Maalla ja mailla Maissa maiden tavoilla

Maahanmuuttajien yhteikunnallinen osallistuminen

Me muodostamme ja teemme tämän yhteiskunnan. Nyt, kun istumme tässä ja keskustelemme, olemme parhaimmillamme osa tätä yhteiskuntaa.

Jos ihminen tulee ja aikoo lähteä, hänen ei kenties tarvitse ajatella kovinkaan paljon, millaisessa yhteiskunnassa hän tilapäisesti asuu. Jos ihminen jää tai/ ja, jos kokee, että hänen kotinsa on täällä, hän alkaa miettiä yhteiskuntaa, sitä ympäristöä, jossa asuu hieman toisella tavalla. Hän haluaa auttaa pitämään huolta ympäristöstä tai/ ja jopa kehittää sitä. Ja kun kielen puolesta se on mahdollista, hän tekee niin.

Moni maahanmuuttaja on tullut jäädäkseen. Moni meistä tulee viettämään koko elämänsä täällä. Kotimme on täällä. Yhteiskunta on myös meitä kaikkia varten ja riippuu paljolti meistä
itsestämme, vastaako yhteiskunta odotuksiamme.

Voimme vaikuttaa päätöksentekoon. Vaikuttaminen ja osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan kuuluu jokaisen Suomessa asuvan oikeuksiin. Se on kirjattu perustuslakiin. Yhteiskunnallinen osallistuminen tarkoittaa muun muassa:

- julkiseen keskusteluun osallistumista,

- osallistumista kansalaisjärjestöjen toimintaan,

- puoluetoimintaa.

 

Julkiseen keskusteluun osallistumisesta

Hyvä demokratia edellyttää myös vähemmistöjen osallistumista. On tärkeä, että kaikkia yhteiskunnan ryhmiä kuullaan julkisessa keskustelussa. Jokaisella on oikeus ilmaista ja julkaista ajatuksiaan sekä saada tietoa muilta.

Nykyään moni maahanmuuttaja osallistuu julkiseen keskusteluun kirjoittamalla lehtien mielipideosastoihin ja/ tai perustamalla oman blogin.

Vaikka maahanmuuttajien mielipidevaikuttajia on jonkin verran enemmän kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten, jolloin radioissa, televisioissa ja lehdissä olivat esillä samat henkilöt kuten esimerkiksi Umayya Abu-Hanna, Roman Schatz, Jaime Potenze, suhteutettuna nykyiseen maahanmuuttajataustaiseen väestöön tilanne ei ole edelleen kovin valoisa. Parempaan suuntaan olemme kuitenkin menossa.

Siinä missä mielestäni voitaisiin vielä tehdä parannuksia, on siinä, että maahanmuuttajien tieto ja taito medioissa voitaisiin hyödyntää paremmin kuin ennen. Edelleen media-alan työ- ja
harjoittelupaikat tuntuvat kaukaiselta unelmalta maahanmuuttajataustaisille toimittajille.

Itsesensuuria ei silti pidä harrastaa, vaikka kieli tuottaa nyt vaikeuksia. Kyllä koittaa se hetki, jolloin pystyy itse jäsentelemään ajatuksiaan ja viemään ne paperille.

 

Osallistuminen kansalaisjärjestöjen toimintaan

Syyskuussa ilmestyi Oikeusministeriön selvitys, jonka otsikko on Maahanmuuttajien yhteiskunnallisen osallistumisen tukeminen julkishallinnossa ja puolueissa.

Selvityksessä käy ilmi, että maahanmuuttajien aktiivisuus kansalaisjärjestöjen perustamisessa on iloisesti kasvanut. Ehkä tämä johtuu sitä, että kansalaisjärjestöjen kautta voidaan myös
tukea maahanmuuttajien työmahdollisuuksia, kielikoulutusta ja samalla kotiutumista yhteiskuntaan.

Porissa on lukuisia järjestöjä, joiden kautta tutustua muihin ihmisiin ja tehdä työtä yhteisen hyvän eteen. Lyhyessä ajassa olen huomannut, että tietoa paikkakunnilla toimivista kansalaisjärjestöistä täytyy etsiä itse vaikkapa netin kautta. Vastamuuttajille netti on korvaamaton apu tässä asiassa. Päivän lehdestä tai kirjaston ilmoitustaulusta on turha etsiä tietoa esimerkiksi eri maiden ystävyysseuroista.

Selvityksen mukaan ongelma on se, että monissa kunnissa ei ole olemassa järjestöjen yhteistyötä edistävää elintä ja käytännöt maahanmuuttajien järjestöjen parissa ovat hajanaisia. Kunnissa ei ole yhtenevästä käytäntöä. Yksi kunta panostaa tiedotukseen, toinen
verkostoitumiseen.

 

Osallistuminen puoluetoimintaan

Puolueiden toimintaan voi mennä mukaan kuka tahansa.

Valitettavasti maahanmuuttajien puolue- ja politiikkatoimintaan osallistuminen on ollut vähäistä. Varmasti lähtömaan kulttuurin suhtautuminen puoluetoimintaan voi olla vähemmän tai enemmän varauksellista. Kielitaito ja vähäinen tieto puoluetoiminnasta, demokratiasta,
puoluejärjestelmästä, ym. vaikuttavat osaltaan siihen.

Jos puoluetoiminta on ollut vähäistä, myös äänestysaktiivisuus on ollut vähäistä. Syitä on monia: yksi niistä on tiedonpuute. Meille jokaiselle pitäisi kuitenkin olla itsestäänselvää, että vain me voimme osallistumalla viedä eteenpäin niitä asioita, jotka meitä kiinnostavat ja jotka liittyvät elämäämme.

Tarvitaan tietoa siitä, kuinka maahanmuuttajat näkevät asiat. Tällä maahanmuuttajilla on rajallisia tilaisuuksia osallistua päätöksiin.

Moni on toki mukana puoluetoiminnassa, mutta heitä on liian vähän. Toistaiseksi esimerkiksi
kunnallis- tai kaupunkivaltuustoissa ei ole tarpeeksi maahanmuuttajia suhteutettuna väestömäärään. Samalla tavalla eduskunnassakaan ei ole maahanmuuttajia, vaikka väestöpohjaa olisi.

Kokemukseni mukaan puolueet eivät tee aktiivista työtä maahanmuuttajaväestön parissa saadakseen heitä politiikkaan mukaan. Riippuu täysin maahanmuuttajien aktiivisuudesta, osallistuuko puoluepoliittiseen toimintaan vai ei. Vaalien alla toki maahanmuuttajille jaetaan vaalipropagandaa aivan samalla tavalla kuin muille kansalaisille.

Puolueet voisivat tehdä enemmän yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa maahanmuuttajaväestön aktivoimiseksi. Demokratian kannalta on tärkeää, että myös maahanmuuttajien mielipiteet otetaan huomioon muulloinkin kuin vain vaalien alla. Maahanmuuttajia pitää ottaa puolueisiin tasavertaisina jäseninä eikä vain ja ainoastaan pelkkinä kiintiöinä kuten on monesti nyt tänä päivänä. Puolueissa voitaisiin rekrytoida maahanmuuttajia töihin eikä vain vaalilistojen koristeiksi.

Lopuksi:

Muita yhteiskunnallisen toiminnan muotoja voivat olla esimerkiksi osallistuminen oman
kerrostalon talkoisiin, naapureiden kanssa puuhasteleminen tai muutenkin osallistuminen ”kantaväestön järjestöjen toimintaan.

Tarvitaan tietoa omalla kielellä, mutta ennen kaikkea suomen kielen opetusta.

Oman kokemuksen perusteella voin sanoa, että kynnys lähteä toiminataan mukaan on korkea. On erittäin turvallista olla neljän seinän sisällä tuttujen ja turvallisten ihmisten parissa. Kun se ensimmäinen askel on tehty, kaikki on kuitenkin mahdollista.

Kysymyksiä:

- Miten itse haluaisit osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan?

- Mitkä ovat ne asiat, jotka mielestäsi estävät osallistumisesi puoluetoimintaan?

Mitä mielestäsi puolueet voisivat tehdä, jotta maahanmuuttajien ääniaktiivisuus ja
puoluejäsenyys kasvaisi?

 

Puheenvuoro "Suomesta uusi kotimaa –tilaisuudessa” 4.11.2011 Porissa.

 

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!


YTM Ana María Gutiérrez Sorainen,

Kansalaisaktivisti, entinen kunnanvaltuutettu, espanjan kielen opettaja, kääntäjä ja tulkki,
blogisti, neljän lapsen äiti, Suomen kansalainen.



 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Anis Harran

Onhan ainakin kaikissa eduskuntapuolueissa mukana maahanmuuttajia, ja monet heistä aktiivisia yhteiskunnallisella puolella. Eduskunnassa on vain 200 paikkaa ja se, että niinkin monta mamua pääsi varasijoille, on jo hyvä suoritus, kun katsoo kuinka pieni passin saaneiden mamujen määrä Suomessa on.

Lisäksi pitää mainita että politiikassa on korkealla tasolla mukana monta sellaista, joiden esivanhemmat tulivat ulkomailta pari sukupolvea takaperin: Venäjältä, Ruotsista, Sveitsistä, Puolasta... Se, että Euroopan ulkopuolisten mamujen jälkeläisiä ei vielä niin paljon löydy, kertoo vain siitä, että heitä on ollut maassa isommassa määrin vasta 60-luvulta lähtien.

Tarkoitan nyt tällä sitä, että minusta Suomessa ei ole erityisen huono tilanne tässä suhteessa. Mitään kiintiöitä ei minusta pidä luoda, se vain vähentää mamutaustaisten arvostusta, ts. heitä pidetään kiintiömamuina. Jokainen joka oppii suomea yhtä hyvin kuin sinä, puhumattakaan lapsistasi, pärjää täällä ihan hyvin ilman kiintiöitä. Ylpeydestä pitää pitää kiinni!

Käyttäjän amgs kuva

”Tarkoitan nyt tällä sitä, että minusta tilanne Suomessa ei ole erityisen huono tässä suhteessa. Mitään kiintiöitä ei minusta pidä luoda, se vain vähentää maahanmuuttotaustaisten arvostusta, ts. heitä pidetään ”kiintiömamuina”.”

Tässä ei puhuttu mistään kiintiöistä, mutta tuo sama selvitys, jonka kirjoituksessa mainitsin, on selkeä sen suhteen. Tilastollisesti muistaakseni huonoin tilanne on Uudellamaalla. Vaikka siellä maahanmuuttajien määrä on suuri, silti valtuustoissa heitä näkee nyt liian vähän maahanmuuttajaväestön määrään suhteutettuna. En ole siis temmannut tuota tietoa hihoistani.

Käyttäjän wonterghem kuva
Freddy Van Wonterghem

Viime kuntavaaleissa sain Kotkassa enemmän ääniä kun kaikki muut mamuehdokkaat yhteensä.

Aika monta maahanmuuttaja äänesti minua.

Olen ainoa valtuustossa joka saa suunsa auki, ja käsittelen ainoana asiat myös maahanmuuttajan perspektiivistä.

Muut valtuutetut puhuvat kauniisti mutta siihen se jää, minä sanon sen rumasti mutta sitten yleensä tapahtuu.

Kannatan aina ehdotuksia jotka edistävät assimilointi ja työllistämistä, vastustan kaikki joka edistää eriytymistä.

Anis Harran

Ana María, et puhunut kiintiöistä, ja hyvä niin. Ehkä olen nuoressa mielessäni pohjimmiltaan konservatiivinen tai sitten nykypäivästä katsottuna historia hämärtyy sen verran että silloiset ongelmat ovat unohtuneet ja muistamme vain menestyksen. Ne jotka eivät pärjänneet, palasivat takaisin kotimaihinsa tai assimiloituivat suomalaisiksi, joissa enää nimi (ellei sitäkin muutettu) muistuttaa alkuperästä. Suomeen tultiin kauppiaina, käsityöläisinä, seikkailijoina tai naisen tai miehen perässä. Pakolaisetkin tulivat, asettuivat, tekivät töitä ja koska olivat useimmiten sieltä fiksuimmasta ja luovimmasta päästä (ei imperiumi harmittomia vainonnut), hekin saivat täällä aikaan mielenkiintoisia asioita.

Oikeasti, jonkun pitäisi kirjoittaa historia kaikesta tästä ja osoittaa sekä "rikastamista" kirosanana käyttäville idiooteille että kelaputken syöttövasikoille, että tässä maassa on pitkä, monipuolinen ja hyvin integroitunut mamu-historia. Määrät eivät ehkä olleet sellaisia kuin jossain Lontoossa tai Pariisissa, mutta pieneksi maaksi imperiumin läheisyyden vuoksi varsin isoja ja diversejä. Ilman näitä maahanmuuttajia Suomi olisi jäänyt paitsi monia sittemmin menestyksekkäitä yrityksiä, taiteilijoita, tieteentekijöitä jne.

Heti tulee mieleen myös menestyksellisiä poliittisia vaikuttajia, joilla on mamu-juuret. Heitä on Kokoomuksessa, SDP:ssä, Keskustassa, Vihreissä... kertoohan se jotain että kaikista mahdollisista puolueista jopa persuissa on tämä herra ihmeellinen jalokivi. Minusta siihen ongelmaan, josta kirjoitat, yksi tärkeä ratkaisu olisi lisätä mamujen ja muuten ulkomaisia juuria omaavien ihmisten itsetuntoa ja ylpeyttä siitä historiasta, joka meillä on Suomessa. Varsinkin nyt aikana, jolloin tietty porukka haluaa painaa alas ja leimata loisiksi kaikki jotka eivät ole tietyn värisiä, uskoisia, kielisiä ja tiettyä poliittista mieltä.

Käyttäjän wonterghem kuva
Freddy Van Wonterghem

Anis Harran kirjoitat sellaista tekstiä, joka tulkittaisiin aivan eri tavalla jos minä sen kirjoittaisin.

Anis Harran

Niin varmasti. Me emme voi pyyhkiä pois sitä mitä olemme aikaisemmin sanoneet ja millaisen kuvan olemme itsestämme antaneet. Varjoaan ei voi paeta, mutta oppia ikä kaikki ja parannus on aina mahdollinen. :D

Ei ole syytä vajota synkkyyteen ja linnoittautua väärin ymmärretyksi marttyyriksi. Ei varsinkaan jos on lähtenyt politiikkaan. Muistatko mitä Gandhi sanoi hindufanaatikolle, joka epätoivoissaan pyysi apua, sillä hän oli tappanut, murhannut ja raiskannut muslimeja edeltäneessä verilöylyssä? Gandhi käski adoptoimaan jonkun orvoksi jääneistä muslimilapsista ja kasvattamaan tämän muslimiksi.

Jos varjot, jotka seuraavat, eivät ole sitä tasoa kuin tuolla miehellä, eivät liene myöskään vaaditut toimenpiteet niiden hälventämiseksi yhtä suuria. Enkä nyt väitä sinun varjoistasi mitään, koska jokaisella meistä on jotain.

Käyttäjän amgs kuva

Anis Harran, pitää paikkansa, että nykypäivän politiikassa on sellaisia kansanedustajiakin, joilla on suvussa maahanmuuttajataustaa. He eivät kuitenkaan ole maahanmuuttajia varsinaisessa merkityksessä. Heidän kun ei ole tarvinnut käydä samanlaista rumbaa kuin aikuisina maahan saapuneiden.

Luulen, että Freddy ymmärtää hyvin mistä puhun. Voiko eduskuntaan tulla valituksi sellainen ihminen, joka hallitsee kieltä melko täydellisesti, mutta tuosta melkosta paistaa läpi, että hän ei ole oppinut suomea tai/ja ruotsia jo pienenä, vaan aikuisena kauhealla vaivalla? Pääseekö hän johtotehtäviin puolueen sisällä? Kuten Freddy, moni muu on saanut aikaan aktiivisuudella valtuustoissa, mutta kuten suomalaisissakin valtuutetuissa, on myös sellaisia maahanmuuttajavaltuutettuja, jotka valtuustoissa eivät saa suutaan auki. Meistä kaikista on moneksi.

Olen sanonut aikaisemmin, että niin kauan kuin suomalaiset pitävät huolta, että maahanmuuttajat saavat sellaisia palveluita, jotka edistävät heidän elämänsä eteenpäin viemistä ja samalla pääsyä yhteiskuntaan tasavertaisina jäseninä, ei tarvita maahanmuuttajia tekemään sitä. Valitettavasti nyt tilanne on muuttunut huolestuttavaan suuntaan.

Vastakkainasettelun vähentämisen kannalta parasta olisi, että kaikilla olisi kaikki hyvin, vastakkainasetteluilla vain kauna kasvaa eivätkä ongelman kanssa painivien ihmisten ongelmat ratkaise. On mielenkiintoista, että solidaarisuus tänä päivänä elää niissä, jotka ovat valmiina jakamaan vaikka heillä on vähän jakaa, kun taas keskiluokalla, jolla on asiat suhteellisen hyvin, ongelmiin törmätessä he haluavat vain ja ainoastaan ongelmansa ratkaistuksi ja muista viis. Väitän siis, että kova sydän on myös tämän ajan pulma, eikä vain maahanmuuttajien suhteen. Jos rahat eivät menisi kotouttamiseen ja menisivät vaikka esimerkiksi koirapuistoihin, märisijöitä silloinkin löytyisi.

Käyttäjän wonterghem kuva
Freddy Van Wonterghem

Itsesensuuri on parempi harrastaa, oikeudenkäynti alkaa 23.2.12, koska erehdyin omiin sanoin ilmaisemaan rehellisen mielipiteeni.

jarno pelkonen

Tietysti maahanmuuttajia varten voisi perustaa erinaisia virkoja .
Yksi jokaiselle.

Harri Rautiainen

Älä unohda, että nykyisenkaltainen maahanmuutto on myös merkittävä kantasuomalaisten työllistäjä julkisella sektorilla. Tarvitaan tulkkeja, kielenkääntäjiä, lakimiehiä, kotoutusvalmentajia, islaminopettajia sekä kouluavustajia. Vastaanottokeskuksissa hoitajia, keittäjiä, vuoteensijaajia sekä stailaajia vaihtamaan apeanväriset verhot värikkäämpiin.

Maahanmuutto on rikkaus

Käyttäjän amgs kuva

Jarno Pelkonen, tuon oivalluksen takia sinut pitäisi kutsua linnan juhliin:) Se on vain ja ainoastaan sinun ehdotuksesi.

"Tarvitaan tulkkeja, kielenkääntäjiä, lakimiehiä, kotoutusvalmentajia, islaminopettajia sekä kouluavustajia. Vastaanottokeskuksissa hoitajia, keittäjiä, vuoteensijaajia sekä stailaajia vaihtamaan apeanväriset verhot värikkäämpiin."

Juuri näin. Työ on aina arvokas. Hyvä, jos joku tekee työtä ja maksaa veronsa.

Harri Rautiainen

"Juuri näin. Työ on aina arvokas. Hyvä, jos joku tekee työtä ja maksaa veronsa."
Mutta Ana, näiden töiden palkat maksetaan sinun ja minun veroeuroista. Vain murto-osa siitä tulee taksin Valtiokonttoriin tuloverona.

jarno pelkonen

"Jarno Pelkonen, tuon oivalluksen takia sinut pitäisi kutsua linnan juhliin:) Se on vain ja ainoastaan sinun ehdotuksesi."

Kiitos !
Olempa mä ollut tänään suosittu! :-)

No jos ensi vuonna sitten...

Käyttäjän TommX kuva
Tomm Jakob

"Tarvitaan tietoa siitä, kuinka maahanmuuttajat näkevät asiat. Tällä maahanmuuttajilla on rajallisia tilaisuuksia osallistua päätöksiin."

Suurin este maahanmuuttajien osallistumiselle on kielitaidon puute. Mykkä, hiljainen tai sivuun jättäytyvä maahanmuuttaja on hukattu resurssi.

En tarkoita pelkästään pientä ensimmäisen polven maahanmuuttaja somaliväestöä, jonka potentiaali on hukattu. Integrointi suomalaiseen yhteiskuntaan on täydellisesti epäonnistunut siksi, että on lähdetty soittaen sotaan, eikä ole kyetty oppimaan aiemmista maahanmuutokokemuksista ja ennakoimaan tulevaa.

Esimerkiksi Suomessa on pääkaupunkiseudulla suhteellisen suuri hyvin koulutettu joukko maahanmuuttajia asiantuntija- ja muissa vaativissa tehtävissä, jotka muodostavat omasta äidinkielestään riippumatta englanninkielisen elinpiirin. Firmojen työkieli on englanti, englannilla pystyy hoitamaan kaikki pakolliset asiat virastosta kaupassakäyntiin ja ystäväpiirin kuuluu vain niitä jotka kykenevät puhumaan enlantia.

Heidän ei edes ajatella olevan todellisia maahanmuuttajia, he ovat ainoastaan käymässä. He itse tullessaan uskovat, että heidän kyläilynsä kestää enintään 3 vuotta ja kohta he huomaavat asuneensa puolivuosikymmentä Suomessa, integroitumatta millään tavoin suomalaiseen yhteiskuntaan. Jotkut löytävät suomalaisen puolison ja jotkut saattavat kouluttaa lapsensa suomalaisessa koulussa, vaikka ei suomalaista puolisoa olisikaan. Suurin osa heistä kuitenkin elää sivussa, emmekä koskaan saa tietää minkälainen kontribuutio heillä olisi annettavana koko yhteiskunnalle. Suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan kuuluu odottaa tumput suorana, milloin nämä päättävät lähteä takaisin kotiin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset