijöiden henkilökohtaista irtisanomissuojaa kuvaavaa kohtaa (2.Protection of permanent workers against (individual) dismissal (Suomen sijoitus 23.) voitaisi laskea, tulee meidän tarkastella mm. mitkä maat ovat ihmisoikeuksissa suurin piirtein samalla tasolla kuin Suomi. Työsuhteen päättämiseen liittyviä ihmisoikeuksia määritellään mm. <a href="https://www.ilo.org/dyn/normlex/en/f?p=NORMLEXPUB:11300:0::NO::P11300_INSTRUMENT_ID:312303">ILO:n sopimuksella C158</a>. Emme voi verrata itseämme siis Yhdysvaltoihin, Britanniaan, tai Kanadaan jotka ovat tämän listan hännänpäässä, koska he eivät ole ratifioineet tätä sopimusta. Australia on, ja teoriassa siis meidän henkilöperusteisen irtisanomisen pistemäärä on mahdollista laskea nykyisestä 2,38 tasosta Australian 1,57 tasolla. Tämä pistemäärä asettaisi meidän nykyiseltä 50. sijalta uudelle sijalle 54, suoraan Kazakstanin ja Chilen väliin. En halua että Suomi samaistetaan näihin maihin, eikä halua Australialaiset liitotkaan, jotka ovat joutuneet <a href="https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/---ed_norm/---relconf/documents/meetingdocument/wcms_617065.pdf">valittamaan maansa ILO:n sopimuksen 158 rikkomisesta</a> tämän vuoden ILO:n kokoukseen. Australiassa koeaika näyttää lukemani perusteella olevan alle 15 hengen yrityksissä on 12 kuukautta. Siellä tätä käytetään härskisti hyväksi niin, että heikomman asemassa olevia, esim. nuoria työllistetään vain alle 12 kuukauden ajaksi. Näin Suomessakin kävisi koeaikaa pidentämällä, tai henkilöperusteista irtisanomissuojaa heikentämällä, koska rahalla ei ole moraalia. Kohta jokainen voi sitten omassa työttömyys karenssissaan miettiä, että pitikö eduskuntavaaleissa äänestää väärin tai olla äänestämättä ollenkaan. Sitä saa mitä äänestää, ja jos ei äänestä niin kyllä rahan moraali tietää, mitä se haluaa &ndash; lisää rahaa, keinolla millä hyvällä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Muita huomioita kirjoituksesta</strong></p><p>Todennäköisesti Suomen pisteet ovat laskeneet tilaston tekohetkeltä, sillä meillä aikaisemmin ns. työlainsäädännön &quot;harmaaksi alueeksi&quot; nollatuntisopimukset ovat istuvan hallituksen toimesta laillistettu. Todennäköisesti saisimme pätkätyön osalta tänä päivänä huonommat pisteet, kuin tässä tilastossa on laskettu.</p><p>Jos ihmettelette miksi Suomen sijoitus kaikki pisteet yhteenlaskettuna on vasta 50. kun henkilöperusteisilla irtisanomispisteillä olemme 23. sijalla, niin se johtuu siitä, että joukkoirtisanomiset ja pätkätyöläisen suoja on meillä niin heikko. Joukkoirtisanomisissa olemme sijalla 51. ja pätkätyöläisen suojassa 43. Länsimaissa hyvinkin yleisesti joukkoirtisanomiset ovat meitä huomattavasti vaikeampia. He kun ovat ymmärtäneet suojella teollisia työpaikkojaan. Joukkoirtisanomisen helppoutta kuvaavissa pisteissä näen suurteollisuuden asioita ajavan EK:n karvaisen käden jäljen.</p><p>Muistatteko mikä tämän koko lain peruste olikaan? Työllisyyden parantaminen. Työllä on aina joku tarkoitus ja tarve, sillä muuten työtä ei olisi olemassakaan. Jos joku irtisanotaan työstään kevyemmin perustein kuin ennen, niin hänen tilalleen otetaan joku toinen, jos työllä on joku tarkoitus ja tarve. Työpaikkoja ei synny tässä prosessissa yhtään enempää, mutta työttömyysturvan karenssit pitävät huolen siitä, että tulevat pätkätyöläiset tulevat olemaan hyvin nöyrää porukkaa. Ahkerakin pätkätyöläinen saa joka vuosi 2-3kk karenssin, jos irtisanominen voidaan perustella yhtä helposti kuin koeajalla, pärstäkertoimen perusteella. Näin se toimii jo näköjään Australiassakin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen eilisessä tiedoksiannossa oli seuraava lause ” Vertailujen perusteella Suomen henkilöperustainen irtisanomissuoja on tiukempaa kuin OECD-maissa keskimäärin.” Hämmästelin tätä aluksi, koska OECD:n tietojen mukaan Suomessa irtisanomissuoja on keskimääräistä heikompi 72 maan joukossa. Tutkin asiaa ja huomasin että hallituksen tiedoksiannon lause on sinänsä oikein, mutta se on vain osatotuus.

OECD:n tilastoissa irtisanomissuoja jaotellaan neljään kategoriaan: 1.Protection of permanent workers against individual and collective dismissals (Suomen sijoitus 41.), 2.Protection of permanent workers against (individual) dismissal (Suomen sijoitus 23.), 3.Specific requirements for collective dismissal (Suomen sijoitus 51.) ja 4.Regulation on temporary forms of employment (Suomen sijoitus 43.). Hallituksen tiedoksiannossa otettiin tikun nokkaan vain ja ainoastaan kohta 2. Näiden kohtien pistemäärät puolestaan lasketaan 25 eri sääntelyn tarkkailun perusteella (Suomen sijoitus kaikkien keskiarvossa 50.).

Tässä kirjoituksessa perehdyn OECD:n viimeisimpiin tilastotietoihin. Tässä tilastossa maiden lainsäädäntö ja muulle sääntely kuvataan pisteytyksellä siten, että nolla tarkoittaa ettei ole mitään sääntelyä, kun taas numero 6 osoittaa toista äärilaitaa. Suomen pisteet ovat kuvassa 1. Jos kaikesta pisteytyksestä lasketaan keskiarvo, on Suomen sijoitus 72 maan listalla 50, suoraan Venäjän ja Israelin välissä. Jos tikun nokkaan otetaan vain hallituksen hamuama ”henkilöperusteinen irtisanomissuoja”, niin sen suhteen Suomi on pisteillä 2,38 sijalla 23., suoraan Panaman ja Israelin välissä kuvassa 2. Juuri tätä henkilökohtaista irtisanomissuojaa hallitus siis omin sanoin haluaa heikentää, ottamatta huomioon kokonaisuutta kuvassa 1., jossa Suomi on vasta sijalla 50.

Jos mietimme mille tasolle vakituisten työntekijöiden henkilökohtaista irtisanomissuojaa kuvaavaa kohtaa (2.Protection of permanent workers against (individual) dismissal (Suomen sijoitus 23.) voitaisi laskea, tulee meidän tarkastella mm. mitkä maat ovat ihmisoikeuksissa suurin piirtein samalla tasolla kuin Suomi. Työsuhteen päättämiseen liittyviä ihmisoikeuksia määritellään mm. ILO:n sopimuksella C158. Emme voi verrata itseämme siis Yhdysvaltoihin, Britanniaan, tai Kanadaan jotka ovat tämän listan hännänpäässä, koska he eivät ole ratifioineet tätä sopimusta. Australia on, ja teoriassa siis meidän henkilöperusteisen irtisanomisen pistemäärä on mahdollista laskea nykyisestä 2,38 tasosta Australian 1,57 tasolla. Tämä pistemäärä asettaisi meidän nykyiseltä 50. sijalta uudelle sijalle 54, suoraan Kazakstanin ja Chilen väliin. En halua että Suomi samaistetaan näihin maihin, eikä halua Australialaiset liitotkaan, jotka ovat joutuneet valittamaan maansa ILO:n sopimuksen 158 rikkomisesta tämän vuoden ILO:n kokoukseen. Australiassa koeaika näyttää lukemani perusteella olevan alle 15 hengen yrityksissä on 12 kuukautta. Siellä tätä käytetään härskisti hyväksi niin, että heikomman asemassa olevia, esim. nuoria työllistetään vain alle 12 kuukauden ajaksi. Näin Suomessakin kävisi koeaikaa pidentämällä, tai henkilöperusteista irtisanomissuojaa heikentämällä, koska rahalla ei ole moraalia. Kohta jokainen voi sitten omassa työttömyys karenssissaan miettiä, että pitikö eduskuntavaaleissa äänestää väärin tai olla äänestämättä ollenkaan. Sitä saa mitä äänestää, ja jos ei äänestä niin kyllä rahan moraali tietää, mitä se haluaa – lisää rahaa, keinolla millä hyvällä.

 

Muita huomioita kirjoituksesta

Todennäköisesti Suomen pisteet ovat laskeneet tilaston tekohetkeltä, sillä meillä aikaisemmin ns. työlainsäädännön "harmaaksi alueeksi" nollatuntisopimukset ovat istuvan hallituksen toimesta laillistettu. Todennäköisesti saisimme pätkätyön osalta tänä päivänä huonommat pisteet, kuin tässä tilastossa on laskettu.

Jos ihmettelette miksi Suomen sijoitus kaikki pisteet yhteenlaskettuna on vasta 50. kun henkilöperusteisilla irtisanomispisteillä olemme 23. sijalla, niin se johtuu siitä, että joukkoirtisanomiset ja pätkätyöläisen suoja on meillä niin heikko. Joukkoirtisanomisissa olemme sijalla 51. ja pätkätyöläisen suojassa 43. Länsimaissa hyvinkin yleisesti joukkoirtisanomiset ovat meitä huomattavasti vaikeampia. He kun ovat ymmärtäneet suojella teollisia työpaikkojaan. Joukkoirtisanomisen helppoutta kuvaavissa pisteissä näen suurteollisuuden asioita ajavan EK:n karvaisen käden jäljen.

Muistatteko mikä tämän koko lain peruste olikaan? Työllisyyden parantaminen. Työllä on aina joku tarkoitus ja tarve, sillä muuten työtä ei olisi olemassakaan. Jos joku irtisanotaan työstään kevyemmin perustein kuin ennen, niin hänen tilalleen otetaan joku toinen, jos työllä on joku tarkoitus ja tarve. Työpaikkoja ei synny tässä prosessissa yhtään enempää, mutta työttömyysturvan karenssit pitävät huolen siitä, että tulevat pätkätyöläiset tulevat olemaan hyvin nöyrää porukkaa. Ahkerakin pätkätyöläinen saa joka vuosi 2-3kk karenssin, jos irtisanominen voidaan perustella yhtä helposti kuin koeajalla, pärstäkertoimen perusteella. Näin se toimii jo näköjään Australiassakin.

]]>
9 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262603-hallituksen-tiedoksiannon-valhe-tassa-totuus#comments hallitus Irtisanomissuoja Laki OECD Työtaistelu Tue, 16 Oct 2018 09:00:00 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262603-hallituksen-tiedoksiannon-valhe-tassa-totuus
Eduskunta ei ole yhtiökokous hyvä Juha! http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262597-eduskunta-ei-ole-yhtiokokous-hyva-juha <p>Pääministeri Juha Sipilä on asettanut eduskunnan ja työmarkkinat vastakkain toteamalla, että hallitusta vastaan saa lakkoilla mutta eduskuntaa vastaan ei saa.</p><p>Lyhyesti: pääministeri vetoaa tänään parlamentarismin sääntöihin &ndash; valtiovalta kuuluu kansalle ja sen tahto toteutuu eduskunnan voimasuhteissa. Lakkoilu sitä vastaan on siten lakkoilua kansaa vastaan.</p><p>Vaatimus voisi olla hyvä, jos vaalit olisi pidetty nyt ja meillä olisi uusi eduskunta. Nyt hallitus on kuitenkin terminaalivaiheessa ja kamppailee ikenet veressä voidakseen toteuttaa omat päätavoitteensa. Vaalit olivat 3,5 vuotta sitten ja hallituksessa istuu ryhmä loikkareita, jotka ovat jättäneet oman puolueensa. Hallituksen enemmistö on siten fiktiivinen. Sipilän &rdquo;takakonttihallitus&rdquo; perustuu poliittiselle petokselle ja valheelliselle ajatukselle siitä, että kyseessä olisi aito puolue, jonka takana olisi aito kansan luottamus.</p><p>Näin ei ole.</p><p><strong>Todellisuus ja harhat</strong></p><p>Sipilän poliittisen järkeilyn takana on aimo annos toiveajattelua ja todellisuudesta vieraantumista. Kun fiktiot ja todellisuus kohtaavat niin silloin yleensä todellisuus voittaa. &nbsp;</p><p>Hyvänä esimerkkinä on Neuvostoliiton hajoaminen. Sen pääasiallisena syynä pidetään sen taloudellista rappiota. Kun neuvostotalous ei toiminut, niin ihmiset muistivat olevansa burjaatteja, venäläisiä tai saksalaisia. Suunnitelmatalouden kupla ei toiminut sillä siellä ei ollut markkinoita, yllykkeitä, motivaattoreita ja ennen kaikkea selvää kuvaa todellisuudesta. <em>Gosplan</em> eli Neuvostoliiton valtiollinen suunnittelukomitea yritti kyllä laskeskella järkeviä tuotantolukuja ja jaella tuotantotekijöitä sinne ja tänne mutta todellisuuden tylyt numerot marssivat sen ylitse.</p><p><strong>Sipilän puuttuva poliittinen kokemus näkyy</strong></p><p>Nyt todellisuus marssii päättävästi Sipilän kuplan ylitse ja SDP-ay-liike käyttää Sipilän kokemattomuutta ja heikkoutta hyväkseen voittaakseen vaalit.</p><p>Suomalaisen yhteiskunnan monimutkaisuuden ja poliittisen päätöksenteon hienovaraisuuden ymmärtäminen vaatii yleensä elämänkokemusta. Sitä ei kerry ilman jonkinlaista kokemusta oman kuplan ulkopuolella tai ymmärrystä poliittisen päätöksenteon hitaudesta.</p><p>Lyhyesti ja tylysti: Sipilän poliittinen ajattelu perustuu hänen kokemuksiinsa liike-elämästä. Sen ymmärtämisessä on puolensa mutta se ei suinkaan valmenna pääministeriksi. Bisneksessä liikkeenjohdolla on ehdoton oikeus sanella työntekijöille määräyksiä ja ukaaseja. Jos niitä ei totella, niin kyse on huonosta työntekijästä, joka on potkittava pois. Tässä ajattelussa maailma koostuu &rdquo;hyviksistä&rdquo; ja &rdquo;meistä&rdquo;, jotka luottavat toisiinsa. &rdquo;Pahikset&rdquo; eivät tee kuten toimitusjohtaja sanoo ja siksi &rdquo;heistä&rdquo; on päästävä eroon.</p><p>Pääministerin suurin tehtävä on ymmärtää kuitenkin isoa kokonaisuutta &ndash; sellaisena kuin se on. Pitäisi ymmärtää, että yhteiskunta ei ole syntynyt eilen tai toissapäivänä kuten joku firma saattaa olla.</p><p><strong>Hyvä Juha &ndash; se ei käy!</strong></p><p>Kansanedustajat ovat ikävässä tilanteessa.</p><p>Se pelailu, joka saattaa olla tarpeen johdettaessa pientä firmaa tai sijoitellessa paria miljoonaa sinne tai tänne ei nyt päde. Suomalainen yhteiskunta on monimutkaisempi organismi kuin joku yksinkertainen organisaatiohimmeli. &nbsp;</p><p>Sipilä on nyt kuin toimitusjohtaja, joka hakee osakkeenomistajilta luottamusta. &nbsp;</p><p><em>Ei eduskunta ole kuitenkaan mikään yhtiökokous vaikka kelpo Juhamme niin haluaisi. </em></p><p>Kuten Lapinlahden Linnut toteaa filosofisesti eräässä kappaleessaan: &rdquo;..kun se ei käy, niin se ei käy, se ei käy, se ei käy&hellip;se ei kerta kaikkiaan käy&hellip;&rdquo;</p><p>ps. Kuvassa kupla-ajattelun helmi: Pääsihteeri N.S. Hrustsev kertoi YK:ssa sosialismin hautaavan kapitalismin...korostaakseen sanojaan hän otti kengän jalastaa ja takoi sillä puhujakoroketta. Ehkä tänään klo 14.00 tällaista kupla-ajattelua on ilmassa)))</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Juha Sipilä on asettanut eduskunnan ja työmarkkinat vastakkain toteamalla, että hallitusta vastaan saa lakkoilla mutta eduskuntaa vastaan ei saa.

Lyhyesti: pääministeri vetoaa tänään parlamentarismin sääntöihin – valtiovalta kuuluu kansalle ja sen tahto toteutuu eduskunnan voimasuhteissa. Lakkoilu sitä vastaan on siten lakkoilua kansaa vastaan.

Vaatimus voisi olla hyvä, jos vaalit olisi pidetty nyt ja meillä olisi uusi eduskunta. Nyt hallitus on kuitenkin terminaalivaiheessa ja kamppailee ikenet veressä voidakseen toteuttaa omat päätavoitteensa. Vaalit olivat 3,5 vuotta sitten ja hallituksessa istuu ryhmä loikkareita, jotka ovat jättäneet oman puolueensa. Hallituksen enemmistö on siten fiktiivinen. Sipilän ”takakonttihallitus” perustuu poliittiselle petokselle ja valheelliselle ajatukselle siitä, että kyseessä olisi aito puolue, jonka takana olisi aito kansan luottamus.

Näin ei ole.

Todellisuus ja harhat

Sipilän poliittisen järkeilyn takana on aimo annos toiveajattelua ja todellisuudesta vieraantumista. Kun fiktiot ja todellisuus kohtaavat niin silloin yleensä todellisuus voittaa.  

Hyvänä esimerkkinä on Neuvostoliiton hajoaminen. Sen pääasiallisena syynä pidetään sen taloudellista rappiota. Kun neuvostotalous ei toiminut, niin ihmiset muistivat olevansa burjaatteja, venäläisiä tai saksalaisia. Suunnitelmatalouden kupla ei toiminut sillä siellä ei ollut markkinoita, yllykkeitä, motivaattoreita ja ennen kaikkea selvää kuvaa todellisuudesta. Gosplan eli Neuvostoliiton valtiollinen suunnittelukomitea yritti kyllä laskeskella järkeviä tuotantolukuja ja jaella tuotantotekijöitä sinne ja tänne mutta todellisuuden tylyt numerot marssivat sen ylitse.

Sipilän puuttuva poliittinen kokemus näkyy

Nyt todellisuus marssii päättävästi Sipilän kuplan ylitse ja SDP-ay-liike käyttää Sipilän kokemattomuutta ja heikkoutta hyväkseen voittaakseen vaalit.

Suomalaisen yhteiskunnan monimutkaisuuden ja poliittisen päätöksenteon hienovaraisuuden ymmärtäminen vaatii yleensä elämänkokemusta. Sitä ei kerry ilman jonkinlaista kokemusta oman kuplan ulkopuolella tai ymmärrystä poliittisen päätöksenteon hitaudesta.

Lyhyesti ja tylysti: Sipilän poliittinen ajattelu perustuu hänen kokemuksiinsa liike-elämästä. Sen ymmärtämisessä on puolensa mutta se ei suinkaan valmenna pääministeriksi. Bisneksessä liikkeenjohdolla on ehdoton oikeus sanella työntekijöille määräyksiä ja ukaaseja. Jos niitä ei totella, niin kyse on huonosta työntekijästä, joka on potkittava pois. Tässä ajattelussa maailma koostuu ”hyviksistä” ja ”meistä”, jotka luottavat toisiinsa. ”Pahikset” eivät tee kuten toimitusjohtaja sanoo ja siksi ”heistä” on päästävä eroon.

Pääministerin suurin tehtävä on ymmärtää kuitenkin isoa kokonaisuutta – sellaisena kuin se on. Pitäisi ymmärtää, että yhteiskunta ei ole syntynyt eilen tai toissapäivänä kuten joku firma saattaa olla.

Hyvä Juha – se ei käy!

Kansanedustajat ovat ikävässä tilanteessa.

Se pelailu, joka saattaa olla tarpeen johdettaessa pientä firmaa tai sijoitellessa paria miljoonaa sinne tai tänne ei nyt päde. Suomalainen yhteiskunta on monimutkaisempi organismi kuin joku yksinkertainen organisaatiohimmeli.  

Sipilä on nyt kuin toimitusjohtaja, joka hakee osakkeenomistajilta luottamusta.  

Ei eduskunta ole kuitenkaan mikään yhtiökokous vaikka kelpo Juhamme niin haluaisi.

Kuten Lapinlahden Linnut toteaa filosofisesti eräässä kappaleessaan: ”..kun se ei käy, niin se ei käy, se ei käy, se ei käy…se ei kerta kaikkiaan käy…”

ps. Kuvassa kupla-ajattelun helmi: Pääsihteeri N.S. Hrustsev kertoi YK:ssa sosialismin hautaavan kapitalismin...korostaakseen sanojaan hän otti kengän jalastaa ja takoi sillä puhujakoroketta. Ehkä tänään klo 14.00 tällaista kupla-ajattelua on ilmassa)))

 

]]>
34 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262597-eduskunta-ei-ole-yhtiokokous-hyva-juha#comments hallitus Hallituskriisi Juha Sipilä Tue, 16 Oct 2018 07:02:14 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262597-eduskunta-ei-ole-yhtiokokous-hyva-juha
Työllisyys kansalliseksi kärkiteemaksi http://markoahtiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262558-tyollisyys-kansalliseksi-karkiteemaksi <p>Viimeviikot olemme saaneet seurata näytelmää irtisanomissuojaan liittyvän keskustelun ympärillä. Hallitus on tuomassa eduskuntaan pienten yritysten irtisanomissuojaan helpottamiseen liittyvän esityksen. Samalla ammattiyhdistysliike on poliittisilla mielenilmauksilla järjestänyt työtaistelutoimia, joiden kohteeksi on valikoitunut yrityksiä, joilla ei ole asiassa minkäänlaista roolia.</p> <p>Tulevissa eduskuntavaaleissa on karkeasti kysymys siitä, uskommeko jakopolitiikkaan vai työllisyyden eteen tehtävään työhön. Kansalaisten on tärkeätä analysoida äänestyspäätöstä tehdessä, ajaako valittu puolue ja ehdokas tulonjakopolitiikkaa vai työllisyyttä. Työllisyyden edistäminen kaikin keinoin on tärkeintä hyvinvointipolitiikkaa. Jakopolitiikka ajaa meidät näivettyväksi yhteiskunnaksi.&nbsp;&nbsp;</p> <p>Suomi voi menestyä ja turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut nostamalla työllisyysastetta. Työllisyysasteen nosto nykyisestä n. 72 prosentista 75 prosenttiin vapauttaa yli 7 miljardia euroa käytettäväksi esimerkiksi vanhusten palveluihin, sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen, koulutukseen ja muihin sivistyspalveluihin. Tästä syystä meidän kannattaa ottaa kaikki keinot käyttöön työllisyysasteen nostoon ja jatkaa tiellä, jolla tämän hallituskauden aikana yli 115&nbsp;000 ihmistä on parantanut omaa ja perheensä toimeentuloa saatuaan työpaikan. Hallitus ja eduskunta ovat aloittaneet vaalikauden aikana varovasti työllisyyden edistämisen, mutta tarvitsemme selvästi lisää toimia ja rohkeita keinoja työllisyysasteen nostoon.</p> <p>Vaihtoehtoisella tiellä säätelemme työmarkkinoita nykyisellä tavalla, verotamme itsemme näännyksiin ja estämme dynaamisen talouden työllisyyttä edistävät vaikutukset. Työllisyysasteen kehitys kääntyy samalla laskuun. Saamme kyllä ammattiyhdistysliikkeen lopettamaan poliittiset mielenilmaukset, mutta yksilöiden työllistymisen mahdollisuudet heikkenevät ja maamme talous ei jatka kasvuaan. Menetämme myös mahdollisuuksia kehittää hyvinvointiyhteiskunnan palveluita. Eniten jäykät työmarkkinat ja korkea veroaste heikentävät vähäosaisten mahdollisuuksia saada palveluita ja toimeentuloa.&nbsp;&nbsp;</p> <p>Kapea-alaisen edunvalvontapolitiikan aika on ohi. Otetaan kaikessa päätöksenteossa työllisyys ja työmarkkinoiden dynaaminen toiminta päätöksenteon selkärangaksi. Tämä on demokraattisesti valittavan eduskunnan vastuulla ja toivottavasti sen ydintehtävä. Voidaanko tähän työhön ottaa mukaan työntekijä, työnantaja ja yrittäjäjärjestöt riippuu siitä, ovatko ne valmiita perustamaan toimintansa työllisyyden parantamiseen kapean edunvalvonnan sijaan.&nbsp;</p> <p>Olen valmis edistämään kaikkia keinoja, joilla työnhakijat saavat töitä ja yritysten perustaminen on entistä helpompaa ja kannustavampaa. Uskon suomalaisten ja hämäläisten tahtoon tehdä töitä ja yrittää. Vaaliuurnilla päätetään jakopolitiikan ja työllisyyden välillä. Mikä on sinun tahtosi? Minun tavoitteeni on &ndash; Tekevälle töitä!&nbsp;&nbsp;</p> <p>Marko Ahtiainen<br />eduskuntavaaliehdokas 2019 (Kok)<br />Janakkala, Häme&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viimeviikot olemme saaneet seurata näytelmää irtisanomissuojaan liittyvän keskustelun ympärillä. Hallitus on tuomassa eduskuntaan pienten yritysten irtisanomissuojaan helpottamiseen liittyvän esityksen. Samalla ammattiyhdistysliike on poliittisilla mielenilmauksilla järjestänyt työtaistelutoimia, joiden kohteeksi on valikoitunut yrityksiä, joilla ei ole asiassa minkäänlaista roolia.

Tulevissa eduskuntavaaleissa on karkeasti kysymys siitä, uskommeko jakopolitiikkaan vai työllisyyden eteen tehtävään työhön. Kansalaisten on tärkeätä analysoida äänestyspäätöstä tehdessä, ajaako valittu puolue ja ehdokas tulonjakopolitiikkaa vai työllisyyttä. Työllisyyden edistäminen kaikin keinoin on tärkeintä hyvinvointipolitiikkaa. Jakopolitiikka ajaa meidät näivettyväksi yhteiskunnaksi.  

Suomi voi menestyä ja turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut nostamalla työllisyysastetta. Työllisyysasteen nosto nykyisestä n. 72 prosentista 75 prosenttiin vapauttaa yli 7 miljardia euroa käytettäväksi esimerkiksi vanhusten palveluihin, sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen, koulutukseen ja muihin sivistyspalveluihin. Tästä syystä meidän kannattaa ottaa kaikki keinot käyttöön työllisyysasteen nostoon ja jatkaa tiellä, jolla tämän hallituskauden aikana yli 115 000 ihmistä on parantanut omaa ja perheensä toimeentuloa saatuaan työpaikan. Hallitus ja eduskunta ovat aloittaneet vaalikauden aikana varovasti työllisyyden edistämisen, mutta tarvitsemme selvästi lisää toimia ja rohkeita keinoja työllisyysasteen nostoon.

Vaihtoehtoisella tiellä säätelemme työmarkkinoita nykyisellä tavalla, verotamme itsemme näännyksiin ja estämme dynaamisen talouden työllisyyttä edistävät vaikutukset. Työllisyysasteen kehitys kääntyy samalla laskuun. Saamme kyllä ammattiyhdistysliikkeen lopettamaan poliittiset mielenilmaukset, mutta yksilöiden työllistymisen mahdollisuudet heikkenevät ja maamme talous ei jatka kasvuaan. Menetämme myös mahdollisuuksia kehittää hyvinvointiyhteiskunnan palveluita. Eniten jäykät työmarkkinat ja korkea veroaste heikentävät vähäosaisten mahdollisuuksia saada palveluita ja toimeentuloa.  

Kapea-alaisen edunvalvontapolitiikan aika on ohi. Otetaan kaikessa päätöksenteossa työllisyys ja työmarkkinoiden dynaaminen toiminta päätöksenteon selkärangaksi. Tämä on demokraattisesti valittavan eduskunnan vastuulla ja toivottavasti sen ydintehtävä. Voidaanko tähän työhön ottaa mukaan työntekijä, työnantaja ja yrittäjäjärjestöt riippuu siitä, ovatko ne valmiita perustamaan toimintansa työllisyyden parantamiseen kapean edunvalvonnan sijaan. 

Olen valmis edistämään kaikkia keinoja, joilla työnhakijat saavat töitä ja yritysten perustaminen on entistä helpompaa ja kannustavampaa. Uskon suomalaisten ja hämäläisten tahtoon tehdä töitä ja yrittää. Vaaliuurnilla päätetään jakopolitiikan ja työllisyyden välillä. Mikä on sinun tahtosi? Minun tavoitteeni on – Tekevälle töitä!  

Marko Ahtiainen
eduskuntavaaliehdokas 2019 (Kok)
Janakkala, Häme 

]]>
5 http://markoahtiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262558-tyollisyys-kansalliseksi-karkiteemaksi#comments Ammattiyhdistysliike Eduskunta hallitus Työllisyys Yrittäjyys Mon, 15 Oct 2018 10:52:03 +0000 Marko Ahtiainen http://markoahtiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262558-tyollisyys-kansalliseksi-karkiteemaksi
Oi Presidentti, pelasta herranvihalta http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262538-oi-presidentti-pelasta-herranvihalta <p>Kun Yhdysvalloissa on presidentin kannatus ollut alamaissa, on siellä historian saatossa usein lähdetty sotimaan tai muutoin vain mittelemään heikompien maiden kanssa, joko aseilla tai rahalla. Aina on ollut osoittaa ulkopuolinen vihollinen, joka yhdistää kansan ja nostaa kannatuksen uusiin lukemiin. Tämä on Amerikkalaista suurvaltapolitiikkaa.</p><p>Kun nyt parhaillaan Suomessa pääministeripuolueen kannatus on alamaissa, ovat he päättäneet lähteä etsimään vihollista omista heikoimmista kansalaisistaan. Työpaikoilla työntekijä on aina se, joka on heikommassa asemassa työnantajaan nähden. Tämä on katajaisen kansan sisäistä herravaltapolitiikkaa.</p><p>Kun hallitus teki tiedoksiannon tämänviikkoisesta &rdquo;luottamusäänestyksestä&rdquo; omasta työllisyyspolitiikasta änkyttävän Sipilän säestyksellä, minulle tuli jo suoranainen myötähäpeän tunne. Jos kyseessä olisi ollut Antti Rinne, olisi seuraavan päivän keltainen lehdistö siitä jo ilkkunut makeasti. Jos hallituspuolueiden jyrkät kannanotot eivät olisi tehneet jo työmarkkinapoliittista tilannetta riittävän vaikeaksi, tulee se lähes läpipääsemättömän vaikeaksi tämän äänestyksen jälkeen. Lakkoon joutuneelle AY-liikkeelle äänestys on yhdentekevä, koska suomessa on enemmistöön perustuva hallitus joka voi koska tahansa äänestää itse itsellensä luottamuksen. Hyötyä siitä olisi maassa, jossa eduskunta tai parlamentti ei perustu enemmistön valtaan, vaan yli puoluerajojen sopimiseen. Huom., sopimiseen. Äänestys onkin tarpeetonta aikaa kuluttavaa teatteria, jossa kalliimmat etupenkin paikat on veronmaksajien rahoilla jo etukäteen varattu eliitille.</p><p>Hallituksella on kuitenkin vielä yksi ässä, vai pitäisikö sanoa &rdquo;kuningas&rdquo; hihassaan, Sauli Niinistö. Jos presidentti tekisi ulostulon, jossa se kehottaisi molempia osapuolia vetäytymään, eli hallitusta hautaamaan lakihankkeensa ja AY-liikettä lakkonsa, päästäisi jälleen neuvottelupöydän ääreen eikä kukaan menettäisi kasvojaan.</p><p>Perinteinen keskustan äänestäjä haikailee vieläkin Kekkosen autoritääristä johtamista, ja olisi jopa mielissään tästä ratkaisusta. Se olisi siis Keskustalle mahdollista. AY-liike on alunperinkin sanonut, että se peruu lakkonsa, jos lakihanke vedetään pois. Se olisi siis AY-liikkeellekin mahdollista.</p><p>Voiko hallitus olla näin lähellä vaaleja varma siitä, että sen kansanedustajat antavat avoimen valtakirjan laille jota ei ole vielä edes olemassa. Kuka meistä siviilielämässä allekirjoittaisi puhtaalle paperille nimensä, ja antaisi toisen kirjoittaa sen päälle sopimuksen? Minä en niin hölmöä kansanedustajaa äänestäisi.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>P.S.</p><p>Oman mausteensa tähän tuo kokoomus, joka on EK:n paras kaveri. Niinistö puolestaan tulee tästä samasta oikeistoyhteisöstä, ja häntä taatusti on tähän sovitteluun jo kysyttykin.</p><p>Niinistöllä on toinen ja viimeinen kausi menossa, eikä hänellä olisi mitään menetettävääkään. Mutta antaako Kokoomus Niinistön puuttua asiaan, koska tämä kriisi saa oikeistokeskustalaiset hakeutumaan heidän siipiensä alle?</p><p>Puolueena kokoomus on hallitusasemastaan huolimatta tässä asiassa voittaja, koska tämä riita ei ole henkilöitynyt liiaksi vielä kehenkään siellä. Teflonius on taitolaji ja sen kokoomus on aina hyvin osannut. Sinisiä tuskin seuraavien vaalien jälkeen on enää edes olemassa, tai sitten joutuvat 20-30 vuotta odottamaan että uusi sukupolvi jälleen unohtaa heidän menneisyyden syntinsä. Keskusta on suurin häviäjä, eikä paluuta tule niin kauan, kun lestadiolaisideologinen &rdquo;AY-vääräuskoisten&rdquo; kyykyttäminen jatkuu. Keskusta puolueena hajoaa jokaiseen ilmansuuntaan - Myös sinne kokoomukseen. Keskustalaiset AY-aktiivit voisivat hyvinkin mieluusti tulla SDP:n jäseniksi puolueeseen, jossa ihminen on vielä ihminen, vaikka olisikin AY-vääräuskoinen. Heille minulla on viesti - muuttakaa pois kotoa, ei kenenkään tarvitse sietää tuommoista epätervettä henkistä perheväkivaltaa. Moneltako naisvaltaiselta alalta vielä pitää leikata palkoista, ja kuinka montaa heikoimmassa asemassa olevaa työtöntä halutaan vielä kurittaa ylimääräisellä byrokratialla ja mielipuolisilla säännöillä? Pitikö taitettu indeksikin vielä jäädyttää?</p><p>Minulle Sipilän hallituksen politiikka näyttää siltä, että terveet &rdquo;oikeaoppiset&rdquo; keski-ikäiset miehet miehittävät ensimmäisenä pelastusveneet kun vanhukset, naiset perheineen sekä työkykyrajoitteiset vielä kompuroivat portaikossa laivan kannelle. Heikommat ja hitaammat saavat seurata vierestä uppoavan laivan kyydissä, kun kaikenmaailman &rdquo;<a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201805102200934559_u0.shtml">oikeaoppiset</a>&rdquo; <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/hallitus-on-tekemassa-harmaata-taloutta-lisaavaa-lakia-jotta-yrittajat-saastaisivat-1000-euroa-vuodessa/?shared=1043182-0bfe8c00-1">herraherrat</a> ja <a href="https://www.demokraatti.fi/tunnettu-toimittaja-sipilan-taktiikasta-tallaista-ei-voi-millaan-tavoin-pitaa-parlamentarismina-ja-demokratiana">ylipäällikköinsinöörit</a> pelastivat jo itsensä ja veivät loput pelastusveneet mennessään. Vääräuskoisilla ei ole niin väliä.</p><p>Tunnetusti väkivalta vain kasvaa kun perheen sisäinen kriisi pahenee, sillä väkivaltaa voi käyttää myös pelon kautta koossapysymiseen. Sellainen perhe tulee jättää ajoissa, tai perustaa uusi.</p><p>Siltä tämä kaikki minulle alkaa näyttämään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun Yhdysvalloissa on presidentin kannatus ollut alamaissa, on siellä historian saatossa usein lähdetty sotimaan tai muutoin vain mittelemään heikompien maiden kanssa, joko aseilla tai rahalla. Aina on ollut osoittaa ulkopuolinen vihollinen, joka yhdistää kansan ja nostaa kannatuksen uusiin lukemiin. Tämä on Amerikkalaista suurvaltapolitiikkaa.

Kun nyt parhaillaan Suomessa pääministeripuolueen kannatus on alamaissa, ovat he päättäneet lähteä etsimään vihollista omista heikoimmista kansalaisistaan. Työpaikoilla työntekijä on aina se, joka on heikommassa asemassa työnantajaan nähden. Tämä on katajaisen kansan sisäistä herravaltapolitiikkaa.

Kun hallitus teki tiedoksiannon tämänviikkoisesta ”luottamusäänestyksestä” omasta työllisyyspolitiikasta änkyttävän Sipilän säestyksellä, minulle tuli jo suoranainen myötähäpeän tunne. Jos kyseessä olisi ollut Antti Rinne, olisi seuraavan päivän keltainen lehdistö siitä jo ilkkunut makeasti. Jos hallituspuolueiden jyrkät kannanotot eivät olisi tehneet jo työmarkkinapoliittista tilannetta riittävän vaikeaksi, tulee se lähes läpipääsemättömän vaikeaksi tämän äänestyksen jälkeen. Lakkoon joutuneelle AY-liikkeelle äänestys on yhdentekevä, koska suomessa on enemmistöön perustuva hallitus joka voi koska tahansa äänestää itse itsellensä luottamuksen. Hyötyä siitä olisi maassa, jossa eduskunta tai parlamentti ei perustu enemmistön valtaan, vaan yli puoluerajojen sopimiseen. Huom., sopimiseen. Äänestys onkin tarpeetonta aikaa kuluttavaa teatteria, jossa kalliimmat etupenkin paikat on veronmaksajien rahoilla jo etukäteen varattu eliitille.

Hallituksella on kuitenkin vielä yksi ässä, vai pitäisikö sanoa ”kuningas” hihassaan, Sauli Niinistö. Jos presidentti tekisi ulostulon, jossa se kehottaisi molempia osapuolia vetäytymään, eli hallitusta hautaamaan lakihankkeensa ja AY-liikettä lakkonsa, päästäisi jälleen neuvottelupöydän ääreen eikä kukaan menettäisi kasvojaan.

Perinteinen keskustan äänestäjä haikailee vieläkin Kekkosen autoritääristä johtamista, ja olisi jopa mielissään tästä ratkaisusta. Se olisi siis Keskustalle mahdollista. AY-liike on alunperinkin sanonut, että se peruu lakkonsa, jos lakihanke vedetään pois. Se olisi siis AY-liikkeellekin mahdollista.

Voiko hallitus olla näin lähellä vaaleja varma siitä, että sen kansanedustajat antavat avoimen valtakirjan laille jota ei ole vielä edes olemassa. Kuka meistä siviilielämässä allekirjoittaisi puhtaalle paperille nimensä, ja antaisi toisen kirjoittaa sen päälle sopimuksen? Minä en niin hölmöä kansanedustajaa äänestäisi.

 

 

P.S.

Oman mausteensa tähän tuo kokoomus, joka on EK:n paras kaveri. Niinistö puolestaan tulee tästä samasta oikeistoyhteisöstä, ja häntä taatusti on tähän sovitteluun jo kysyttykin.

Niinistöllä on toinen ja viimeinen kausi menossa, eikä hänellä olisi mitään menetettävääkään. Mutta antaako Kokoomus Niinistön puuttua asiaan, koska tämä kriisi saa oikeistokeskustalaiset hakeutumaan heidän siipiensä alle?

Puolueena kokoomus on hallitusasemastaan huolimatta tässä asiassa voittaja, koska tämä riita ei ole henkilöitynyt liiaksi vielä kehenkään siellä. Teflonius on taitolaji ja sen kokoomus on aina hyvin osannut. Sinisiä tuskin seuraavien vaalien jälkeen on enää edes olemassa, tai sitten joutuvat 20-30 vuotta odottamaan että uusi sukupolvi jälleen unohtaa heidän menneisyyden syntinsä. Keskusta on suurin häviäjä, eikä paluuta tule niin kauan, kun lestadiolaisideologinen ”AY-vääräuskoisten” kyykyttäminen jatkuu. Keskusta puolueena hajoaa jokaiseen ilmansuuntaan - Myös sinne kokoomukseen. Keskustalaiset AY-aktiivit voisivat hyvinkin mieluusti tulla SDP:n jäseniksi puolueeseen, jossa ihminen on vielä ihminen, vaikka olisikin AY-vääräuskoinen. Heille minulla on viesti - muuttakaa pois kotoa, ei kenenkään tarvitse sietää tuommoista epätervettä henkistä perheväkivaltaa. Moneltako naisvaltaiselta alalta vielä pitää leikata palkoista, ja kuinka montaa heikoimmassa asemassa olevaa työtöntä halutaan vielä kurittaa ylimääräisellä byrokratialla ja mielipuolisilla säännöillä? Pitikö taitettu indeksikin vielä jäädyttää?

Minulle Sipilän hallituksen politiikka näyttää siltä, että terveet ”oikeaoppiset” keski-ikäiset miehet miehittävät ensimmäisenä pelastusveneet kun vanhukset, naiset perheineen sekä työkykyrajoitteiset vielä kompuroivat portaikossa laivan kannelle. Heikommat ja hitaammat saavat seurata vierestä uppoavan laivan kyydissä, kun kaikenmaailman ”oikeaoppisetherraherrat ja ylipäällikköinsinöörit pelastivat jo itsensä ja veivät loput pelastusveneet mennessään. Vääräuskoisilla ei ole niin väliä.

Tunnetusti väkivalta vain kasvaa kun perheen sisäinen kriisi pahenee, sillä väkivaltaa voi käyttää myös pelon kautta koossapysymiseen. Sellainen perhe tulee jättää ajoissa, tai perustaa uusi.

Siltä tämä kaikki minulle alkaa näyttämään.

]]>
3 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262538-oi-presidentti-pelasta-herranvihalta#comments Ay-liike hallitus Irtisanomissuoja Lakko Presidentti Mon, 15 Oct 2018 05:05:43 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262538-oi-presidentti-pelasta-herranvihalta
Pääministeri-insinööri vastaan työelämäinsinöörit http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262474-paaministeri-insinoori-vastaan-tyoelamainsinoorit <p>Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo lataa hallituksen suuntaan niin kovaa tekstiä, että vastaavaa ei siltä taholta ole aivan äsken kuultu. Hallituksen taktinen rimpuilu on rekisteröity insinöörienkin keskuudessa ja tarpeettomaksi havaittu.</p><p>Ensimmäisen työntekijän palkkatuen ja alv-rajan noston hylkääminen keinona pienyritysten työllistämisen parantamiseen harmittavat&nbsp; Saloa. Hallitus valitsi niiden sijaan räyhälinjan irtisanomisten helpotusvaatimuksineen. Eikö pitäisi kannustaa ottamaan uusia työntekijöitä mieluummin kuin potkimaan pois entisiä?&nbsp;</p><p>&rdquo;Toivon, että pääministeri <strong>Juha Sipilä</strong> ei lähde pikavoittojen toivossa romuttamaan yhteistyötä&rdquo;, Salo sanoo.</p><p>Insinöörienkin mielestä irtisanominen on jo nyt tarpeeksi helppoa. Pitää vain osata homma, mutta työnantajajärjestöt eivät nähtävästi panosta jäsentensä koulutukseen ja neuvontaan vaan haluavat mieluummin hoitaa asioita lakimiesten ja käräjätuvan kautta.</p><p>Hallitus haluaa auttaa työnantajia lakiteitse sillä tavoin että yksinkertaisempikin työnantaja osaa antaa potkut laillisesti. Kun normin sisälle rakennetaan uusi normi niin se on kaiketi osa sitä hallituksen alkutaipaleellaan mainostamaa norminpurkutalkoota. Tähän kun lisätään työttömille asetetut moninaiset uudet vaatimukset joita valvotaan ei puheille norminpurkutalkoista voi kuin nauraa.</p><p><a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/insinoorit-jatkavat-hallituksen-vastustamista-jasenistossa-ollaan-silla-kannalla-etta-jotain-oli-syyta-tehda-6744772">https://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/insinoorit-jatkavat-hallituksen-vastustamista-jasenistossa-ollaan-silla-kannalla-etta-jotain-oli-syyta-tehda-6744772</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo lataa hallituksen suuntaan niin kovaa tekstiä, että vastaavaa ei siltä taholta ole aivan äsken kuultu. Hallituksen taktinen rimpuilu on rekisteröity insinöörienkin keskuudessa ja tarpeettomaksi havaittu.

Ensimmäisen työntekijän palkkatuen ja alv-rajan noston hylkääminen keinona pienyritysten työllistämisen parantamiseen harmittavat  Saloa. Hallitus valitsi niiden sijaan räyhälinjan irtisanomisten helpotusvaatimuksineen. Eikö pitäisi kannustaa ottamaan uusia työntekijöitä mieluummin kuin potkimaan pois entisiä? 

”Toivon, että pääministeri Juha Sipilä ei lähde pikavoittojen toivossa romuttamaan yhteistyötä”, Salo sanoo.

Insinöörienkin mielestä irtisanominen on jo nyt tarpeeksi helppoa. Pitää vain osata homma, mutta työnantajajärjestöt eivät nähtävästi panosta jäsentensä koulutukseen ja neuvontaan vaan haluavat mieluummin hoitaa asioita lakimiesten ja käräjätuvan kautta.

Hallitus haluaa auttaa työnantajia lakiteitse sillä tavoin että yksinkertaisempikin työnantaja osaa antaa potkut laillisesti. Kun normin sisälle rakennetaan uusi normi niin se on kaiketi osa sitä hallituksen alkutaipaleellaan mainostamaa norminpurkutalkoota. Tähän kun lisätään työttömille asetetut moninaiset uudet vaatimukset joita valvotaan ei puheille norminpurkutalkoista voi kuin nauraa.

https://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/insinoorit-jatkavat-hallituksen-vastustamista-jasenistossa-ollaan-silla-kannalla-etta-jotain-oli-syyta-tehda-6744772

]]>
21 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262474-paaministeri-insinoori-vastaan-tyoelamainsinoorit#comments hallitus Insinööriliitto Vuoronvaihtokielto Ylityökielto Sat, 13 Oct 2018 09:40:31 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262474-paaministeri-insinoori-vastaan-tyoelamainsinoorit
Taloustsunami edessä – ja me riidellään http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262423-taloustsunami-edessa-ja-me-riidellaan <p>Vuonna 2004 suomalaisia kohtasi pahin rauhanajan suuronnettomuus &ndash; 179 meikäläistä turistia kuoli samalla kun yli 200&nbsp;000 paikallista menehtyi. Syy oli tsunamin, joka syntyi kun Intian valtameressä sattui maanjäristys.</p><p>Merkillisin ilmiö oli se, että metsän eläimet ja norsut tajusivat kyllä tulevan katastrofin ja pyrkivät korkeammille paikoille. Ihmiset taas olivat rauhallisia ja hörppivät aamukahviaan ilman huolen häivää.</p><p>Relaavat turistit eivät kummastelleet sitä, että meri vetäytyi aluksi kauas; päinvastoin vanhemmat innostivat lapsiaan keräilemään simpukoita ja menivät itsekkin tallustelemaan paljastuneelle merenpohjalle. Kunnes oli liian myöhäistä.</p><p><strong>Vuoden 2008 kurimus edessä?</strong></p><p>Meitä näyttää odottavan samanlainen tsunami.</p><p>Pörssikurssit ovat laskeneet tällä viikolla hälyttävästi ja näyttää siltä, että sijoittajat Kiinassa valmistautuvat USA:n ja Kiinan kauppasotaan. Viisaimmat keräävät pääomia talteen ja valmistautuvat tulevaan taloustsunamiin (<a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/wall-streetin-lasku-kiihtyi-pahaksi-sukellukseksi-oljyn-hinta-halpenee-raskaasti/9a987263-9e8a-3e74-82ef-1e1a03d25f9a">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/wall-streetin-lasku-kiihtyi-pahaksi-sukellukseksi-oljyn-hinta-halpenee-raskaasti/9a987263-9e8a-3e74-82ef-1e1a03d25f9a</a>; <a href="https://www.wsj.com/articles/markets-tumble-across-asia-led-by-tech-as-growth-worries-dominate-1539225820">https://www.wsj.com/articles/markets-tumble-across-asia-led-by-tech-as-growth-worries-dominate-1539225820</a>; <a href="https://www.wsj.com/articles/after-wall-street-turmoil-what-investors-can-expect-when-u-s-markets-reopen-1539258973">https://www.wsj.com/articles/after-wall-street-turmoil-what-investors-can-expect-when-u-s-markets-reopen-1539258973</a>).</p><p>On todennäköistä, että tulevassa taloustsunamissa osakkeet Aasiassa ja Euroopassa kärsivät ja samalla myös öljyntuottajat kokevat isoja tappioita. Kyseessä saattaa olla samanlainen talouskurimus kuin vuonna 2008.</p><p>Silloin USA:n keskushallitus pelasti omilla toimillaan pankit ja EU:n jäsenmaat pelastivat Saksan ja Ranskan pankit. Nyt näitä lihaksia ei enää ole.</p><p>On enemmän kuin mahdollista, että taloustsunami murskaa tavallisten ihmisten talouden koroilla, massatyöttömyydellä ja vararikoilla. Lopulta veronmaksajat maksavat kalliin samban. Kuten ennenkin. &nbsp;</p><p><strong>Meillä riidellään kuin lapset</strong></p><p>Suomessa juodaan kahvia ja ollaan rauhallisia. Mikäli tuleva taloustsunami iskee meihin, tapahtuu se puolen vuoden viiveellä &ndash; aivan kuten vuonna 2008. Yhtä-äkkiä markkinat vain sulavat alta ja vienti ei vedä samalla kun korot nousevat ja ihmiset laittavat luukkuja kiinni.</p><p>Päinvastoin meillä riidellään. Ay-liike käy kuin riivattu SDP:n vaalikampanjaa lakkoilemalla ja eikä hallitus kykene vetämään älyttömiä ehdotuksiaan pois. Pääministeri vain katselee eteenpäin sumein silmin. Emme anna periksi. Emme neuvottele. Emme puhu. Emme ymmärrä.</p><p>Samalla kun hallitus rehentelee sillä, että meillä eletään lyhytaikaisen nousukauden huumassa, se ei kykene näkemään markkinoiden &rdquo;heikkoja signaaleja&rdquo;.</p><p>Ensi viikolla näytellään tämän työmarkkina-vaalitaisto näytelmän lapsellisin osa. Ajatustyhjiössä työskentelevä hallitus vetoaa siihen, että parlamentti hallitsee &ndash; ei ay-liike. Pidetään luottamuslauseäänestys ja leikitään &rdquo;<em>hei-me-ollaan-vielä-puoli-vuotta-hallitus</em>&rdquo; leikkiä.</p><p>Tämän keekoilun ja arvovallan puolustelun kruunaa se, että hallituksessa on puolue, joka ei todella edusta ketään. Miten kukaan voi nyt vedota parlamentin enemmistöön kun hallitus ei todellisuudessa edusta enemmistöä!</p><p>Meidän päättäjämme ja ay-liike ovat nyt yhtä huolettomia kuin Intian tsunamin edellä kahvia hörppivät turistit. Pelataan lakkopelejä ja rallatellaan mediaan parlamentarismista!</p><p>Nyt pitäisi osata tulkita ajan merkkejä. Nyt ei auta se, että on saanut leikiskellä valtion pelimerkeillä liikemiestä &ndash; nyt pitää olla valtiomies. Edessä on kovat ajat. Nyt ei voi perua tai vatuloida.</p><p>Nyt pitää katsoa tulevaisuuteen!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuonna 2004 suomalaisia kohtasi pahin rauhanajan suuronnettomuus – 179 meikäläistä turistia kuoli samalla kun yli 200 000 paikallista menehtyi. Syy oli tsunamin, joka syntyi kun Intian valtameressä sattui maanjäristys.

Merkillisin ilmiö oli se, että metsän eläimet ja norsut tajusivat kyllä tulevan katastrofin ja pyrkivät korkeammille paikoille. Ihmiset taas olivat rauhallisia ja hörppivät aamukahviaan ilman huolen häivää.

Relaavat turistit eivät kummastelleet sitä, että meri vetäytyi aluksi kauas; päinvastoin vanhemmat innostivat lapsiaan keräilemään simpukoita ja menivät itsekkin tallustelemaan paljastuneelle merenpohjalle. Kunnes oli liian myöhäistä.

Vuoden 2008 kurimus edessä?

Meitä näyttää odottavan samanlainen tsunami.

Pörssikurssit ovat laskeneet tällä viikolla hälyttävästi ja näyttää siltä, että sijoittajat Kiinassa valmistautuvat USA:n ja Kiinan kauppasotaan. Viisaimmat keräävät pääomia talteen ja valmistautuvat tulevaan taloustsunamiin (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/wall-streetin-lasku-kiihtyi-pahaksi-sukellukseksi-oljyn-hinta-halpenee-raskaasti/9a987263-9e8a-3e74-82ef-1e1a03d25f9a; https://www.wsj.com/articles/markets-tumble-across-asia-led-by-tech-as-growth-worries-dominate-1539225820; https://www.wsj.com/articles/after-wall-street-turmoil-what-investors-can-expect-when-u-s-markets-reopen-1539258973).

On todennäköistä, että tulevassa taloustsunamissa osakkeet Aasiassa ja Euroopassa kärsivät ja samalla myös öljyntuottajat kokevat isoja tappioita. Kyseessä saattaa olla samanlainen talouskurimus kuin vuonna 2008.

Silloin USA:n keskushallitus pelasti omilla toimillaan pankit ja EU:n jäsenmaat pelastivat Saksan ja Ranskan pankit. Nyt näitä lihaksia ei enää ole.

On enemmän kuin mahdollista, että taloustsunami murskaa tavallisten ihmisten talouden koroilla, massatyöttömyydellä ja vararikoilla. Lopulta veronmaksajat maksavat kalliin samban. Kuten ennenkin.  

Meillä riidellään kuin lapset

Suomessa juodaan kahvia ja ollaan rauhallisia. Mikäli tuleva taloustsunami iskee meihin, tapahtuu se puolen vuoden viiveellä – aivan kuten vuonna 2008. Yhtä-äkkiä markkinat vain sulavat alta ja vienti ei vedä samalla kun korot nousevat ja ihmiset laittavat luukkuja kiinni.

Päinvastoin meillä riidellään. Ay-liike käy kuin riivattu SDP:n vaalikampanjaa lakkoilemalla ja eikä hallitus kykene vetämään älyttömiä ehdotuksiaan pois. Pääministeri vain katselee eteenpäin sumein silmin. Emme anna periksi. Emme neuvottele. Emme puhu. Emme ymmärrä.

Samalla kun hallitus rehentelee sillä, että meillä eletään lyhytaikaisen nousukauden huumassa, se ei kykene näkemään markkinoiden ”heikkoja signaaleja”.

Ensi viikolla näytellään tämän työmarkkina-vaalitaisto näytelmän lapsellisin osa. Ajatustyhjiössä työskentelevä hallitus vetoaa siihen, että parlamentti hallitsee – ei ay-liike. Pidetään luottamuslauseäänestys ja leikitään ”hei-me-ollaan-vielä-puoli-vuotta-hallitus” leikkiä.

Tämän keekoilun ja arvovallan puolustelun kruunaa se, että hallituksessa on puolue, joka ei todella edusta ketään. Miten kukaan voi nyt vedota parlamentin enemmistöön kun hallitus ei todellisuudessa edusta enemmistöä!

Meidän päättäjämme ja ay-liike ovat nyt yhtä huolettomia kuin Intian tsunamin edellä kahvia hörppivät turistit. Pelataan lakkopelejä ja rallatellaan mediaan parlamentarismista!

Nyt pitäisi osata tulkita ajan merkkejä. Nyt ei auta se, että on saanut leikiskellä valtion pelimerkeillä liikemiestä – nyt pitää olla valtiomies. Edessä on kovat ajat. Nyt ei voi perua tai vatuloida.

Nyt pitää katsoa tulevaisuuteen!

]]>
38 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262423-taloustsunami-edessa-ja-me-riidellaan#comments hallitus Hallituskriisi Juha Sipilä Fri, 12 Oct 2018 06:56:22 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262423-taloustsunami-edessa-ja-me-riidellaan
Se joka kuoppaa kaivaa... http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262412-se-koka-kuoppaa-kaivaa Sipilä, Orpo ja Soini saavat varmasti pidettyä rivinsä suorana tulevassa Eduskunnan teatteriäänestyksessä. Ministerit rintarottingilla vetoavat sen jälkeen demokratiaan, vaikkakaan demokratiaan suuremmin ei kuulu, että porukan johto kertoo kuinka demokraattisen edustajiston pitää äänestää. "Se joka kuoppaa toiselle kaivaa.." Alkaa vanha suomalainen sananlasku. Ammattiliitto Pro teki lokakuun alussa kyselyn liiton aktiiveille. Kyselyyn osallistui 156 aktiivia. Pron aktiiveista sinisen puolueen kannattajaksi osoittautui 1%...no eipä kyllä kansakunnan joukostakaan paljon tukea löydy tälle demokratian irvikuva ministeriryhmälle. Keskusta puoluetta kannattavia Pron aktiiveja oli peräti 18% Pron aktiiveista. Heistä kolmasosa vastusti irtisanomissuojan heikennyksiä. Kokoomuslaisia Pron aktiiveja äänestyksessä oli 7%, joista peräti 73% vastusti heikennyksiä. Keskusta ja Kokoomus uhmaavat siis kovasti oman kenttänsä näkemyksiä. Kyselyn muut: sdp 48% (99% vastusti heikennyksiä), vasemmisto 11% (82%), Vihreät 6% (89%), perussuomalaiset 6% (89%). Muut: Kristillisdemokraatit 1%, piraattipuolue 1%, sitoutumattomat 1 henk. On vaikea uskoa, että kokoomuksen valkokaulustyöväki katsoo hyvällä puolueen toimia näinä hetkinä. Vaaleissa saattaa teatteriesitysten hintalappu olla kova. "... se itse siihen lankiaa" <a href="https://www.proliitto.fi/uutiset/tyomarkkinat/prolaiset-aktiivit-vastustavat-irtisanomissuojan-heikennysta-0" title="https://www.proliitto.fi/uutiset/tyomarkkinat/prolaiset-aktiivit-vastustavat-irtisanomissuojan-heikennysta-0">https://www.proliitto.fi/uutiset/tyomarkkinat/prolaiset-aktiivit-vastust...</a><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 2 http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262412-se-koka-kuoppaa-kaivaa#comments Ammattiliitto Pro AY hallitus Irtisanomissuoja Fri, 12 Oct 2018 04:44:41 +0000 Kristian Parviainen http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262412-se-koka-kuoppaa-kaivaa Lahjonta, kiristys, uhkailu.. http://sadetahvanainen72.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262396-lahjonta-kiristys-uhkailu <p>Ovat nousseet hallituspolitiikan työkalupakkiin. Sipilä ilmoitti tänään tuovansa irtisanomislaista tiedonannon eduskuntaan.&nbsp;</p><p>Tästä seuraa äänestys hallituksen luottamuksesta. Kokoomus on kiristänyt tänään Pekka Puskan äänestämään Vaasan sairaalan alasajon puolesta. &nbsp;</p><p>Ei ole hallituksella enää kovin kummoiset eväät pystyssä pysyä! Esitys toisensa jälkeen perutaan, kaatuu tai uudelleen kätilöidään. Kukaan ei ole tyytyväinen. Poliittinen pahoinvointi lisääntyy. Kun luottamusta ei ole, turvaudutaan kyseenalaisiin keinoihin. Uhataan hallituksen kaatumisella, kiristetään asiassa kuin asiassa hallituskumppaneita sen sijaan, että voitaisiin neuvotella ja sopia maalle tärkeiden asioiden edistämisestä.</p><p>Kuinka hallitukselle käy äänestyksessä? Todennäköisesti se saa jälleen luottamuslauseen hallituspuolueilta. Kukaan edustajista ei tahdo ryhtyä petturi Brutukseksi tai kavaltavaksi Juudakseksi. Sellaisen kaavun saisi hän, jonka ääni ratkaisee hallituksen kohtalon.</p><p>Vaikea tilanne on hallituspuolueen edustajilla. Luottamusta ei enää ole niin sote -uudistukseen, irtisanomislain toteuttamiseen, ammatillisen koulutuksen alasajon päättymiseen, työttömyysturvauudistuksen myönteisiin hedelmiin saatikka eriarvoisuuden vähenemiseen.&nbsp;</p><p>Toteutetulla politiikalla on saatu aikaan räikeitä epäkohtia taksiuudistusta myöten ja kaikki kansanryhmät takajaloilleen. Miten siis maan hallituksella voisi olla aitoa luottamusta enää olemassa?&nbsp;</p><p>Kansa odottaa muutosta.</p><p>Säde Tahvanainen</p><p>- osaaja -</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ovat nousseet hallituspolitiikan työkalupakkiin. Sipilä ilmoitti tänään tuovansa irtisanomislaista tiedonannon eduskuntaan. 

Tästä seuraa äänestys hallituksen luottamuksesta. Kokoomus on kiristänyt tänään Pekka Puskan äänestämään Vaasan sairaalan alasajon puolesta.  

Ei ole hallituksella enää kovin kummoiset eväät pystyssä pysyä! Esitys toisensa jälkeen perutaan, kaatuu tai uudelleen kätilöidään. Kukaan ei ole tyytyväinen. Poliittinen pahoinvointi lisääntyy. Kun luottamusta ei ole, turvaudutaan kyseenalaisiin keinoihin. Uhataan hallituksen kaatumisella, kiristetään asiassa kuin asiassa hallituskumppaneita sen sijaan, että voitaisiin neuvotella ja sopia maalle tärkeiden asioiden edistämisestä.

Kuinka hallitukselle käy äänestyksessä? Todennäköisesti se saa jälleen luottamuslauseen hallituspuolueilta. Kukaan edustajista ei tahdo ryhtyä petturi Brutukseksi tai kavaltavaksi Juudakseksi. Sellaisen kaavun saisi hän, jonka ääni ratkaisee hallituksen kohtalon.

Vaikea tilanne on hallituspuolueen edustajilla. Luottamusta ei enää ole niin sote -uudistukseen, irtisanomislain toteuttamiseen, ammatillisen koulutuksen alasajon päättymiseen, työttömyysturvauudistuksen myönteisiin hedelmiin saatikka eriarvoisuuden vähenemiseen. 

Toteutetulla politiikalla on saatu aikaan räikeitä epäkohtia taksiuudistusta myöten ja kaikki kansanryhmät takajaloilleen. Miten siis maan hallituksella voisi olla aitoa luottamusta enää olemassa? 

Kansa odottaa muutosta.

Säde Tahvanainen

- osaaja -

 

]]>
2 http://sadetahvanainen72.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262396-lahjonta-kiristys-uhkailu#comments Epäluottamuslause hallitus Luottamuslause Thu, 11 Oct 2018 15:21:25 +0000 Säde Tahvanainen http://sadetahvanainen72.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262396-lahjonta-kiristys-uhkailu
Hallituksen tiedonanto? http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262392-hallituksen-tiedonanto <p>Keskustan puoluehallitus on antanut hallituksen luvan&nbsp; tiedonannolle lakkoon johtaneelle pienten yritysten irtisanomisesityksestä. Hallitus antaa sen ensiviikolla. Tiedonannon antamisen jälkeen äänestetään hallituksen luottamuksesta. Jos hallitus saa luottamuksen, se tuo lakiesityksen eduskuntaan, jos ei hallitus kaatuu. Nyt pelataan kovilla.</p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/e24c5341-8ccb-42db-a202-cab6c3953bcb_pi.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/politiikka/e24c5341-8ccb-42db-a202-cab6c3953bcb_pi.shtml">https://www.iltalehti.fi/politiikka/e24c5341-8ccb-42db-a202-cab6c3953bcb...</a></p><p>Sipilä kyllä ottaa melkoisen riskin näin lähellä vaaleja. Mutta toisaalta hallituksen on käytettävä niitä aseita, joita sillä on käytössä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustan puoluehallitus on antanut hallituksen luvan  tiedonannolle lakkoon johtaneelle pienten yritysten irtisanomisesityksestä. Hallitus antaa sen ensiviikolla. Tiedonannon antamisen jälkeen äänestetään hallituksen luottamuksesta. Jos hallitus saa luottamuksen, se tuo lakiesityksen eduskuntaan, jos ei hallitus kaatuu. Nyt pelataan kovilla.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/e24c5341-8ccb-42db-a202-cab6c3953bcb_pi.shtml

Sipilä kyllä ottaa melkoisen riskin näin lähellä vaaleja. Mutta toisaalta hallituksen on käytettävä niitä aseita, joita sillä on käytössä.

]]>
119 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262392-hallituksen-tiedonanto#comments hallitus Irtisanomislaki Sipilä Thu, 11 Oct 2018 13:16:45 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262392-hallituksen-tiedonanto
Ikuisesti tyydyttymätön kokoomuksen äärisiipi http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262372-ikuisesti-tyydyttymaton-kokoomuksen-aarisiipi <p>Hyvä Juha Sipilä! Lähetän sinulle tässä tällaisen avoimen kirjeen. En usko, että luet sitä itse mutta jos joku nuorempi avustaja jaksaa tihrustella sen lävitse ja selostaa Sinulle niin hyvä on.</p><p>Hyvä Juha! Mitä se semmoinen on kun keskustelu ei kiinnosta? Suomenkielellä sillä on oma terminsä. Sitä kutsutaan välinpitämättömyydeksi.</p><p>Tämä sana on nyt ajankohtainen ja se näkyy.&nbsp; Välinpitämättömyys juhlii valtakunnan ylätasolla samaan aikaan kun talouden nousukausi on lopussa ja valtakunta vapisee lakkoliikkeen edessä. Näin ulospäin näyttää siltä, että Sinua ei huvita tai kiinnosta keskustella tai miettiä ulospääsyä tästä pulasta. SDP ja ay-liike tietää sen ja viritti nämä lakot juuri ennen vaaleja voidakseen mobilisoida omansa &ndash; viimeiseen taistoon.</p><p><strong>Wang Bang &ndash; Thank you duunari!</strong></p><p>Hyvä Juha. Ihmiset ajattelevat että olet välinpitämätön ja haalea. Näyttää siltä, että sinulta loppui dialogi sen jälkeen kun hallitus sai omansa. Duunaria tarvittiin keskustelemaan kun piti leikata. Nyt sitten ei tarvita.</p><p>Hyvä Juha Sipilä! Keskustelun aloittaminen tarkoittaa sitä, että puhutaan ja jatketaan keskustelua myös silloin, kun ei ole omia ongelmia. Nämä poliittiset lakot olisi helppo lopettaa &ndash; puhumalla. Demarien vaalikampanja kuivuisi kasaan, jos haluttaisiin pitää sitä dialogia yllä. Saataisiin se kepun syöksykierrekin oikaistua.</p><p>Hyvä Juha. Vetoan sinuun: se aivan älytön aktivointimalli olisi helppo heittää roskikseen heti. Samoin keskustelu irtisanomisista olisi helppo aloittaa, jos sitä halua olisi. Mutta ehkä Sinä Juha haluat näyttää nyt vahvalta? Se tosivahvuus on sitä, että jaksaa jutella &ndash; silloinkin kun on saanut omansa eikä huvita.</p><p>Ihmisille tulee sellainen ajatus, että olet välinpitämätön. Että sinua ei kiinnosta ajatustenvaihto sen jälkeen, kun sait omasi. Etenkään sen jälkeen kun Kiky-sopimus on tehty ja kesälomarahat menetetty. Työttömät ihmiset joutuvat perustelemaan omaa aktiivisuuttaan tekemällä &rdquo;voltteja&rdquo; viranomaisten edessä.</p><p><strong>Eivät järkevät porvarit halua ylävolttia</strong></p><p>Mutta hyvä Juha! Ethän sinä mene tähän lankaan? Kokoomuksen äärisiivelle ei riitä mikään. Nyt se Jussi Järventaus vaatii uudenlaista ylävolttia ts. &rdquo;kannustusta&rdquo; työttömille (<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005857695.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005857695.html</a>).</p><p>Uuden ehdotuksen mukaan osa ansiosidonnaisesta työttömyysturvaetuudesta suoritettaisiin työttömänä olleelle henkilölle silloin, kun hän saa työpaikan. Eli ei silloin kun hän tarvitsee rahaa, vaan vasta sitten kun hän on kunnollisesti työssä.</p><p>Hyvä Juha! &rdquo;Yrittäjäystävällinen&rdquo; ehdotus on ihmeellinen ja sopii Kokoomuksen orjayhteiskuntamalliin. Eihän tässä säästetä mitään eikä yksikään yrittäjä hyödy siitä &ndash;ainoastaan päästään naureskelemaan työttömän kujanjuoksua. &nbsp;Olen puhunut tästä aikaisemminkin ja näyttää siltä, että vanhat sivistysporvarit ja järkiporvarit ovat nyt hiljaa. <a href="http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/126603-orjuus-takaisi">http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/126603-orjuus-takaisi</a>n; <a href="http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195851-lamut-nykyajan-orjat">http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195851-lamut-nykyajan-orjat. </a></p><p><strong>Se xxxx ministeri on ihan hukassa</strong></p><p>Eivät yrittäjät oikeasti halua orjia. Ei kukaan järkevä halua. Ei edes se xxxx työministeri, joka on ihan ulalla kaikesta ja joka on puolueineen poliittisesti aivan finaalissa. &nbsp;</p><p>Sinä Juha varmaan tiedät tämän mutta asiahan on niin, että työttömyys ei johdu useinkaan siitä, että ihminen on luuseri, työnvieroksuja tai pummi. Vaan siitä, että työtä ei ole! Sinä Juha olet miljonääri ja sitä et sitä varmaan tiedä, mutta työkkäri-raha on tarkoitettu elämiseen. Tässä järventaus-satos-suupakkilaisessa (heikompi aines - <a href="https://yle.fi/uutiset/3-6362497">https://yle.fi/uutiset/3-6362497</a>) ajattelussa työtön on todella yhteiskunnan vihollinen, jota ehkä pitäisi julkisesti ruoskia tai ilkkua Senaatintorilla. Ethän sinä ajattele niin? Vaikka oletkin miljonääri, on kai sinulla sydäntä?</p><p>Hämmästyttävintä tässä on se, että Järventaus on ollut 20 vuotta Suomen yrittäjäliiton johdossa. Siitäkin huolimatta, että suomalaiset yrittäjät ovat järkeviä ja ymmärtäviä ihmisiä. En usko, että he kannattaisivat tällaista epäinhimillistä esitystä. Mutta mikä ylpiä puolue- ja mediaremppa esiintyy heidän edusmiehinään?</p><p><strong>Järventauksen ylävoltti on typerä!</strong></p><p>Olet varmaan Juha hyvä samaa mieltä, että tämä esitys on aktiivimalliakin huomattavasti sikamaisempi keksintö. Se on malli, jolla työttömät pakotetaan ottamaan LAINAA markkinoilta tietenkin! Ja tarkoittaa siis koronkiskontafirmoja, koska työttömillä ei yleensä ole edellytyksiä pankkilainaan. Ja tämä sitten vielä aktiivimallin päälle sen kruunauksena!</p><p>Vielä kerran: en usko, että fiksut Suomen yrittäjät olisivat tässä mukana. Eikä teilläkään muut kuin se perneri. Enkä usko, että sinäkään oikeasti olet. Duunareilla ja yrittäjillä on loppujenlopuksi sama huoli &ndash; että saadaan työ ja raha riittämään, vaikka kallis euro rasittaa meidän kansantalouttamme.&nbsp;</p><p>Jaaha Juha! Jätän tähän tämän yksipuolisen oman dialogini. Hallitus on terminaalivaiheessa ja sinun pätkätyösi on onneksi kohta loppu. Toivon, että teillä riittää energiaa siihen hallitsemiseen. Näyttää, että puhti on lopussa ja henki on mennyt. Mutta älä huoli &ndash; kyllä täällä on uusia voimia, jotka jaksavat teitä paremmin. Kepu on lopussa ja sille tekee hyvää olla oppositiossa seuraavat 4-40 vuotta.</p><p>Tosikunnioituksella</p><p>Arto</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyvä Juha Sipilä! Lähetän sinulle tässä tällaisen avoimen kirjeen. En usko, että luet sitä itse mutta jos joku nuorempi avustaja jaksaa tihrustella sen lävitse ja selostaa Sinulle niin hyvä on.

Hyvä Juha! Mitä se semmoinen on kun keskustelu ei kiinnosta? Suomenkielellä sillä on oma terminsä. Sitä kutsutaan välinpitämättömyydeksi.

Tämä sana on nyt ajankohtainen ja se näkyy.  Välinpitämättömyys juhlii valtakunnan ylätasolla samaan aikaan kun talouden nousukausi on lopussa ja valtakunta vapisee lakkoliikkeen edessä. Näin ulospäin näyttää siltä, että Sinua ei huvita tai kiinnosta keskustella tai miettiä ulospääsyä tästä pulasta. SDP ja ay-liike tietää sen ja viritti nämä lakot juuri ennen vaaleja voidakseen mobilisoida omansa – viimeiseen taistoon.

Wang Bang – Thank you duunari!

Hyvä Juha. Ihmiset ajattelevat että olet välinpitämätön ja haalea. Näyttää siltä, että sinulta loppui dialogi sen jälkeen kun hallitus sai omansa. Duunaria tarvittiin keskustelemaan kun piti leikata. Nyt sitten ei tarvita.

Hyvä Juha Sipilä! Keskustelun aloittaminen tarkoittaa sitä, että puhutaan ja jatketaan keskustelua myös silloin, kun ei ole omia ongelmia. Nämä poliittiset lakot olisi helppo lopettaa – puhumalla. Demarien vaalikampanja kuivuisi kasaan, jos haluttaisiin pitää sitä dialogia yllä. Saataisiin se kepun syöksykierrekin oikaistua.

Hyvä Juha. Vetoan sinuun: se aivan älytön aktivointimalli olisi helppo heittää roskikseen heti. Samoin keskustelu irtisanomisista olisi helppo aloittaa, jos sitä halua olisi. Mutta ehkä Sinä Juha haluat näyttää nyt vahvalta? Se tosivahvuus on sitä, että jaksaa jutella – silloinkin kun on saanut omansa eikä huvita.

Ihmisille tulee sellainen ajatus, että olet välinpitämätön. Että sinua ei kiinnosta ajatustenvaihto sen jälkeen, kun sait omasi. Etenkään sen jälkeen kun Kiky-sopimus on tehty ja kesälomarahat menetetty. Työttömät ihmiset joutuvat perustelemaan omaa aktiivisuuttaan tekemällä ”voltteja” viranomaisten edessä.

Eivät järkevät porvarit halua ylävolttia

Mutta hyvä Juha! Ethän sinä mene tähän lankaan? Kokoomuksen äärisiivelle ei riitä mikään. Nyt se Jussi Järventaus vaatii uudenlaista ylävolttia ts. ”kannustusta” työttömille (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005857695.html).

Uuden ehdotuksen mukaan osa ansiosidonnaisesta työttömyysturvaetuudesta suoritettaisiin työttömänä olleelle henkilölle silloin, kun hän saa työpaikan. Eli ei silloin kun hän tarvitsee rahaa, vaan vasta sitten kun hän on kunnollisesti työssä.

Hyvä Juha! ”Yrittäjäystävällinen” ehdotus on ihmeellinen ja sopii Kokoomuksen orjayhteiskuntamalliin. Eihän tässä säästetä mitään eikä yksikään yrittäjä hyödy siitä –ainoastaan päästään naureskelemaan työttömän kujanjuoksua.  Olen puhunut tästä aikaisemminkin ja näyttää siltä, että vanhat sivistysporvarit ja järkiporvarit ovat nyt hiljaa. http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/126603-orjuus-takaisin; http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195851-lamut-nykyajan-orjat.

Se xxxx ministeri on ihan hukassa

Eivät yrittäjät oikeasti halua orjia. Ei kukaan järkevä halua. Ei edes se xxxx työministeri, joka on ihan ulalla kaikesta ja joka on puolueineen poliittisesti aivan finaalissa.  

Sinä Juha varmaan tiedät tämän mutta asiahan on niin, että työttömyys ei johdu useinkaan siitä, että ihminen on luuseri, työnvieroksuja tai pummi. Vaan siitä, että työtä ei ole! Sinä Juha olet miljonääri ja sitä et sitä varmaan tiedä, mutta työkkäri-raha on tarkoitettu elämiseen. Tässä järventaus-satos-suupakkilaisessa (heikompi aines - https://yle.fi/uutiset/3-6362497) ajattelussa työtön on todella yhteiskunnan vihollinen, jota ehkä pitäisi julkisesti ruoskia tai ilkkua Senaatintorilla. Ethän sinä ajattele niin? Vaikka oletkin miljonääri, on kai sinulla sydäntä?

Hämmästyttävintä tässä on se, että Järventaus on ollut 20 vuotta Suomen yrittäjäliiton johdossa. Siitäkin huolimatta, että suomalaiset yrittäjät ovat järkeviä ja ymmärtäviä ihmisiä. En usko, että he kannattaisivat tällaista epäinhimillistä esitystä. Mutta mikä ylpiä puolue- ja mediaremppa esiintyy heidän edusmiehinään?

Järventauksen ylävoltti on typerä!

Olet varmaan Juha hyvä samaa mieltä, että tämä esitys on aktiivimalliakin huomattavasti sikamaisempi keksintö. Se on malli, jolla työttömät pakotetaan ottamaan LAINAA markkinoilta tietenkin! Ja tarkoittaa siis koronkiskontafirmoja, koska työttömillä ei yleensä ole edellytyksiä pankkilainaan. Ja tämä sitten vielä aktiivimallin päälle sen kruunauksena!

Vielä kerran: en usko, että fiksut Suomen yrittäjät olisivat tässä mukana. Eikä teilläkään muut kuin se perneri. Enkä usko, että sinäkään oikeasti olet. Duunareilla ja yrittäjillä on loppujenlopuksi sama huoli – että saadaan työ ja raha riittämään, vaikka kallis euro rasittaa meidän kansantalouttamme. 

Jaaha Juha! Jätän tähän tämän yksipuolisen oman dialogini. Hallitus on terminaalivaiheessa ja sinun pätkätyösi on onneksi kohta loppu. Toivon, että teillä riittää energiaa siihen hallitsemiseen. Näyttää, että puhti on lopussa ja henki on mennyt. Mutta älä huoli – kyllä täällä on uusia voimia, jotka jaksavat teitä paremmin. Kepu on lopussa ja sille tekee hyvää olla oppositiossa seuraavat 4-40 vuotta.

Tosikunnioituksella

Arto

]]>
10 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262372-ikuisesti-tyydyttymaton-kokoomuksen-aarisiipi#comments Aktiivimallit hallitus Juha Sipilä Thu, 11 Oct 2018 09:04:02 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262372-ikuisesti-tyydyttymaton-kokoomuksen-aarisiipi
Ay-liike – paluu perusasioihin http://petterileino.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262265-ay-liike-paluu-perusasioihin <p>Ammattiyhdistysliikkeen perustehtävä on työehtosopimusten tekeminen ja niiden valvonta. Sen pitää olla jäsenelle se kaikista konkreettisin hyöty, mitä hän saa liittojäsenyyden vastineeksi. Liiton tehokkuus ja voima mitataan sillä, miten hyviä sopimuksia se neuvottelee ja miten tehokkaasti se valvoo sopimusten noudattamista. Kaikki muu liiton toiminnassa on jäsenelle tuotettavaa oheishyötyä, jotka valitettavasti näyttävät nykyään ajavan perustehtävän ohi.</p><p>Suomen kolmesta keskusjärjestöstä ja niiden jäsenliitoista SAK liittoineen hoitaa perustehtävänsä kaikkein tehokkaimmin, vaikka eivät muutkaan siinä huonoja ole. SAK:lla on siihen omat perinteensä, jäsenmäärällä mitattu suurin edustettavuus, kyky käyttää tarvittaessa painostuskeinoja sekä työpaikkatason luottamusmiestoiminnan tehokkuus.</p><p>Viimeisten vuosikymmenten aikana hiljaisen kehityksen seurauksena myös SAK:n ja sen jäsenliittojen teho on laskenut. Ei tarvitse lukea kuin <strong>Juha Siltalan</strong> <em>Työelämän huonontumisen lyhyt historia</em> (2004), niin voi havaita miten mahtiliittojen vaikutusvalta, ja erityisesti työpaikkatasolla, on heikentynyt. Se on johtanut järjestäytymisasteen hitaaseen laskuun ja pienillä työpaikoilla villin lännen kaltaiseen menoon.</p><p>&nbsp;</p><p>Ay-liikkeen vastareaktio hallituksen lainsäädäntötyötä vastaan kertoo karulla tavalla tästä muutosprosessista. Kun menetetään otetta yritys- ja työpaikkatasolla, niin pidetään kynsin hampain kiinni muista keinoista, jotta yhtälö pysyy kasassa. Etujen valvonta siirtyy työpaikoilta keskusjärjestö- ja liittotasolle.</p><p>Irtisanomissuojan heikentäminen on erinomainen esimerkki tästä. Asia, josta pitäisi sopia työehtosopimuksissa, onkin säädetty hyvin tarkasti lainsäädännössä. Ja nyt en tarkoita irtisanomisen sääntelyä kaikkiaan, vaan pelkästään tätä nykyistä muutosta. Siinä on tarkoitus helpottaa pienemmissä yrityksissä työvelvoitteensa laiminlyöneiden tai törttöilyyn syyllistyneiden työntekijöiden irtisanomista ilman uudelleen kohdentamisvelvoitetta yrityksen sisällä.</p><p>Suomessa on pitkä perinne, että työelämän lainsäädännön muutokset valmistellaan kolmikannassa &ndash; hallituksen, työtekijöiden sekä työnantajien kesken. Se ei kuitenkaan tarkoita, että lainsäädäntövalta olisi siirretty kokonaan tälle kolminaisuudelle. Jos kolmikannassa ei päästä yhteisymmärrykseen, niin hallituksella ja eduskunnalla on valta muuttaa lakeja. Nyt sitä valtaa koetellaan ulkoparlamentaarisin keinoin, kun kolmikannassa ei päästy eteenpäin.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä siis pitäisi tehdä? Keinot ovat hyvin yksinkertaiset. Ammattiliitoissa kannattaa keskittyä perustehtävän suorittamiseen ja jättää puoluepoliittisten intressien edistäminen hieman vähemmälle. Työelämä olisi paljon paremmalla tolalla, kun työpaikoilla valvottaisiin lakien ja sopimuksien noudattamista.</p><p>On maan hallituksellakin tästä kolmesta ja puolesta vuodesta opittavaa. Työelämään vaikuttava lainsäädäntö sekä muut asiat kannattaa uudistaa konsensuksessa ja kolmikannassa. Jos sieltä ei villoja synny, niin vasta sen jälkeen voi toteuttaa muutokset normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä ja silloinkin ilman yhdenkään etujärjestön lobbausta.</p><p>Syytä on katsoa myös hieman historiaan. Suomalainen työelämän lainsäädäntö on viety niin pitkälle, että monet järkevät toimet eivät ole mahdollisia työpaikkatasolla. Tästä saa syyttää vain ja ainoastaan demareita, joiden mottona on ollut viimeiset vuosikymmenet jäykistää järjestelmää ja kurjistaa Suomi hengiltä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ammattiyhdistysliikkeen perustehtävä on työehtosopimusten tekeminen ja niiden valvonta. Sen pitää olla jäsenelle se kaikista konkreettisin hyöty, mitä hän saa liittojäsenyyden vastineeksi. Liiton tehokkuus ja voima mitataan sillä, miten hyviä sopimuksia se neuvottelee ja miten tehokkaasti se valvoo sopimusten noudattamista. Kaikki muu liiton toiminnassa on jäsenelle tuotettavaa oheishyötyä, jotka valitettavasti näyttävät nykyään ajavan perustehtävän ohi.

Suomen kolmesta keskusjärjestöstä ja niiden jäsenliitoista SAK liittoineen hoitaa perustehtävänsä kaikkein tehokkaimmin, vaikka eivät muutkaan siinä huonoja ole. SAK:lla on siihen omat perinteensä, jäsenmäärällä mitattu suurin edustettavuus, kyky käyttää tarvittaessa painostuskeinoja sekä työpaikkatason luottamusmiestoiminnan tehokkuus.

Viimeisten vuosikymmenten aikana hiljaisen kehityksen seurauksena myös SAK:n ja sen jäsenliittojen teho on laskenut. Ei tarvitse lukea kuin Juha Siltalan Työelämän huonontumisen lyhyt historia (2004), niin voi havaita miten mahtiliittojen vaikutusvalta, ja erityisesti työpaikkatasolla, on heikentynyt. Se on johtanut järjestäytymisasteen hitaaseen laskuun ja pienillä työpaikoilla villin lännen kaltaiseen menoon.

 

Ay-liikkeen vastareaktio hallituksen lainsäädäntötyötä vastaan kertoo karulla tavalla tästä muutosprosessista. Kun menetetään otetta yritys- ja työpaikkatasolla, niin pidetään kynsin hampain kiinni muista keinoista, jotta yhtälö pysyy kasassa. Etujen valvonta siirtyy työpaikoilta keskusjärjestö- ja liittotasolle.

Irtisanomissuojan heikentäminen on erinomainen esimerkki tästä. Asia, josta pitäisi sopia työehtosopimuksissa, onkin säädetty hyvin tarkasti lainsäädännössä. Ja nyt en tarkoita irtisanomisen sääntelyä kaikkiaan, vaan pelkästään tätä nykyistä muutosta. Siinä on tarkoitus helpottaa pienemmissä yrityksissä työvelvoitteensa laiminlyöneiden tai törttöilyyn syyllistyneiden työntekijöiden irtisanomista ilman uudelleen kohdentamisvelvoitetta yrityksen sisällä.

Suomessa on pitkä perinne, että työelämän lainsäädännön muutokset valmistellaan kolmikannassa – hallituksen, työtekijöiden sekä työnantajien kesken. Se ei kuitenkaan tarkoita, että lainsäädäntövalta olisi siirretty kokonaan tälle kolminaisuudelle. Jos kolmikannassa ei päästä yhteisymmärrykseen, niin hallituksella ja eduskunnalla on valta muuttaa lakeja. Nyt sitä valtaa koetellaan ulkoparlamentaarisin keinoin, kun kolmikannassa ei päästy eteenpäin.

 

Mitä siis pitäisi tehdä? Keinot ovat hyvin yksinkertaiset. Ammattiliitoissa kannattaa keskittyä perustehtävän suorittamiseen ja jättää puoluepoliittisten intressien edistäminen hieman vähemmälle. Työelämä olisi paljon paremmalla tolalla, kun työpaikoilla valvottaisiin lakien ja sopimuksien noudattamista.

On maan hallituksellakin tästä kolmesta ja puolesta vuodesta opittavaa. Työelämään vaikuttava lainsäädäntö sekä muut asiat kannattaa uudistaa konsensuksessa ja kolmikannassa. Jos sieltä ei villoja synny, niin vasta sen jälkeen voi toteuttaa muutokset normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä ja silloinkin ilman yhdenkään etujärjestön lobbausta.

Syytä on katsoa myös hieman historiaan. Suomalainen työelämän lainsäädäntö on viety niin pitkälle, että monet järkevät toimet eivät ole mahdollisia työpaikkatasolla. Tästä saa syyttää vain ja ainoastaan demareita, joiden mottona on ollut viimeiset vuosikymmenet jäykistää järjestelmää ja kurjistaa Suomi hengiltä.

]]>
0 http://petterileino.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262265-ay-liike-paluu-perusasioihin#comments Demarit ja ammattiyhdistys hallitus Irtisanomislaki SAK Tue, 09 Oct 2018 06:58:54 +0000 Petteri Leino http://petterileino.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262265-ay-liike-paluu-perusasioihin
Suojellaan ihmisiä työpaikkojen sijaan http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262244-suojellaan-ihmisia-tyopaikkojen-sijaan <p>Hallituksen hanke sujuvoittaa irtisanomista pienissä yrityksissä on kohdannut vastustusta. Pidän itse hanketta hyvänä, sillä meillä on yksi maailman jäykimmistä työmarkkinoista, joka kipeästi kaipaa rakenteellisia uudistuksia. Mutta entä he, joiden työpaikkaa muutos uhkaa? Mielestäni valtion tehtävä ei ole suojella työpaikkoja, vaan valtion tehtävä on suojella ihmisiä. Kun meillä Suomessa on kattava sosiaaliturva, ja periaatteena että jokaisesta huolehditaan, on mielestäni järkeenkäypää, että työmarkkinoille ei pidä rakentaa päällekkäistä sosiaaliturvaa tiukasti suojattujen työpaikkojen muodossa. Tämä työpaikkojen suojaaminen tekee työn ja työntekijän kohtaamisesta tehotonta ja työttömyys kasaantuu samoille henkilöille. Mitä turvatumpia työpaikat ovat, sitä vaikeampi niihin on päästä. Töihin pääsemisen helppous on suoraan yhteydessä irtisanomisen vaikeuteen. On parempi, että työhön on helppo päästä, kuin että työ on turvattua mutta sinne on vaikea päästä. <a href="https://academic.oup.com/oep/article-abstract/61/2/207/2362001">Tätä näkemystä tukee myös aiheesta tehty tutkimus.&nbsp;</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen hanke sujuvoittaa irtisanomista pienissä yrityksissä on kohdannut vastustusta. Pidän itse hanketta hyvänä, sillä meillä on yksi maailman jäykimmistä työmarkkinoista, joka kipeästi kaipaa rakenteellisia uudistuksia. Mutta entä he, joiden työpaikkaa muutos uhkaa? Mielestäni valtion tehtävä ei ole suojella työpaikkoja, vaan valtion tehtävä on suojella ihmisiä. Kun meillä Suomessa on kattava sosiaaliturva, ja periaatteena että jokaisesta huolehditaan, on mielestäni järkeenkäypää, että työmarkkinoille ei pidä rakentaa päällekkäistä sosiaaliturvaa tiukasti suojattujen työpaikkojen muodossa. Tämä työpaikkojen suojaaminen tekee työn ja työntekijän kohtaamisesta tehotonta ja työttömyys kasaantuu samoille henkilöille. Mitä turvatumpia työpaikat ovat, sitä vaikeampi niihin on päästä. Töihin pääsemisen helppous on suoraan yhteydessä irtisanomisen vaikeuteen. On parempi, että työhön on helppo päästä, kuin että työ on turvattua mutta sinne on vaikea päästä. Tätä näkemystä tukee myös aiheesta tehty tutkimus. 

]]>
0 http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262244-suojellaan-ihmisia-tyopaikkojen-sijaan#comments hallitus Irtisanomislaki Kotimaa Työmarkkina Mon, 08 Oct 2018 16:47:27 +0000 Jussi Mäkipelto http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262244-suojellaan-ihmisia-tyopaikkojen-sijaan