*

Maalla ja mailla Maissa maiden tavoilla

Kaikki blogit puheenaiheesta Eriarvoistuminen

2016 - vuosi jolloin kaikki ei vielä mennyt

Vuosi 2016 oli omanlaisensa. Se viimeistään kirkasti sen, että politiikassa jakolinja on jo nyt liberaalin ja avoimen sekä suljetun ja konservatiivisen suuntauksen välillä. Oikeisto-vasemmisto -jako ei ehkä kuole, mutta Vihreänä ei tarvitse kohta enää paljon selitellä sitä, ettei aukottomasti pysty asettamaan puoluettaan oikeisto-vasemmisto ja liberaali-konservatismi -akseleille. Kuvaaja on kolmiulotteinen. Vihreät ovat avoimen ja arvoliberaalin asteikon mukaan varmasti selkeämmin asemoituneet kuin monet vanhemmat puolueet.

Eriarvoistumisen määritelmästä

Sipilä perustaa työryhmän eriarvoistumisen pysäyttämiseksi, puheenjohtajaksi professori Juho Saari (Yle 26.11.2016):

"Sipilä sanoi keskustan puoluevaltuustossa, että eriarvoistuminen on vakava asia ja sen estämiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja ja pidemmän aikavälin näkemys. Sipilä vetoosikin keskustaväkeen, jotta nämä toisivat puoluejohdolle viestiä siitä, missä on suurin hätä ja mihin voimat pitäisi keskittää."

Pahoinvoinnin vähättelyn on loputtava

Elämme nykyään Suomessa, jossa ihmisten pahoinvointia saa julkisesti, järjestelmällisesti ja suhteellisen kritiikittömästi väheksyä ja sivuuttaa. Tämän kehityssuunnan esiintuominen on mielestäni tärkeää, sillä näitä ulostuloja tuottavat julkisuudenhenkilöt ovat mielipidevaikuttajia, ja stigmatisoivat sekä vähättelevät kannanotot leviävät helposti ihmisten keskuudessa vaikuttaen laajempaan mielipideilmapiiriin. Muun muassa köyhyys, eriarvoistuminen ja syrjäytyminen ovat yhteiskunnallisia mekanismeja, ja niitä pitää kitkeä yhteiskunnallisin keinoin.

Jokin tässä mättää, jos nuoret eivät kelpaa edes työttömiksi työnhakijoiksi

Tänään käynnistyi eduskunnan syyskausi, ja ensimmäisenä asiana täysistunnossa oli uusi nuorisolaki. Suomen nuoriso on entistä moninaisempaa ja monikulttuurisempaa, joten on hienoa, että kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys on huomioitu uudessa laissa nuorisopolitiikkaa ohjaavana arvona. Myös nuorten osallisuus ja toimijuus ovat vahvasti läsnä lakiesityksessä. Nuoret pitää tunnistaa yhteiskunnallisina toimijoina eikä vain toiminnan kohteina.

Koulupudokkaiden määrää on piiloteltu ja vähätelty

 Peruskoulua on pidetty suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoisen kehityksen peruspilarina. Pisa-menestykseen vedoten on kritiikiltä pyritty taittamaan kärki välittömästi. Pikkuhiljaa ongelmat kuitenkin tulevat pintaan.

Yleinen ilmapiiri peruskoulun yläasteella on negatiivinen. Sekä oppilaat että opettajat voivat ilmeisen huonosti. Peruskoulun yläaste on tahallaan viety sellaiseen tilaan, että kasvatustehtävästä on aika pitkälle luovuttu. Tällä on yhteys peruskoulun huonoon ilmapiiriin. Tämä ongelma juontanee opetushallitukseen.

Satu Matteus-vaikutuksesta ja eriarvoistumisesta

Tämä on satu kahdesta samana viime vuosituhannen päivänä samaan pieneen suomalaiseen kuntaan syntyneestä pojasta, janipetterilampisesta ja nikoeliasjärvisestä. Sen lisäksi että he sattuivat syntymään samana päivänä samaan kuntaan - mitä tapahtuu useammin kuin moni arvaakaan - he sattuivat olemaan tarkalleen yhtä älykkäitä, ahkeria, hyväkäytöksisiä ja fiksuja lapsia. Kumpikin oli kaunis taapero, vaaleine hiuksineen ja äitiyspakkauksesta saatuine samanlaisine haalareineen; kumpaakin oli toivottu ja kumpaakin rakastettiin.

Vapaakauppasopimus on vakava uhka demokratialle

Saila Turtiainen (AL 14.5) ja Kimmo Sasi (13.5) osoittivat olevansa huolissaan EU:n ja Yhdysvaltojen välillä käytävien vapaakauppaneuvottelujen (TTIP) kasvavasta vastustuksesta. Niin, miksi sitä niin voimaperäisesti vastustetaan?

Miksi Islanti ei kelpaa talouskasvun mallimaaksi?

Lähipäivinä on uutisoitu Ruotsin, Saksan, Britannian ja Espanjan talouskasvujen syistä ja selityksissä korostuivat työelämän joustot, paikallinen sopiminen, sääntelyn purkaminen, leikkaukset sekä työajan pidentäminen. Tutulta kuulostavia työkaluja meidänkin hallituksemme työkaluvalikoimassa. Katsotaanpa tarkemmin minkälaista yhteiskuntaa niillä on syntynyt.

Sääntely ylläpitää tasa-arvoa ja turvallisuutta

Kun ikävälle asialle keksitään kiva nimi, on sitä helppo tukea oppositiossakin. Normien purkutalkoo kuulostaa yhteiseltä ja sääntöjä vierastavina me tartumme siihen. Esimerkkeinä turhasta sääntelystä käytetään  tähtisadetikkujen kieltämistä alle 18v ja kurkkujen käyryyttä. Joukossa toki myös esimerkiksi yrityselämää hankaloittavia säädöksiä ja turhaa byrokratiaa. Niiden kriittistä ja kaikkia osapuolia kuuntelevaa karsimista kannatan.

Kun ajattelu päättyy

 

Nykyhallitusta synnytettäessä lehtien palstoilla näkyi siteerattavan Paavo Haavikon ajatelmaa, jonka mukaan ajattelu alkaa vasta kun rahat loppuvat. Tämä mietelmä tuli uudelleen mieleeni nyt, kun luen George Orwellin mainiota teosta Puilla paljailla, jossa kirjailija kertoo elämästään rahattomana 1920- ja 1930-lukujen Pariisissa. Selvisihän Orwell hengissä, vaikka joutuikin välillä panttaamaan valtaosan vaatteistaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä