*

Maalla ja mailla Maissa maiden tavoilla

Kaikki blogit puheenaiheesta Kyläkoulut

Maaseudulla asuva vähemmistö

Täällä maalla on mukava asua ja tehdä jopa etätöitä. Maaseudullakin moni maksaa veronsa. Maanviljeilijöitä tarvitaan jatkossakin. Suomi ei pidä olla täysin riippuvainen ulkomaalaisesta ruokatuotannosta.

Digitaaliset korvat käyttöön!

Tohmajärven valtuusto heräsi henkiin. Viimeiseen kokoukseen tahdotaan puristaa valtuustokauden suurin päätös ja mahdollisesti päätyä paikallislehden sivuille uuden koulukeskuksen luojina. Hyvä niin. Onko tämä tilanne samanlainen kuin jos vanhaisäntä ottaa kolmen miljoonan lainan ja siirtää kaiken kuukauden kuluttua poikansa hallintaan? Eihän poika kuitenkaan oikein ymmärrä asioita eikä arvaisi ottaa kunnon lainaa.

Ylös hetekasta ja äänestämään

Hyvinä aikoina on helppo luvata kansalle leipää ja sirkushuveja, mutta huonoina aikoina punnitaan, mikä arvomaailma kansanedustajalla on. Kaikki päätökset lähtevät ihmisen arvoista. Vaaditaan harkintakykyä, jotta maamme voidaan johtaa vaikeiden aikojen ylitse.

Pienkoululisä palautettava valtion budjettiin

Parin vuosikymmenen aikana Suomesta on lopetettu kaksi kolmasosaa pikkukouluista, joista suurin osa alle 50 oppilaan maaseudun kouluja. Valtio lopetti vuonna 2006 ns. pienkoululisän ja samana vuonna lakkautettiin 132 peruskoulua ja lukiota. Koulujen lakkautusperusteina esitetään aina säästöjä, mutta pystytäänkö todellisia säästöjä osoittamaan, on eri asia. Pelkästään kuljetuskustannukset ovat valtavat, mutta suurten koulujen ja luokkakokojen kasvun seurauksena syntyneiden ongelmien hinta on mittaamaton.

Ne pienet koulut

Hyrsylän mutka on tunnettu paikka entisessä Nummi-Pusulassa ja nykyisessä Lohjalla Aira Samulinin asuinpaikkana. Siellä käyvät ihmiset nauttimassa ikinuoren Samulinin ohjelmista. Ehkä Aira Samulinin elämänmyönteisestä asenteesta johtuen Hyrsylän mutkan nimi tuo iloisia tuulahduksia.

Koulukuljetukset ja niiden kustannusten kasvu

Koska rakenteelliset muutokset ja uudistukset ovat liki mahdottomia kunnissa toteuttaa etsitään säästöjä muualta. Salo on viime vuoden rustaillut kunnan raamattua eli hallintosääntöäänja koittanut täten uudistaa organisaatiotaan, keventää hallintomalliaan, laihoin tuloksin. Trendisanaa rakennemuutos käyttäen on monipolvinen hallintomalli Mooseksen käskyjen lailla kiveen hakattu ja sementtiin upotettu, hallinnon keventäminen ja siitä johtuva paperinveivaus tasojen yksi ja kuusi välillä tulee jatkumaan. Varsinkin kun vaaleja taas pukkaan ja huoli äänestäjistä nousee taas pintaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä