Tässä esitän ainoastaan omia näkemyksiä ja ajatuksia. Jokainen meistä on arvokas! Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteen maisteri (YTM). Valmistuin Tampereen yliopistosta vuonna 1995. Opiskelin journalismia, aikuiskasvatusta ja filosofiaa. Suoritin opintojani suomen kielellä. Äidinkieleni on espanja.
Kuntavaaleissa 2017 sain 112 äänellä SDP:n toisen varasijan Lohjalla.
Lohjan kaupunginhallituksen varajäsen
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsen
Lohjan...
Sairastuminen vakavasti on aina pysäyttävää. Työkykyä arvioitaessa ensisijaisia toimia on kuntoutus ja koulutuksen kautta kenties uusi ammatti. Toistaiseksi voimassa olevaan työkyvyttömyyseläkkeeseen vaaditaan vähintään se, että työkyky on alentunut vähintään 60%.
Kaikilla vakavasti sairastuneilla tulee olla oikeus halutessaan työkykyarviointiin. Siinä tutkitaan parin kuukauden aikana nimensä mukaan työkykyä ja sillä on merkitystä eläkkeen hakemisessa. Olen kuullut, että joka paikassa työkykyarviointiin ei olisi niin helppoa päästä. Riippunee asuinkunnasta / kaupungista.
Aktiivimallin yhdeksi vaihtoehdoksi on tarjottu yritystoimintaa tietyin ehdoin, mutta mielestäni tämä tarjous ei vaikuta ollenkaan vakuuttavalta, vaan saattaa aiheuttaa lisäongelmia työttömän elämään. Ei tarvitse olla työnvieroksuja, jos tämän idean hylkää, koska nopealla järkeilyllä riskit ovat suuret, vaikkakaan ei suurista rahasummista puhuta, mutta työttömän talous kaatuu, eikä velan otto ole niin helppoa, kuin vaikuttaa olevan valtiolla.
Erinäisissä kannanotoissa on viime aikoina hyvin voimakkasti ennustettu työelämään suuria muutoksia ja näkevätpä jotkut kirjoittajat jopa sellaisenkin vision, jossa suuri osa ihmisistä tulee olemaan pysyvästi ilman työtä. Samassa yhteydessä kirjottajat peräänkuuluttavat ennakkoluulottomuuta ja luopumista perinteisistä työelämää koskevista ajattelumalleista.
Yritystukien sijaan taloudellinen lahja elämänsä kevääsen.
Suomessa maksetaan vuosittain miljardeja yritystukea. Tästä ovat kirjoittaneet mm kansanedustaja Antero Vartia. Samaan aikaan on puhuttu siitä, että automatisaatio, digitalisaatio ja robitisaatio syövät työpaikkoja tulevaisuudessa. Työtarjonnan vähetessä ihmisten pitäisi keksiä uusia tapoja hankkia elantonsa.
Lounas opiskelijaruokalassa. Haalarit, joihin metsästetään ilmaisia merkkejä. Kirpeä ilma luennolle kävellessä. Soluasunto kaukana keskustasta. Metron humina ja raitiovaunun kolina. Kaisa-kirjasto ja villasukat. Tapahtumia, seminaareja ja uusia ystäviä.
Kansallisfilosofimme Johan Wilhelm Snellman kirjoitti, että Valtio on korkein sivistyksen muoto. Ranskan aurinkokuningas Ludvig julisti, että Valtio olen MINÄ!
Tunnen puhelinkeskustelun perusteella Snellman suvun edustajan Hovioikeuden Presidentti Olavi Snellman `n. Kiitokset hänelle myötäelämisestä.
Having, belonging, acting. Nämä ovat osallisuuden kolme perustaa THL:n sivulla kuvattuna. Having tarkoittaa riittävää toimeentuloa, perusturvaa ja turvallisuutta, belonging puolestaan kuulumista johonkin, yhteisyyttä. Ihmiselle on tärkeää tuntea kuuluvuutta yhteiskuntaan tai omaan yhteisöön. Se on siis ulkopuolisuuden ja vastentahtoisen yksinäisyyden ja eristäytymisen vastakohta. Acting on toimimista, päätösvaltaa omassa elämässä, aktiivisuutta.
Suomen Yrittäjät julkaisi eilen yksinyrittäjäkyselynsä tulokset. Kyselyn mukaan lähes puolet päätoimisista yksinyrittäjistä sinnittelee alle 2000 euron kuukausittaisilla bruttotuloilla.
Kaikille joulu ei ole odotuksen aihe. Ei ainakaan iloisen. Sitä mietin tän päivän lenkillä.
Ne lapset, joiden arki muuten saattaa olla vielä siedettävää, kiitos koulun ja päivähoidon, joutuvat jouluna tulemaan toimeen omillaan.
Onhan heillä toki vanhemmat, tai huoltajat. Totta. Mutta monen perheen kohdalla tilanteet ovat äärimmäisen rankkoja. Vanhemmilla ei yksinkertaisesti ole voimia antaa sitä kaikkein tärkeintä lapsilleen. Turvaa.
Mitä me ulkopuoliset aikuiset voisimme tehdä, jottei kukaan pieni joutuisi heitteille. Sitä mietin.
Tässä esitän ainoastaan omia näkemyksiä ja ajatuksia. Jokainen meistä on arvokas! Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteen maisteri (YTM). Valmistuin Tampereen yliopistosta vuonna 1995. Opiskelin journalismia, aikuiskasvatusta ja filosofiaa. Suoritin opintojani suomen kielellä. Äidinkieleni on espanja.
Kuntavaaleissa 2017 sain 112 äänellä SDP:n toisen varasijan Lohjalla.
Lohjan kaupunginhallituksen varajäsen
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsen
Lohjan...