Maalla ja mailla Maissa maiden tavoilla

Kaikki blogit puheenaiheesta Itämeri

Mereen ajettu lumi ei ole puhdasta

On mainiota, että Helsingin kaupunki on vuosien varrella parantanut käytäntöjään lumen käsittelyssä. Selkeä parannus on tehty myös Hernesaaren lumenkaatopaikan suhteen. Ennen Hernesaaren nokasta saattoi löytää jopa polkupyöriä.

 

Mereen likaisen ja jätteitä sekä roskia sisältävän lumen ajamista on kitketty mutta ongelma ei ole kokonaan poistunut eikä mereen kaadettu lumi ole puhdasta. Helsingin kaupunkiympäristöviranomaiset ovat juuri todenneet, että lumen kaataminen mereen ei ympäristön kannalta ole edelleenkään ongelmatonta. 

 

Mereen ajettu lumi ei ole puhdasta

On mainiota, että Helsingin kaupunki on vuosien varrella parantanut käytäntöjään lumen käsittelyssä. Selkeä parannus on tehty myös Hernesaaren lumenkaatopaikan suhteen. Ennen Hernesaaren nokasta saattoi löytää jopa polkupyöriä.

 

Mereen likaisen ja jätteitä sekä roskia sisältävän lumen ajamista on kitketty mutta ongelma ei ole kokonaan poistunut eikä mereen kaadettu lumi ole puhdasta. Helsingin kaupunkiympäristöviranomaiset ovat juuri todenneet, että lumen kaataminen mereen ei ympäristön kannalta ole edelleenkään ongelmatonta. 

 

Talven lumikuormien ja katujen hiekoitukseen käytetyn hiekan puhdistamisesta

 

Helsingin kaupunki kerää kaduiltaan runsaslumisina talvina jopa 5000 kuormalavallista lunta päivässä. Viidesosa lumimäärästä – eli noin 1000 kuormalavallista päivässä – loppusijoitetaan puhdistamattomana suoraan Itämereen. Loput lumesta kerätään kasoihin lumenkaatopaikoille.

 

Keväällä liukkaat kadut hiekoitetaan. Hiekka ja sepeli siivotaan pois kaduilta ennen kesää. Hiekat ja sepelit toimitetaan kaupungin osoittamiin ulkovarastointipaikkoihin.

 

Ilmastomuutos ei saa jättää ketään kylmäksi

Me voimme vielä vaikuttaa. Tulevien sukupolvien mahdollisuuksien ahnehtiminen ja yli varojen eläminen on lopettava. Siksi eduskuntaryhmämme valmisteli ilmasto- ja ympäristöpolittisen ohjelman, jossa on punnittua ja painavia keinoja. Esitämme laajasti valmistellussa ilmasto- ja ympäristöohjelmassa keinoja, joilla Suomen on mahdollista jatkaa määrätietoista ilmastopolitiikkaa ja turvata luonnon monimuotoisuus sekä vahvistaa innovaatioihin ja puhtaisiin ratkaisuihin perustuvaa talouttamme. 

”Jokainen valtio puolustaa itseään”

Näin sanaili esimerkiksi Venäjän presidentti Vladimir Putin. Itämeren sotilaallinen tasapainotila on järkkynyt. Maailman se toinen ydinasesuurvalta Yhdysvallat on tullut kaukaa Atlantin takaa Venäjän kotivesille – taistelukoneistoineen ja aktiivisine hyökkäys-/ puolustusharjoituksineen, lietsoen muita rauhallisempia Itämeren valtioita mukaansa.

Huojuva torni

Meksikonlahden pohjoinen rantaviiva on maisemineen ja eläinlajeineen yksi Yhdysvaltojen upeimmista luontokohteista. Kävin niillä rannoilla viimeksi vuonna 2005, mutta kokemus oli vahva ja alue jäi mieleen.

Helsinkiin Itämeren suojeluohjelma

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat viime vuosina tuntuneet konkreettisella tavalla myös Helsingin ympäristössä.

Vaikutukset koskevat monella tapaa Itämerta, joka on samaan aikaan maailman nuorin ja yksi saastuneimmista meristä. Tänä kesänä suomalaiset joutuivat surullisella tavalla
seuraamaan rantojen peittämää vihreää levälaattaa. Levätilanne oli lähes koko Suomenlahdella mittakaavaltaan niin paha, että se näkyi avaruuteen asti.

Itämeri voi huonosti ihmisen toiminnan takia. Saastumista aiheuttavat rehevöityminen, laivaliikenne ja ilmastonmuutos.

Pehmeää turvallisuuspolitiikkaa

Pitkällä aikavälillä kaikista tärkeintä on ”pehmeä ulkopolitiikka”, sekä ilmastonmuutokseen varautuminen. Äkkiseltään ajateltuna Suomi kuuluu ilmastonmuutoksen suhteen voittajiin, koska maatalouden viljelyskausi pitenee. Valitettavasti ilmastonmuutoksen suhteen jokainen maa on kytköksissä toiseen. Jos meillä ilma lämpenee ja tuo enemmän maanviljelymahdollisuuksia, niin toisaalla se tarkoittaa kuivuutta ja maan muuttumista elinkelvottomaksi. Varovaisestikin arvioiden tulevaisuudessa ilmastopakolaisten määrä lasketaan sadoissa miljoonissa.

Itämeren levälautat seurausta suolapulssien vähyydestä

Itämeren hapettomuus on tämän kesäisten sinileväkasvustojen aiheuttaja.

"Typensitojasinilevien torjumiseksi viranomaisten vaatima Itämeren typpikuormituksen vähentäminen olisi täysin tehoton. Nitraattiravinnetyppeä vähentäessään se olisi vahingollista. Kaiken kaikkiaan Gotlanninmeren syvänteet olisi saatava tavalla tai toisella hapellisiksi. Vain siten voidaan odottaa selkeää Itämeren tilan paranemista. Hapellisuuden luominen tai parantaminen on jo olevan järvi- ja merikokemuksen perusteella teknisesti mahdollista, eikä se ole niin kallista kuin ihmiset luulevat."

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä