Maalla ja mailla Maissa maiden tavoilla

Kaikki blogit puheenaiheesta Ilmastonmuutos

Matalalla roikkuva hiilinieluhedelmä jää poimimatta

Vaalien alla keskustelu ilmastonmuutoksesta käy kuumana. Vakavaa aihetta lähestyessä ovat vähälle huomille jääneet muutoshalun keskeiset ajurit: inspiraatio ja toivo. Jo Brundtlandin komissio aikanaan määritti kestävän kehityksen. Komission mukaan kestävää kehitystä on sellainen kehitys, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.

Suomi ei voi pelastaa maapalloa ilmaston lämpenemiseltä.

SUOMALAISET  EIVÄT  VOI  PELASTAA  MAAPALLOA  ILMASTON  LÄMPENEMISELTÄ  MUUTTAMALLA  ELINTAPOJAAN.  MIKSI  SIITÄ KOHKATAAN NIIN PALJON?

 

ILMASTONMUUTOSPAINAJAINEN.

Noidankehä

Ongelman ratkaiseminen lähtee ongelman tunnistamisesta. Tästä syystä keskustelu ilmastonmuutoksesta ja sen vakavista seurauksista on välttämätöntä. 

Useimmat tietävät, että ilmastonmuutos on totta. Silti moni saattaa ajatella, ettei ilmastonmuutos kosketa meitä: Etelämantereen sulamiseen menee vuosisatoja, hurrikaanit vyöryvät kaukana tropiikissa ja oma koti on korkealla merenpinnan yläpuolella. Suomesta käsin ilmastonmuutos voi tuntua kaukaiselta. On helppoa ajatella, että joku pysäyttää sen ennen kuin se vaikuttaa meihin.

Globaalimuutoksien tuomat haasteet pallolle

 

Planeetta maa. Maapallo.

Globaalimuutoksien tuomat haasteet pallolle

Hyvät Ystävät

Ympäristöongelmat ovat näyttämö länsimaiden hampaille – tai niiden puutteelle

Nykypäivän ympäristöongelmat ovat näytönpaikka sille, ovatko länsimaat jo pudottaneet rautahampaansa ja vaihtaneet ne muovisiin tekareihin. Pystymmekö reagoimaan siihen, missä jamassa maailman vai tyydymmekö lämpimään jalkakylpyyn ikävän sulkien ovemme ikävältä säältä, kunnes olkitalomme kaatuu?

Tällä hetkellä ympäristöongelmia ja ilmastonmuutosta ratkotaan virheellisesti kansallisina ja pahimmillaan alueellisina projekteina, joissa samalla kytätään, ettei tehdä sen enempää kuin naapurikaan.

Ilmastonmuutos ja eläintuotanto

Ilmastonmuutos pakottaa meidät muuttamaan yhteiskuntaamme kokonaisvaltaisesti. Ruoantuotanto vastaa hieman laskutavasta riippuen noin viidenneksestä ilmastoon vaikuttavista päästöistämme, joten sen merkitystä pikatiellä kohti uutta, kestävää maailmaa ei tule vähätellä. Ruoka on kuitenkin muutosta vaativista elämänalueista ehkä se vaikein. Ei siksi, että sen tuotannon uudelleenjärjestäminen olisi erityisen vaativaa – vaan siksi, että se tulee ihon alle. Ruoka ei ole ihmisille vain polttoainetta, vaan osa kulttuuriamme ja identiteettiämme.

Kokonaisuudet, visio, toivo ja tarkoitus

Maailma tarvitsee kipeästi parempaa kokonaisuuksien ymmärtämistä. Ilman sitä ajattelu hukkuu yksityiskohtiin. Silloin on liian vaikeaa muodostaa selkeitä visioita tavoiteltavasta tulevaisuudesta.

Ilman visioita Suomen ja maailman ongelmat näyttävät vaikeammilta ratkaista kuin ehkä oikeasti ovatkaan. Siksi riittävän laajalla ihmisjoukolla, ainakaan länsimaissa, ei ole tarpeellista toivoa paremmasta, eikä siten tekemisellä laajempaa tarkoituksellisuuden tunnetta.

Jos hipit puhuisivat ay-jäärät puolelleen, maailmalla olisi enemmän toivoa

Viikonloppuna Klaukkalaan kokoontuu joukko huolestunutta ympäristöväkeä. Kokoontumisen tavoitteena on pohtia yhdessä vaalivaikuttamista – toisin sanoen sitä, miten tänä keväänä käytävät eduskuntavaalit saadaan käännettyä ilmastovaaleiksi.

Siivotaan sotkumme

Kun ilmastonmuutoksen itseään voimistava kierre uhkaa sulattaa Siperian tundrat ja Grönlannin jäät, ongelma voi tuntua niin isolta, että on helpompi tiputtaa hanskat kuin tarttua toimeen. Ilmastonmuutos on valtava haaste. Ja juuri siksi emme saa luopua toivosta: jos luovumme toivosta, varmistamme samalla, että dystopiasta, pahimmista uhkakuvista, tulee totta.

Tee niin kuin sanon, älä niin kuin teen

Kuluneen viikon miljardööritapaamisessa Davosissa uhiteltiin kovin sanoin ilmastonmuutoksen aiheuttamalla kriisillä. Nuori ruotsalainen ilmastoaktivisti ja koululaislakkojen julkisuuden siivittämä Greta Thunberg vaati kollektivistisia ja pikaisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tätä ennen tiedevetoinen Eat-Lancet komissio julkaisi vahvasti kritisoidun suosituksen globaalista ruokavaliosta, jonka pääsanoma meille suomalaisille oli lihankulutuksen vähentäminen, jottemme liiaksi rasita maailman resursseja.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä