Nobelin arvoinen Linux joka kouluun!
Sitä on jo aikaa kun 90-luvun alussa Linus Torvalds kääri hihansa, tai oikeastaan hieroi sormensa ja alkoi kehittää oman PC-käyttöjärjestelmäänsä.
Tutustuin Linuxin olemassaoloon Nicaraguassa, kun serkkupoika kehui, että sieltä Suomestahan on kotoisin Linuxin alullepanija. Hän ei muuta tiennyt Suomesta kuin Linuxin, ja iloitsi sen olemassaolosta monista syistä. Keskeisin syy hänen kohdallaan oli se, että Linux antoi kehittämänsä tuotteensa ilmaiseksi muiden käytettäväksi ja kehitettäväksi.
Maailmassa, jossa melkein kenties vain sielu ei ole paikoin myynnissä, tuli tämä Linux Microsoftin maailman iloksi ja kenties Microsoftin harmiksi.
Olen käyttänyt Linux Ubuntua enkä ole huomannut eroja muiden kanssa. Ilmeisesti paljon rahaa on pelissä, että vastustajia tälle idealle löytyy. Suuret summat siirtyvät nyt esimerkiksi verovaroilta Microsoftin taskuun, ja paikoittain hienoja ohjelmia ei edes käytetä tarpeeksi esimerkiksi kouluissa. Ohjelmien käyttö ratkaisee.
Kuulemma armeija käyttää jo sitä, ja muutama koulukin. Tiedän ainakin, että Nurmijärvellä Kunnanvaltuutettu Tarja Haaranen (Vihr) on tehnyt aloitteen aiheesta, joka odottaa sivistystoimen vastausta. Aloitteiden valmistelu vie aikaa.
Ja myös aikaa on kulunut Linuxin systeemin synnystä ja voisi luulla, että Linuxin luojan synnyinmaassa oman pojan tuote olisi laajalti käytössä. Näin ei valitettavasti kuitenkaan ole. Säästöjä etsivät kunnat ja valtiokin voisivat ottaa ilmaisen systeemin käyttöön kouluissa ja virastoissa. Toki se vaatii varmasti sovittelua ja henkilökunnan valmennusta, mutta mahdoton tehtävä se ei voi olla.
Eilen kerrottiin, että Bill Gates on yhä Yhdysvaltojen rikkain mies. Onnittelut! Minusta Linus Torvalds antoi rikkautensa maailmalle, joten hän on vähintään Nobelin arvoinen. Heitän pallon nykyiselle tai tulevalle Suomen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kyllähän se 10 vuotta sitten näytti että Linux tulee yleistymään nopeassa tahdissa. Mutta tänä päivänä ei näytä enää siltä. Microsoftilta tulee nykyään jopa laadukkaita tuotteita.
Nykyään Suomessa valmistetaan vain haittaohjemia(F-Secure). Microsoft tulee lyömään tuollakin ohjelmistoalalla Suomalaiset, valitettavasti.
LInux oli alkujaan UNIXin kopio PC:lle. Eikä Linus kehittänyt mitään tuotetta eikä Linux ole tuonut Suomeen rahaa, paljon pr:ää kyllä.
Naantalin kaupunki luopui Linuxista suurten säästöjen vuoksi.
http://www.rannikkoseutu.fi/cs/Satellite/Uutiset/1194651739933/artikkeli...
Kerrankin Ana kirjoitti jotain järkevää! Siitä se lähtee :)
Mutta:
"Lisäksi sen ylläpito oli kallista, koska kaupungilla ei ollut omaa Linux-osaamista."
Naatalin kaupungin olisi varmaan kannattanut laittaa nämä paikallislatet pihalle pimpelipompelisoftaansa ihan omalla ajallaan vääntämään :) ja palkata sellainen jolla sitä osaamista on. Vain älykääpiö voi uskoa että kalliiden lisenssien maksaminen mikroshitille tuo jotain lisäarvo KOULUN tasoissa ympäristössä.
Ihmettelen tosiaan jos jossain päin maailmaa ei muka olisi jo kehitetty kouluille sopivia työkaluja, niin paljon asia ei kuitenkaan kiinnosta että alkaisin niitä etsimään.
Nimim. Erittäin tyytyväinen Linuxin käyttäjä.
Eli mielestäsi jos alusta muuttuu, niin työntekijätkin vaihtoon? Tiedätkö kuinka paljon kyseinen menettely rikkoo suomen lakia?
Ei sillä, etteikö meidän ympäristössä kumpaakin tuotetta olisi käytössä. Molemmissa hyvät ja huonot puolensa.
Ja Kemi siirtyi kaikissa kouluissaan käyttämään Linuxia, yhtenä syynä rahapulan: http://www.tietokone.fi/uutiset/kemi_luopuu_windowsista_kouluissa
Kommenteissa on hyvä kommentti miksi Linxin valintaan päädyttiin:
"Linuxia ei valittu, koska se oli hyvä, se valittiin, koska sen sai käyttöön uusimatta konekantaa ja maksamatta lisenssimaksuja."
Lauri, kiitos linkistä!
Tetohallintopäällikön mukaan ”sen ylläpito oli kallista, koska kaupungilla ei ollut omaa Linux-osaamista.
Opetustoimessa on otettu käyttöön Microsoftin teknologian päälle kehitetty järjestelmä. Sitä kokeiltiin keväällä, ja opettajat pitivät sitä helppokäyttöisenä. ”
Tässä kaksi ongelmaa, jolle kunta ei tehnyt mitään. Miksi ei kehitetty Linux-osaamista? ja toiseksi kyllä se on tiedetty, että se Linux ei ole helppo käyttää.
Ehdotukseni on myös se, että voitaisiin perustaa operatiivinen työryhmä tekemään Linuxista käyttökelpoisempi. Ja koska monissa kehitysmaissa käytetään Linuxia, se voisi olla vaikka kehitysyhteistyöprojekti Suomesta tai vaikkapa Intiasta käsin. Yksi Linuxin edellytyksistä on, että sitä saa kehittää vapaasti ja ilmaiseksi ja kehittämisen tuloksia myös muut voivat hyödyntää.
Käsittääkseni versioita ei ole kuin yksi. Geneerinen ydin on kaikissa sama. Sama kuin kaikissa autoissa olisi sama alusta. Muotoilija tekee vain pellit päälle. Itse olen käyttänyt montaa eri versiota ja näiden välillä ei ole juuri ollut yhteensopivuusongelmia.
Nimen omaan. On vain yksi Linux kernel. Ja se on se mistä Linusta kiitellään.
Diplomi-insinööri Gröhnin ansiokkaaseen lausahdukseen täydentäisin, kuten alla olevat ovat maininneet, että Linuxissa on ydin eli kernel päivittyvä ja yhteinen.
Lisäksi on niin, että suuret järjestelmäkäyttäjät käyttävät Red Hatia sekä Debiania. Debianin pohjakseen on ottanut mm. US Navy.
Käytännössä palveluiden vuoksi monet koulut ottavat käyttöön Debian-pohjaisen Ubuntun, joka siis kykenee käsittelemään suoraan .deb -tiedostopaketteja.
Tuohon "sadan version" kaaokseen ei siis tarvitse lähteä, jos valitset pohjaksi Debianin niin kuin US Navy ja toisaalta Ubuntun niin kuin monet koulut.
Itse olen käytellyt Ubuntua ja joskus kokeillut Ubuntu-sukuista Linux Mint:iä, jossa on ennen Ubuntua ollut mikrotietokoneelle sopivia tekijänoikeudellisia ajureita.
Tämän hetken Ubuntu on 10.04 LTS (long term support)
http://www.ubuntu-fi.org/
Keskustelijoille tiedoksi - Linux ei ole käyttöjärjestelmä. On olemassa vain käyttöjärjestelmiä jotka käyttävät Linuxia.
Terve Ana!
Jos joku teistä siellä alkaa vetämään "Nuorten tietsikkakerhoa" lapsille ja nuorille se katsotaan hyväksi jutuksi.
Kunnes byrokraatit houmaavat, että "Nehän oppii Ubuntua!!!", jolloin lyödään kapuloita rattaisiin oikein hartiavoimin.
Pelätään (ihan turhaan), että "alta tulee osaajia" taqi jotain "uuden oppimista". Byrokraateille on helpompaa maksaa "tuttu homma" vaerorahoista ja jatkaa omaa pientä näpertelyä.
Henry
Joillekin kouluille voi olla ylivoimaista Linuxin ylläpito, koska se edellyttää yleensä matematiikan opettajaa peruskoulun ylemmiltä luokilta ja lukiosta.
Taloushallinnolle on helpointa se, että "ostetaan kokonaisratkaisu" hinnalla millä hyvänsä, koska ei näin juututa opettajien virkaehdosopimukseen eikä siihen, kuka opettajista osaa ja kuka ei osaa, kuka viitsii ja kuka ei viitsi.
Uutinen oli sinänsä aivan oikein. Ellei ole "omaa osaamista" ei tietenkään tätä kustannussäästöä saada aikaiseksi, kun jonkun pitää ajaa päivärahoin ja kilometrikorvauksin paikalle oikomaan jotain aivan mitätöntä pikkuasiaa.
Kyse on asiantuntemuksen logistiikasta päivärahoin ja kilometrikorvauksin niin kuin uutisesta saattoi ymmärtää.
Ongelmana on se, että ellei ole poliittista päätöstä asista, on Microsoft Corp. luonnontila, josta ei voi luopua.
Ihanteellista olisi se, että Aalto-yliopiston siunannut filosofian lisensiaatti, joka ei ole ylioppilas, mutta on tiettävästi käynyt peruskoulun viimeiset luokat tietokoneaikana ja joka on kirjoittanut lisensiaatintyönsä Kauko Juhantalon sanomisista otsikolla "Ministeri saa syyttää itseään", ottaisi opetushallintoa niskasta kiinni vaikka Sitran ja TEKES:in rahoilla ja loisi Suomen 432 kunnalle Kuntaliiton sivuille laitettavaksi mallin siitä, miten verkko on mahdollista järjestää selainpohjaisesti, jolloin ei olisi väliä, minkä käyttöjärjestelmän pyörittämällä tietokoneella selaileen sähköistä opettajanhuonetta.
Jos katsotte vaikka kansaneläkelaitoksen tai minkä tahansa pankin palveluita niihinkin pääsee, millä käyttöjärjetelmälä ja selaimella tahansa,
Ohjelmistoliiketoiminnassa ei ole kannattavaa ohjelman myyminen ja asentaminen, vaan asennettujen ohjelmien rahastaminen kestotilauksina jollain huoltosopimuksella.
Itse asiassa Suomessa kannattaisi järjestää kilpailu siitä, mikä Suomen 432 kunnasta on järjestänuyt halvimmalla ja ilmaisimmin ohjelmin elektronisen opettajanhuoneen.
Yleensä rikoksita tunnettu Lahti on kohtalainen edellä kävijä.
http://ellu.phkk.fi/
Tapio:
"Taloushallinnolle on helpointa se, että "ostetaan kokonaisratkaisu" hinnalla millä hyvänsä, koska ei näin juututa opettajien virkaehdosopimukseen eikä siihen, kuka opettajista osaa ja kuka ei osaa, kuka viitsii ja kuka ei viitsi."
Epäilemättä taloushallinnolle on helpointa ottaa ensimmäinen vastaantuleva vaihtoehto. Mutta eikö niiden harkitseminen ole ikään kuin niiden työtä?
"Uutinen oli sinänsä aivan oikein. Ellei ole "omaa osaamista" ei tietenkään tätä kustannussäästöä saada aikaiseksi, kun jonkun pitää ajaa päivärahoin ja kilometrikorvauksin paikalle oikomaan jotain aivan mitätöntä pikkuasiaa."
Tässä vaiheessa on tehty jotain väärin. :D Linux on nimenomaan äärimmäisen simppeliä ylläpitää etänä, heikompienkin nettiyhteyksien takaa.
Puhuinkin "Nuorten Tietsikkakerhoista".
Kun heille opettaa ohjelmien käyttöä, niin ei varmasti ole varaa ostaa Illustratoria, Photoshoppia jne.
Helpompi on ladata laillisesti:
Gimp, Scribus, Irfanview, Photofiltre, CutePDF, Open Office, Audacity, CamStudio (nykyään ilmainen), Inkscape, CDburnerXP, McAfeen SiteAdvisor, Avast!, GoogleSketchUp, Kerkithea jne.
"Linux-ohjelmia" löytyy sitten mm. täältä lisää: http://ninite.com/linux/ ja koko ajan tuntuu tulevan lisää.
Henry
Meillä otettiin Linux käyttöön erään kaupungin kouluissa ja se etu siinä on, että ei tarvinnut hankkia uusia tietokoneita, jotta niitä voi käyttää. Vanhoissa koneissa kesti puolikin tuntia, että päästiin kunnolla töihin ja koneet olivat käyttökelpoisia. Nyt kaikkia tulee yhdeltä palvelimelta näille samoille vempaimille ja käyttö on sujuvaa. Monet ylläpitoon liittyvät asiat on helppo oppia, jos jollakin opettajalla on pienintäkään intoa hommaan ja perusosaaminen tietotekniikasta. Se tietysti on haittapuoli, että pahempien ongelmien kohdatessa "säätäminen" ei ole yhtä helppoa, kuin Windowsissa ja sitten pitää ottaa yhteyttä tukeen. He etänä sitten korjaavat asian. Alakouluissa varsinkin hyvin toimiva, kun ei tarvita edes mitään kovin erityisiä ohjelmia, vaan perustoiminnot riittävät.
Mikä siinä Linuxissa on niin vaikeaa? Tällä vuosituhannella kaikki on on pääsääntöisesti ollut asennuksesta lähtien lastenleikkiä mikkisoftan tuotteisiin verrattuna. No, tunnistaahan Windows nykyään jopa SATA-levyt asennusvaiheessa. Edistystä! Linuxissa hankaluuksia tuottavat lähinnä huonosti yhteensopivat laitteet, mutta suuria hankintoja tekeville organisaatioille ei luulisi olevan ylivoimaista varmistaa, että valitut laitteet ovat hyvin tuettuja.
Ainoa vaikeus loppukäyttäjälle on se, ettei kaikki toimi sataprosenttisesti täsmälleen kuten Windowsissa. Tällä perusteellahan toki myös Mac OS X on hirveän vaikea helppokäyttöisestä maineestaan huolimatta.
Ongelma on siinä ettei kattavaa Linux-osaamista ja koulutusta ole yksinkertaisesti saatavana. Toinen ongelma on se että eri ohjelmien käyttö yhdessä ei aina ole sujuvaa ja sirpaleinen ohjelmistotarjonta tekee toimintojen integroimisesta hankalaa. Microsoftilla on tarjota tähän pitkälle kehitetty tuotepaletti mikä toimii kokonaisuutena hyvin. Esimerkiksi Exchangen ja Sharepointin yhdistelmälle on vaikea löytää yhtä hyvin toimivaa ja laajaa tuotetta kilpailijaksi. Lotus Domino on tietysti mutta sekin tekee hidasta mutta varmaa kuolemaa. Sellaisen kilpailijan kehittäminen taas maksaisi vinon pinon rahaa ja olisi tehotonta, ottaen huomioon julkisen sektorin kyvyttömyyden ohjelmistoprojekteissa. Mielestäni sellainen ei myöskään ole julkishallinnon tehtävä.
Ex-kankee on oman kokemukseni mukaan pahimpia tuottavuuden tappajia. Jostain syystä se pitää olla kuitenkin käytännössä sadassa prosentissa organisaatioita käytössä, vaikka oikeitakin sähköpostipalvelimia on ollut vuosikymmeniä olemassa. Sharepointin hyöty muille kuin Sharepoint-konsulteille ei ole vielä minulle avautunut.
"Sellaisen kilpailijan kehittäminen taas maksaisi vinon pinon rahaa ja olisi tehotonta, ottaen huomioon julkisen sektorin kyvyttömyyden ohjelmistoprojekteissa. Mielestäni sellainen ei myöskään ole julkishallinnon tehtävä."
Kommunistisissa, fasistisissa ja islamilaisissa valtiossa on edelleen 1930-luvun henkeä tehdä asioita itse. Kaikki löysemmät valtiot tekevät asiat Microsoftin tapaan suosien vapaakauppaa, koska eivät ole vientikiellossa.
Microsoft Corp.:sta vapautumisen voi aloittaa olemalla ostamatta Microsoft Officea ja käyttämällä Open Officea Suomen oikeusministeriön tapaan.
http://fi.openoffice.org/
"Ex-kankee on oman kokemukseni mukaan pahimpia tuottavuuden tappajia. Jostain syystä se pitää olla kuitenkin käytännössä sadassa prosentissa organisaatioita käytössä, vaikka oikeitakin sähköpostipalvelimia on ollut vuosikymmeniä olemassa. Sharepointin hyöty muille kuin Sharepoint-konsulteille ei ole vielä minulle avautunut."
Lienee sitten kyse aika vanhasta kokemuksesta. Minulla on kokemusta sekä Exchangesta että Lotus Dominosta eikä ole kahta sanaa sen suhteen kumpi on tuottavampi ja miellyttävämpi niin käyttäjälle kuin ylläpitäjällekin. Kannattaa huomioida että Exchange on paljon muuta kuin pelkkä sähköpostipalvelin. Yksinkertaisia sähköpostipalvelimia ja sovelluksia on maailma täynnä, mutta siinä vaiheessa kun Exchangen tarjoama toiminnallisuus halutaan toteuttaa jollain muulla kuin Exchangella (tai vaikka Lotus Dominolla) niin suurimmalta osalta asiantuntijoita menee sormi suuhun. Ja jos asiantuntijoilla ei mene niin viimeistään käyttäjillä menee kun mikään ei yleensä toimi kunnolla integroidusti.
Sharepointin hyödytkin ovat kohtalaisen suuret, jos sen kaltaiselle työkalulle on tarvetta - kaikki eivät sitä suinkaan tarvitse. Sitä en tiedä onko sen kanssa tarvetta kovin suurelle konsultointimäärälle, hintakin on kohdallaan kun perusversio on ilmainen.
"Microsoft Corp.:sta vapautumisen voi aloittaa olemalla ostamatta Microsoft Officea ja käyttämällä Open Officea Suomen oikeusministeriön tapaan."
Minä käytän sekä Linuxia että Microsoftin tuotteita. Linux löytyy kotoa kahdestakin koneesta ja taskusta kännykästä. MS Officea käytän puhtaasti sen takia, että se on käytettävyydeltään huomattavasti Open Officea edellä. Yritysmaailmassa tuollainen vaihto ei myöskään ole aina ihan yksinkertainen, koska yhteensopivuus ei ole täydellinen ja käytössä saattaa olla esimerkiksi erilaisia makroja mitkä pitäisi kirjoittaa kokonaan uudelleen Open Officelle. Tämän kustannusvaikutus olisi helposti enemmän kuin lisenssikustannuksissa saavutettu säästö, varsinkin kun mukaan lasketaan käyttäjien kouluttamiseen, ohjelmiston käyttöönottoon ja tukeen kuluvat rahat. Plus tietysti se, että MS Office on niin tiiviisti integroitu Microsoftin muiden palvelujen ja ohjelmien kanssa, että sen rikkominen siirtymällä väkisin Open Officeen käytännössä heikentää työtehoa...
Eikös se mikrosoft lahjoitellut kirjastoille ja kouluille ohjelmistoja? Jotain sellaista olisin muistavinani.
Linux olisi ainoa järjellinen järjestelmä kaupungin opetustoimen käyttöön.
Microsoftin on ollut viime vuosina pakko tinkiä marginaaleistaan juuri Linuxin ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen takia. Muistan ajan jolloin MS Office-paketin hinta oli jopa 6000 markkaa (n. 1000 euroa). Nykyisin hinta on enää vain murto-osa tuosta.
Miniläppäreiden ilmestyttyä Microsoftin oli myytyvä niihin Xp-lisenssit 15-20 dollarilla. Jos Linux-uhkaa ei olisi voisi MS pyytää lisenssistä mitä tahansa. Ts. Linux hyödyttää jopa niitäkin jotka käyttävät Microsoftin tuotetta. Niinpä herra Gröninkin olisi kilpailunkin takia syytä toivoa Linuxille ja avoimelle lähdekoodille menestystä. Näin ei näytä olevan ja tulkitsen asian vain vanhanaikaiseen patenttiajatteluun lukkiutuneen ihmisen kiukutteluksi väistämätöntä muutosta vastaan.
Lauri Grön on täällä julistanut jargonia jonka mukaan vain suljetun softan tuottajat innovoivat. Höpö höpö. Steve Jobskin on hehkuttanut että Apple on surutta varastanut muiden ideoita ja käyttänyt niitä taloudelliseen hyötyyn. Ohjelmistopantentit olisi syytä murskata. Eikä vain murskata. Ne olisi hakattava niin kappaleiksi ettei edes pölyäkään niistä nousisi. Ohjelmistopatentit ovat innovaatioiden suurin este.
Ana, ongelman ydin on usein se, että siirrytään Linuxiin mutta lukkiudutaan Microsoftin tietokantaan. Tuollainen aikaansaa ongelmia.
Robert Pogson, joka on kymmenisen vuotta asentunut Debian Linux-järjestelmiä ympäri Pohjois-Amerikan kertoo erään esimerkin miten Linux-projektia EI PIDÄ HOITAA.
Tässä linkki:
http://pogson.6k.ca/2010/09/23/a-failed-migration-to-gnulinux/
(kyseessä erään sveitsiläisen kantonin Linux-projekti, joka alunperinkin alettiin rakentaa väärin)
Mie aina laitan konneesseen Linuxin ja nyt on ubuntu joku 10 ja tämä Windows Vista systeemi on niin hankala, toimii kyllä nyt, mutta siis Linux on hyvä ja toiminta varma.
Eikös saksalaiset käytä paljon Linuxin juttuja!
Windows 7:stä ei ole sanottu paljoa pahaa sanaa niin kuin ei Windows XP:stäkään. Ubuntu 10.04 LTS alkaa olla melko käytettävä monen sylikoneenkin laittein.
Kannattaa muistaa että Windows 7 ei ole mitään muuta kuin Vistan uusi service pack. Tämän hetken paras Windows lienee kuitenkin XP Pro Service Pack 3. Eli Microsoftilta meni XP:n kanssa n. 7 vuotta ennenkuin se lopulta sai sen valmiiksi. Vistan osalta homma saadaan kuntoon lopullisesti kun Windows 7 Service Pack 2 ilmestyy. Sillä välin kymmenet miljoonat ihmiset ovat siirtyneet Windowsista joko Maciin tai Linuxiin.
Microsoftin mukaan nyt jo noin 6% työasemien käyttöjärjestelmistä on Linux-ydintä käyttäviä OS:iä. Macin osuus lähes yhtä iso.
http://www.osnews.com/story/21035/Ballmer_Linux_Bigger_Competitor_than_A...
Hilkka Laronia, opettele edes alkeelliset äidinkielen säännöt ennen julkisuuteen kirjoittelua.
Tekstisi on järkyttävää ja pelkkää kirjoitusvirhettä.
Anna kaikkien kukkien kukkia! Hilkka kirjoittaa elävästi.
Arvoisa Vieras, mie ossaan kuule varmasti kirjottaa ja olen tehny valintani. Sulle mie saatan olla vaikka suvaitsevaisuus ja kärsivällisyysharjotus tämän kielenkäyttöni kans, että tsemppiä vaan ja älä yritäkkään kuule, lakasta minun porttaita, lakase vain net omasti!!
Kiinnostuneille, Tarja Haarasen ja Petri Honkalan aloite löytyy tästä:http://www.saunalahti.fi/tahaaran/puheetym.html#07-09-05
Haaranen ja Honkala esittivät kolme vuotta sitten, että Nurmijärven kunnanhallitus ja kunta-atk tutustuvat esimerkiksi Vihdin koulutoimen Linux -projektiin ja että vapaita ohjelmia otetaan kokeiluluontoisesti käyttöön Nurmijärven kunnan kirjastoissa ja oppilaitoksissa.
http://www.piraattipuolue.fi/ajankohtaista/lehdistoetiedotteet/397-avoim...
Olisi hienoa jos eduskuntapuolueiden tietoyhteiskunta-asioita tuntevat kansanedustajat olisivat samaa mieltä avoimien ohjelmistojen käytöstä. En ole vain tähän mennessä törmännyt tällaiseen, joitain poikkeuksia lukuunottamatta (esim Jyrki Kasvi).
Jyrki Kasvi on Suomen puolustusvoimien kersantti, jolla on Espoon kaupunginvaltuuston toimittama käyttämätön sylikone kaapissa turhanpanttina: hän ei palauta sitä kaupungille ja joka silti joutuu jonottamaan päästäkseen pelaamaan teini-ikäisten lasten kanssa yhdelle tehotietokoneelle kotona.
En tiedä, minkä aliupseerikoulun työpsykologian tohtori Kasvi on käynyt, mutta kiinnostaisi tietää.
En usko, että Jyrki Kasvin tasoinen suuri johtaja tekee Open Source Softwaren edestä muuta kuin käyttää jossain B- tai C-koneessaan, jota ei ole saanut veronmaksajilta lahjaksi Open Officea.
Kysymys pitäisi asettaa siten, että miten monessa Jyrki Kasvin tietokoneessa niistä seitsemästä tai kahdeksasta pyörii itse installoitu Linux sovellusohjelmistoineen.
En usko, että Jyrki Kasvi todellisuudessa on mikään open source -käyttäjä, koska hänhän saa kaiken Microsoft Corp.:n ostatutettua veronmaksajien rahoilla Epsoon kaupungilta ja eduskunnalta.
"En tiedä, minkä aliupseerikoulun työpsykologian tohtori Kasvi on käynyt, mutta kiinnostaisi tietää."
Ilmavoimien teknillinen koulu.
"En usko, että Jyrki Kasvin tasoinen suuri johtaja tekee Open Source Softwaren edestä muuta kuin käyttää jossain B- tai C-koneessaan, jota ei ole saanut veronmaksajilta lahjaksi Open Officea."
Kannattaa vaikka googlata, asian tiimoilta tekemäni aloitteet ja kirjoittamani artikkelit löytyvät kyllä netistä, esimerkiksi:
http://www.digitoday.fi/mielipide/2007/11/09/kasvi-vaatii-virastoilta-od...
"En usko, että Jyrki Kasvi todellisuudessa on mikään open source -käyttäjä, koska hänhän saa kaiken Microsoft Corp.:n ostatutettua veronmaksajien rahoilla Epsoon kaupungilta ja eduskunnalta."
Eduskunnan ja Espoon kaupungin ylläpitämiin koneisiin en tosiaan voi asennella mitä haluan. Siksi noita aloitteita on tullut matkan varrella tehtailtua yhdessä monien kollegojen kanssa. Esimerkiksi
Linuxista on yli 500 versiota ja sitäpaitsi vielä distronsisäiset; niin että esim Ubuntun saa eri laitteille kuten miniläppärille; 32 ja 64-bittisenä jne. Puppy Linux toimii hyvin 10 vuotta vanhoissa PC-koneissa...Jokaiselle jotain, aina tarpeen mukaan.
Versioita on joka lähtöön, on helppokäyttöisiä ja vähemmän helppokäyttöisiä. Internet toimii muuten suurimmaksi osaksi Linux-servereillä. Yrityksissä yms se lisääntyy vakaasti ja varmasti (esimerkkejä: Ranskan ja Ruotsin poliisi, USA armeijan henkilöstö-toiminto, autofirma Peugeot- Citroen, Chigagon kaupunki, EU-parlamentti jne jne.) Hollywood työstää digikuvansa yleisesti Linuxilla, muu olisi kuulemma ollut liian kallista...(sitten sopii ottaa tekijäpalkkioita). Kiina, Venäjä ja Korea tekevät omia "virallisia" versioita mikä voi johtaa Linuxin maineen huonontumiseen... minkäs sille voi. Muistaakseni pörssi Frankfurtissa on siirtynyt Linuxin käyttäjäksi, mutta tuosta en ole ihan varma. Luin juuri alan ruotsalaisesta lehdestä artikkelin jonka mukaan puolet ruotsalaisfirmoista käyttää Linuxia jossain muodossa ainakin jollakin osastolla - Maailman ns supertietokoneista merkittävä osa ajaa Linuxia joka on suosittu työkalu yliopistoilla maailman sivu. On jopa omia tiededistroja - (distro>distribution>jonkun yrityksen tai yhteisön kehittämä käyttövalmis Linuxversio).
Suosituin on juuri nyt Ubuntu. Muita suosittuja distroja ovat Suse, Mandriva, Feodora, PC-Linux, Mint jne jne. Kaikkia ei (vielä) saa suomeksi mutta jos pystyy lukemaan englantia vaihtoehtoja on melkein rajattomasti. Eri distrojen eteen tekee kehitystyötä yli miljoona työntekijää tai vapaaehtoista eri puolilla maailmaa - yrityksissä tai yhteisöissä. Linux on bisnestä sekin mutta eri tavalla kuin suljetun koodin maailma; tulee halvemmaksi käyttäjälle (muttei mainostajalle), päivitetään nopeammin, antaa osaavalle käyttäjälle mahdollisuuden vaikuttaa/kontrolloida systeemiä tavalla joka tyystin puuttuu monopolifirmoilta kuten Microsoft.
Linux on levinnyt eniten firmojen käyttöön- ja toisaalta Aasiaan, Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan (missä esim brasilialaisilla on jo useita "omia" versioita käytössä) yksityishenkilöille. Vähiten levikkiä löytyy Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta - missä desk-topilla mitaten 90% yksityiskäyttäjistä yhä maksaa ylihintaa huonommasta tuotteesta eli Windowsista... tosin FireFoxin maailmanlaajuinen markkinaosuus on jo n 30% ja muitakin osajärjestelmiä löytyy joissa Linux on vahvoilla, kuten Open Office. Luen ne "Linuxiin" vaikkei tämä ei tarkkaan ottaen päde jos niin haluaa nähdä (?): ne ovat avointa koodia, kuten Linux ja sille/sillä kehitettyjä alunperin jne. Ilman Linuxia meillä tuskin olisi ns ilmaisohjelmia - ja koodin kehitys olisi ollut paljon hitaampaa ylipäänsä - Netti olisi siinä tapauksessa aivan erinäköinen ja luultavasti paljon hankalampi/kalliimpi käyttää.
Joskus kai suomalaistenkin täytyy tajuta että saman saa paljon halvemmalla - ja sitten vaihdetaan Linuxiin. Ainoa este on siinä että on totuttu MSn hommiin. Mutta ei se uuden opettelu niin vaikeaa ole että nykyinen luonnoton markkinatilanne voisi pitempään jatkua. Käyttöystävällisyydestä sen verran, että Suse Linuxin viimeisimmissä versioissa operatiivisysteemi esim automaattisesti etsii/löytää tarvittavat ohjelmat printterille. Kohta muutkin distrot pääsevät samaan - Kun asiat on opittu on edessä rajatta valinnan varaa eri distroissa. Et pidä siitä...? Vaihda se. Ei maksa mitään. Käy paljon nopeammin/ helpommin / varmemmin kuin Windowsin asentaminen. Kokeile vaikka 10 eri distroa kunnes löydät täsmälleen
mieleisesi. Jos Windowsin kanssa jotain menee pieleen on aina olemassa riski että päädyt korjaamolle / maksat ylimääräistä. Ei, en ole alalla enkä tee bisnestä Linuxilla... On vaan niin, että Power to The People on hyvä juttu. LInux on aidosti hyvä asia miltä kantilta tahansa - Virusriski tällä hetkellä pienempi, saat paloseinän ilmaiseksi (=oma distronsa)jne.
Kiitos! Tuo oli melko kattava esitys siitä, mitä Linux laajimmillaan voi olla.
Jos nyt kuitenkin pannaan mutkat suoraksi niin ne, jotka aikovat ryhtyä käyttämään vakaata ja suurta jakelua niin heille voisi suositella Debian GNU/Linux 5.0 :aa http://www.debian.org/News/2009/20090214
Ne, jotka haluavat käyttää Debianin mahtijakelun .deb -paketteja suoraan mitenkään tiedostoja kääntelemättä, voivat käyttää Ubuntua http://www.ubuntu-fi.org/
Ne, jotka haluavat esittää Linuxin jotenkin kaoottisena ja luetteloivat 400 - 500 "erilaista" Linux-versiota, suosittelen tätä sivustoa http://distrowatch.com/
Linux ja MeeGo palauttavat Nokian ihmiskunnalle. Ihmettelen, miten kauan Nokia näki Linuxin vain uhaksi Symbianille. Oliko syynä "vanha johtoporukka", Jorma Ollila vai Olli-Pekka Kallasvuo, jolla varatuomarina tuskin oli omaa näkemystä siihen, millä käyttöjärjestelmällä mennään.
Luulen, että Kallasvuo ja Vanjoki olivat vain itsetyytyväisiä Ollilan kustannuskurista ja tiukasta logistiikkajärjestelmästä eivätkä ajatelleet ohjelmistoa lainkaan strategisesti.
Uskoivat, että koska Nokia on niin vahva ja koska Symbian on niin hyvä, vakaa ja luotettava käyttöjärjestelmä, ei Linux -vaikeuksiin tarvitse paneutua, vaan Windows ja Nokia-Symbian pitää Linuxin poissa jo pelkällä teknisellä kartellivoimallaan.
Symbian on mainettaan parempi monessa suhteessa. Epäonni on seurausta lähinnä strategisesta virhevalinnasta, Nokian johto ei uskonut kosketusnäyttöihin puhelimissa eikä sitä että älypuhelimet kehittyisivät lähemmäs tietokoneita. Kun virhe huomattiin ei paikkausta saatu tehtyä nopeasti ja lopputulos ei ollut käytettävyydeltään hyvä. Osa ongelmista korjaantuu kyllä Symbianin uudempien versioiden ja Qt:n myötä, käyttöjärjestelmässä on kuitenkin myös hyviä puolia mihin kilpailijat eivät vielä pysty. Yleinen linja näyttää vähän siltä että kehittyneet älypuhelimet yleisesti ottaen vievät niin tolkuttomasti virtaa että niitä saa ladata päivittäin. Symbianin kanssa on mahdollista päästä pidempiin käyttöaikoihin, joskin odottelen vielä mikä esiemrkiksi N8:n todellinen käyttöaika on.
MeeGon ei ole tarkoitus olla varsinaisesti Symbianin kilpailija, se on lähtökohtaisesti paljon monipuolisempi, monimuotoisempi ja taipuisampi käyttöjärjestelmä kuin Symbian. Toisin sanoen, tarkoitettu vähän erilaiseen käyttöön. Omat kokemukset Maemosta ovat sen verran hyvät että uskoisin MeeGon olevan kova kilpailija Androidille ja iOS:lle.
Taino, kaikkihan tietävät ettei Nokia voi koskaan menestyä elleivät he palkkaa Lauri Gröhniä päättämään joka asiasta... :P
Kaikkihan tietävät, että Suomessa huonon viestin tuoja pitää ampua...
Todettakoon aluksi, että Linus kehitti nimenomaan Linuxin ytimen, eli kernelin. Linux-käyttöjärjestelmästä ja kaikesta siihen kuuluvista ohjelmista saamme kiittää eniten GNU-projektia, ja siksi asioista enemmän perillä olevat ihmiset käyttävätkin tarkempaa ilmaisua GNU/Linux (http://en.wikipedia.org/wiki/GNU/Linux_naming_controversy).
Nykyään yleisin Linuxin jakeluversio taitaa olla Ubuntu, ja väittäisin kyllä, että se on vähintään yhtä helppo, ellei helpompi, käyttää kuin uusimmat Windowsit. Linuxin arkkitehtuurin ansiosta se on myös huomattavasti tietoturvallisempi kuin Windowsit. Ajuriongelmistakin on jo melko hyvin päästy eroon, joten ei ole oikeastaan enää juuri mitään järkeviä syitä, miksi esim. julkinen sektori ei siirtyisi Linuxiin. Linuxissa pystyy myös jossain määrin ajamaan Windows-ohjelmia WINE-emulaattorin avulla.
Tuohon viitaten ei voi mitenkään unohtaa tämän ukon panostusta -
Linux-kerneliä eivät kirjoita hamppua polttavat hipit, vaan 76% kernelin kirjoittamisesta tulee firmoilta, kuten Red Hatilta, IBM:ltä, Novellilta, Googlelta, Nokialta, Samsungilta jne...
"Nykyään yleisin Linuxin jakeluversio taitaa olla Ubuntu, ja väittäisin kyllä, että se on vähintään yhtä helppo, ellei helpompi, käyttää kuin uusimmat Windowsit."
Se on niin helppo käyttää, että on jo aivan kohtuutonta vaatia sitä vielä helpommaksi. Viimeisimmän LTS-version ilmestyttyä en muista olisiko se 5 kuukauden aikana tiltannut kertaakaan vaikka sitä käytetään perheessäni Linux Mintin ohella eniten. (Itse tosin käytän Fedora 13:a vielä enemmän testatakseni sitä ja lähetän tarvittaessa joitakin bugi-raportteja Bugzillaan)
Ubuntu ja Mint ovat niin vaivattoman helppoja, että kaipaan haasteita. Siksi kai tuo Fedora kiinnostaa nykyisin minua niin paljon enemmän. Asia on nimittäin niin, että Linux tarvitsee paitsi käyttäjiä niin ja ennenkaikkea kehittäjiä. Jos ei muuta niin testaajia ja bugiraportoijia (kehitysversioissa).
Allekirjoittanut on käyttänyt Ubuntua jo reippaasti yli kaksi vuotta. Ei ole valittamista. Vaikka ongelmia onkin ollut jonkin verran niin todennäköisesti ne olisivat vielä pahempia jos käyttäisin Windowsia. Tosin mitä sitä voisikaan odottaa 3 vuotta vanhalta läppäriltä joka maksoi uutena 500 euroa.
Niin kuin Lauri Gröhn jo tuossa kertoi, niin Linux on alkujaan UNIXin kopio. Kun Linux perustuu avoimen koodin periaatteelle, niin se merkitsee sitä, että sitä kehitetään useilla eri lisensseillä ja versioita Linuxista löytyykin pilvin pimein.
Itsekin ajattelin siirtyä Ubuntun käyttäjäksi, ja käytinkin sitä jonkin aikaa. Ongelmia oli alusta asti ajureiden kanssa. Ongelmat kyllä selvisivät pitkän selvittelyn jälkeen. Mutta lopullisesti luovuin Linuxista pc:ssa kun siihen saatavat muutamat sovellukset osoittautuivat aika alkeellisiksi verrattuna Windowsiin. Lisäksi ajurit eivät tukeneet oheislaitteiden kaikkia ominaisuuksia. Esim. käyttämäni Brother-monitoimilaite toimi vain osittain Linux-ajurilla. Myös esim. pankkisoftissa, lähinnä javakoodiin perustuvissa tarkistuksissa oli ongelmia.
Tavallinen käyttäjä ei Windowsia tai MAC OS:ää käyttäessään ole pakotettu ostamaan kaikkia sovelluksia Microsoftilta tai Applelta. Itse käytän OpenOfficea, joka on ilmaiseksi verkosta ladattava office-sovellusohjelmisto. Ja aivan yhtä hyvä, kuin Microsoftin maksullinen vastaava. Lisäksi muita vastaavia grafiikan, kuvien jne. tiedostojen käsittelyyn soveltuvia ilmaissovelluksia. Käyttöjärjestelmälisenssi, ja sen hinta laitetta hankittaessa, tuskin näkyy käyttäjälle mitenkään.
Linuxin käyttö vaatii enemmän, kuin normaalin kotikäyttäjän odottaisi käyttöjärjestelmästä ymmärtävän. No, en tiedä. Voihan se olla, että jokainen kotikäyttäjä nykyään jo hallitsee ajureiden ja päivityspakettien asentamisen, vaikka siitä ei tule erikseen ilmoitusta käyttöjärjestelmän ylläpitäjältä.
Kotikäyttäjän kyseessä ollen, lienee tarpeetonta ryhtyä sekoilemaan käyttöjärjestelmän kanssa. Ostaessamme uuden PC:n sen mukana (käytännössä aina) on käyttöjärjestelmä, joko Applen MAC OS X tai Windows (vähintään XP). Linux on kuitenkin menestynyt hyvin web-ympäristössä Apache-serverin käyttöjärjestelmänä. Mutta sinnehän se UNIX alunperin olikin tarkoitettu – suurkoneympäristöön.
"siihen saatavat muutamat sovellukset osoittautuivat aika alkeellisiksi" Siis ne kymmenet tuhannet vapaat ja ilmaiset, vai ostitko jostain? Kiinnostaisi kuulla edes näiden nimiä. :)
"Lisäksi ajurit eivät tukeneet oheislaitteiden kaikkia ominaisuuksia. Esim. käyttämäni Brother-monitoimilaite toimi vain osittain Linux-ajurilla." Joo, kaikki tulostimet eivät toimi kunnolla. Löytyy listoja joiden mukaan kannattaa katsella tulostimia. Nyt kun WLAN-ongelmat alkavat olla pois päiväjärjestyksestä, tulostimet ovat mielestäni ehkä suurin ongelma. Useimmat Brothereistakin toimivat tietääkseni täydellisesti. Silti, aina välillä joku netissä väittää että se ja se tulostin ei toimi Linuxkäyttiksessä, mutta usein väite osoittautuukin vääräksi. Mikä on malli?
Itsehän ostin verkkokortin isän Windowskoneeseen, mutta ei toiminut ei. Ajuria ei ollut saatavilla Vistalle, XP:lle olisi löytynyt... Ei ne nallekarkit aina tasan mene.
"Myös esim. pankkisoftissa, lähinnä javakoodiin perustuvissa tarkistuksissa oli ongelmia." Henkilökohtainen mielipide on että olet väärän pankin asiakas. :) Sampopankki nimenomaan ei tarjoa tukea Linuxkäyttäjille ja se Javahärpäke on kamala ja tarpeeton. Asenna Sunin java oletusjavan tilalle ja firefoxin about:configiin pitää tehdä pikkusäätö.
"Voihan se olla, että jokainen kotikäyttäjä nykyään jo hallitsee ajureiden ja päivityspakettien asentamisen"
Osaahan ne Windowsissakin päivityspakettien asentamisen? Paitsi että Ubuntu hoitaa sen paremmin kun päivittää samalla kaikki pakettivarastoistaan asennetut softat. Windowskäyttäjien koneita fiksaillessa huomaa etteivät nämä useinkaan päivitä mitään muuta, ellei ohjelma itse vingu sitä tarpeeksi. Ajurithan ovat Ubuntussa jo valmiiksi asennettu, ellei sitten kyse ole jostain suljetusta kapineesta jolloin se kyselee että asennetaanko. Seuraavassa versiossa se kyselee sen jo asennuksen aikana, mikä helpottaa hommaa edelleen.
Ja se, mitä Linuxpohjaisten ajaminen vaatii, riippuu kokonaan siitä mitä sillä teet. Perusnettiselailuun ja sellaiseen se sopii helposti Windowsia paremmin.
"Kotikäyttäjän kyseessä ollen, lienee tarpeetonta ryhtyä sekoilemaan käyttöjärjestelmän kanssa." Nimenomaan siksi en näille Windowsia suosittelisikaan. Ubuntu päivittää itse asennetut softat, sille ei ole olemassa ainoatakaan laajalle levinnyttä virusta, palomuurivehkeidenkään kanssa ei tarvitse säätää... Kunhan laitteisto on yhteensopivaa, no problemo, ja sehän ei ole kotikäyttäjän osaamisesta riippuvainen asia ollenkaan.
Lähituesta kokemusta omaavana, ja henkilönä johon väki ottaa yhteyttä tietokonevaivoissa, voin todeta ettei väki osaa käyttää sitä Windowsiakaan kehuttavasti...
Hienoa. Arvasinkin, että sieltä joku Linux-fani reagoi. Tässä oli nyt niin paljon kysymyksiä sekoitettuna lainausmerkeillä, että pitää vähän sulatella. Mutta ainakin (vaimoni mielisofta) Skype, joka on meille todella tärkeä, oli Linux-sovelluksena aivan surkea.
Ja ihan varmasti en ala vaihtamaan kallista monitoimilaitetta vain sen takia, että halauaisin käyttää Linuxia pc:ssa.
"Eikä ole pakkokaan. Yksi vaihtoehto on asentaa Windows virtuaalikoneeseen ja tulostella sitä kautta."
Aivan. Kyllä tämä vaihtoehto on kokeiltu esim. OCR ei toiminut siinä. Mutta miksi ihmeessä pitäisi käyttää virtuaalista Windowsia tulostamiseen, kun se ihan yksinkin riittää normaalikäyttäjän tarpeisiin, ja paremmin kuin Linux.
"Lähituesta kokemusta omaavana, ja henkilönä johon väki ottaa yhteyttä tietokonevaivoissa, voin todeta ettei väki osaa käyttää sitä Windowsiakaan kehuttavasti..."
No, eivät varmasti osaakaan. Mutta Linuxin asentaminen koneeseen, jossa jo on käyttöjärjestelmä, lienee useimmille kotikäyttäjille kuitenkin ihan turha ja tarpeeton ponnistus juuri siitä syystä.
PS. Olen asennellut näitä käyttiksiä ja muita softia aika monta kertaa. Sekä myös opastanut ja opettanut niiden käyttöä. Tämä vain vastauksena vastausmahdollisuuden puutteeseen OjM (vastauksena alla olevaan kommentiin).
"Hienoa. Arvasinkin, että sieltä joku Linux-fani reagoi. Tässä oli nyt niin paljon kysymyksiä sekoitettuna lainausmerkeillä, että pitää vähän sulatella. Mutta ainakin (vaimoni mielisofta) Skype, joka on meille todella tärkeä, oli Linux-sovelluksena aivan surkea."
Juu, tätä mietinkin että meinasitko kolmansien osapuolten ohjelmistoja. Skypen Linuxversio on kieltämättä jäljessä.
"Ja ihan varmasti en ala vaihtamaan kallista monitoimilaitetta vain sen takia, että halauaisin käyttää Linuxia pc:ssa."
Eikä ole pakkokaan. Yksi vaihtoehto on asentaa Windows virtuaalikoneeseen ja tulostella sitä kautta. Toisaalta, voit odotella kunnes pitää vaihtaa konetta ja sitten tarkistaa että uusi kone on yhteensopiva. Edelleen kiinnostaisi silti kuulla laitteen malli.
"No, eivät varmasti osaakaan. Mutta Linuxin asentaminen koneeseen, jossa jo on käyttöjärjestelmä, lienee useimmille kotikäyttäjille kuitenkin ihan turha ja tarpeeton ponnistus."
Kieltämättä. Enkä ketään sellaista joka ei ole itse aiemmin Windowsia asentanut, laittaisi asentamaan Ubuntuakaan itse. Vaikka se onkin helpompaa, nopeampaa ja vaatii vähemmän klikkailuakin. Käyttöjärjestelmäasennukset on ihan fiksua jättää niille jotka sen osaavat, ja voivat avustaa eteenpäin asennuksen jälkeenkin.
Unix-jäljitelmän nosto Nobel-luokkaan kertoo uskomattomasta harhaisesta käsityksestä tieteen luonteesta ja loukkaus palkinnon saajia kohtaan.
Pakko on sen "jäljitelmän" ollut olla jonkin arvoinen, kun se on monella merkittävällä käyttöalueella tuon alkuperäisen syrjäyttämässä - ja huomattava osa internettiäkin pyörii Linuxin päällä. Nämä sivutkin täällä myös aika todennäköisesti. Puhumattakaan muista kodeissa olevista laitteista tietokoneiden ja puhelimien lisäksi.
Tosin ei tämä tässä olekaan mikään tietotektiikka-asiantuntijoiden kokoontumispaikka joten jääköön tämän asian puinti täällä omaan arvoonsa.
Väännäpäs asiantuntija meille tietämättömille, ymmärtämättömille, osaamattomille ja lahjattomille nettieunukeille lyhyesti määritelmä - ihan vaikka lauseen mittainen - mikä on internet.
Sen jälkeen voit vastata itsellesi kysymykseen, mikä internet-tekniikka, jolla tuotetaan sisältöä näkyviin, on suunniteltu toimivaksi Linuxilla? Sen verran on pakko antaa vinkkiä, että kysymyksessä on miina.
Mila F:
Viittaat ilmeisesti Webbiin etkä niinkään Internettiin. Mutta Internet on verkko, joka koostuu palvelimista, protokollista ja verkkolaitteista. Useimmat palvelimet taitavat pyörittää Linuxia, samoin kuin suuri osa verkkolaitteista.
OjM:
"Viittaat ilmeisesti Webbiin etkä niinkään Internettiin."
Ei kun päinvastoin. Ensin täytyy selvittää, että kaikki keskustelevat samoin käsittein. Tässä keskustelussa on jo aikaa sitten mennyt sekaisin rautasofta ja sovellusohjelmat, joten niiden erilaisuus täytyy purkaa auki. Samoin on mennyt sekaisin yksittäisen käyttäjän kokemus Linuxista vs. kokonaiset kuntajärjestelmät, jotka pitäisi AMGS:n mukaan rakentaa Linuxille säästöjen nimissä.
Nimimerkki, jolle vastasin, tietää, että huomattava osa internettiä - so. verkkolaitteita ja niiden softaa pyörii Linuxissa. Sen jälkeen hän jo väittää, että nämä sivutkin todennäköisesti tekevät niin so. data, jota TCP/IP:llä kuljetetaan ja vielä muista kodissa olevista laitteista tietokoneiden ja puhelinten lisäksi, mikä sotkee asiat jo perusteellisesti. Ne muut kodin laitteet eli yleisimmin kodinkoneet, joissa on integroidut järjestelmät, kun toimivat edelleen yleisimmin C:llä. Pakka ja sen osat ovat siis auttamatta leväällään. Joku vertasi onnistuneesti tilannetta autokauppaan, johon asiakas menisi ostamaan auton määrittelemällä sen V8:ksi.
Mila F:
Ei, vaan tämä sanoi että nämä sivut todennäköisesti pyörivät Linuxin päällä. Siis että sijaitsevat Linuxpalvelimella.
Mila F:"Väännäpäs asiantuntija meille tietämättömille, ymmärtämättömille, osaamattomille ja lahjattomille nettieunukeille lyhyesti määritelmä - ihan vaikka lauseen mittainen - mikä on internet."
The internet on inter-net eli verkkojen välinen verkko, joka kestää ydinhyökkäyksen. Suomeksi se kirjoitetaan "the"-luonteestaan johtuen Internet.
"Sen jälkeen voit vastata itsellesi kysymykseen, mikä internet-tekniikka, jolla tuotetaan sisältöä näkyviin, on suunniteltu toimivaksi Linuxilla? Sen verran on pakko antaa vinkkiä, että kysymyksessä on miina."
Sisältöä näkyviin toisille koneille asti tuottaa Transmission Control Protocol / Internet Protocol http://fi.wikipedia.org/wiki/TCP/IP
Tuota voi käyttää Mac-OS, Linux, Windows, DOS jne.
Linux-kernel ei ole UNIXin kopio eikä jäljitelmä. Jos olisi, niin ns. proprietary-koodin omistajat olisivat älähtäneet nopeasti. Tai yrittiväthän ne, mutta lainattua koodia ei tainnut löytyä. Linux-kernel on ihan oma systeeminsä, mikä on rakennettu POSIX-standardin periaatteita noudattaen.
Miten Nobel-palkinto ja tiede liittyvät toisiinsa? Nobel jaetaan tunnustuksena ansiotuneesta toiminnasta ei siinä puututa sisältöön. Jos Linux ajatellaan tuotteena, joka on nostanut esiin keskustelun siitä, mikä valta muutamalla monopoliasemassa olevalla ohjelmistotalolla on, niin se on minusta kyllä merkittävä asia. Itse käytän työssäni sekä Windows että Linux -käyttöjärjestelmää. Kumpikin tekee ne tehtävät mitä niiden pitää tehdä. En enää viitsi miettiä tuotteiden paremmuutta.
Sattuuko Lauri Grön tietämään että Linuxia käyttävät mm. maailman suurimmat pörssit kuten Chigago, New York, Lontoo, Tokio ja Frankfurt? Ne siirtyivät koska siihen koska Linux osoittautui Windows-järjestelmiin ja kilpaileviin Unix-pohjaisiin nähden niin ylivoimaiseksi. 500 parhaimmasta supertietokoneista vain 1% oli Windows-koneita. Muut Unix-pohjaisia. Ylivoimainen enemmistö parhaimmista (eri tietojen mukaan 91-94%) oli Linuxeja.
Kiistaton tosiasiahan on myös se että talouselämä tarvitsee Linuxia. Juuri siksi monet suuret firmat kuten Samsung, IBM ja Intel kirjoittavatkin suuren osan Linux-kernelistä. Firmojen osuus Linux-kernelistä alkaakin nykyisin olla jo n. 3/4. Osa luulee edelleenkin että koodin kirjoittavat hamppua polttavat hipit.
Jos kerran on halua hehkuttaa sitä suomalaislähtöisyyttä, niin voisiko Ana María miettiä sitä, miksi Linus Benedict Torvalds on jo yli 10 vuotta asunut Yhdysvalloissa ja nyt äskettäin jopa kansalaisuudenkin saanut siellä.
Oli Suomessa oma Linux-jakelu kehitteillä, mutta tuokin nykyään "esintyy menneisyydessä"...
tuossa ehkä jotain taustaa tuolle...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Linus_Torvalds#Muutto_Yhdysvaltoihin
Noinhan sitä maallikko äkkipäätä luulisi. Tosiasiassa kuitenkin tietojärjestelmnien kokonaiskustannuksista pelkkien käyttöjärjestelmälisenssien hinta on pikkiriikkinen, sen perusteella ei valintoja kannata tehdä. Toinen asia mikä varsinkin pienemmissä organisaatioissa; kuten tyypillisissä suomalaisissa kunnissa, on oleellista on että kaikille hankituille järjestelmille ja niiden osille pitäisi löytyä vastuullinen toimittaja. Siis joku joka ottaa vastuun toimivuudesta, takaa kehityksen ja tarjoaa tarvittaessa tukea. Tässä ei-kaupalliset systeemit ovat heikoilla, vapaaehtoisia kehittäjiä on vaikea saada vastuuseen yhtään mistään.
Täysin samaa mieltä. Taas yksi esimerkki, kuinka maallikot tutkivat suurennuslasilla yhtä marginaalista ominaisuutta ja tekevät siitä yleispätevät johtopäätökset.
Trololoooooo.
Ihan totta että vapaaehtoisia kehittäjiä blaablaa...
Kuka ostaa jotain niiltä? Daa? Kymmenet koulut ostaa vehkeensä Opinsysiltä. Tämä ottaa vastuun toimivuudesta ja tarjoaa tukea ja sitä rataa... Oikeesti, ei Linuxjärjestelmiä osteta niiltä nörteiltä, tekijä ja myyjä on eri asia.
Vähän kuin Nokia. Symbian on avokoodia, ja silti Nokia ottaa vastuun kun myy kännyköitä sen kanssa. Että osaa olla pöljää sakkia kun ei ymmärrä että myyjä se on vastuussa. :D
Ja edelleen. Microsofthan pyrkii kaikin keinoin luistamaan vastuusta. EULA:ssa lukee että ovat vastuussa vain sen verran mitä oot maksanu tuotteesta. Luuletko että ovat joutuneet ongelmiin esimerkiksi Conficker-ongelmasta joka rampautti mm. useiden armeijoiden järjestelmät?
Tässäpä pätkä sopimuksesta mihin olet periaatteessa sidottu jos koneellasi on Windows 7 Ultimate.
VAHINGONKORVAUSVASTUUN RAJOITUS JA POISSULKEMINEN. Valmistajan tai asentajan mahdollisesti tarjoaman hyvityksen lisäksi asiakkaalla ei ole oikeuksia muihin vahingonkorvauksiin huolimatta siitä, ovatko kyseessä välilliset, erityiset, epäsuorat tai satunnaiset vahingot tai liikevoiton menettäminen.
Tämä rajoitus koskee
· kaikkia seikkoja, jotka liittyvät ohjelmistoon, palveluihin tai sisältöön (mukaan lukien koodiin) kolmansien osapuolten Internet-sivustoissa tai kolmansien osapuolten ohjelmissa sekä
· väitteitä sopimusrikkomuksesta, takuurikkomuksesta, sitoumuksesta tai ehdosta, laiminlyönnistä tai muusta oikeudenvastaisesta teosta sovellettavan lain nimenomaisesti sallimassa määrin.
Rajoitus on voimassa myös tilanteissa, joissa
· ohjelmiston korjaaminen tai korvaaminen tai ohjelmiston hinnan hyvittäminen ei vastaa aiheutuneita menetyksiä tai
· Microsoft on tiennyt tai sen olisi pitänyt tietää vahinkojen mahdollisuudesta.
Eli, Microsoft ei ota minkäänlaista vastuuta vaikka Windows 7 Ultimate ongelmineen kaataisi bisneksesi. Tietysti VOIT yrittää lähteä maailman suurinta firmaa vastaan oikeusteitse...
Mutta siis, oikeesti, tuo "vastuu" argumentti taitaa olla huonoin mitä on olemassa. :D
Käyhän Linux tällaiseen blogi naputteluun, mutta ei juuri muuhun. Joka oikeasti tekee töitä tietsikalla ja käyttää monia ohjelmia, ei linuxille löydy ohjelmia. Shareware ohjelmilla voi leikkiä, mutta tuskin yksikään mainostoimisto tunnustautuu niiden käyttäjiksi. Voisi kuvitella että kaupungissa ja kunnissakin tehdään muutakin kuin kirjoitellaan.
Shareware ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen jos jotain aiheesta tietää. :D
Tässäpä esimerkkiä mainostoimistosta.
http://www.3dverstas.fi/etusivu.html
Suosittelevat Gimppiä, Inkscapea ja Blenderiä. Eivät muuten ole Sharewarea.
Tuolla lisätietoa:
http://www.verstasgroup.fi/tietoa.html
Olet oikeassa. Mainostoimisto ei kehtaa tunnustautua edes Linuxin osakäyttäjäksi. Toinen, mihin mainostoimisto vain vaivoin alistuu tunnustamaan, on Microsoft Windowsin käyttö, koska jokainen tietää, että mainostoimisto on itsekin "mainonnan uhri" ja käyttää "vain" Applea!!!
Miten monta UNIX-asiantuntijaa, joka kykenisi käyttämään keskivertomainostoimistossa on? Miten monta henkilöä, joka kykenisi asentamaan tulostimien ajurit historialliseen MS-DOS -käyttöjärjestelmään keskivertomainostoimistossa on?
Miten moni UNIX-asiantuntija on tehnyt mainoksen, josta miljoonat ihmiset olisivat lääpällään ja hurahtaisivat ostamaan vaikka sinänsä mainiota Rexonaa?
Yhdet erikoistuvat helppoon sanomiseen ja toiset vaikeaan puurtamiseen. Sana- ja kuvatehtailu on luonnostaan erilaista toimintaa kuin bittitehtailu, vaikka nämä kohtaavat tekstinkäsittely-, piirtämis- ja kuvankäsittelytietokoneohjelmien kohdalla.
Itse en oikein ymmärrä aikoinaan MS-DOS:sta, Sinclair XZ Spectrumin assemlerista sekä BASIC:sta aloittaneena tuota Applea, koska siinä edellisen käyttöjärjestelmän ohjelmat olivat yhteensopimattomia seuraavan käyttöjärjestelmän ohjelmien kanssa.
Ikkunointi ja ikonit olivat hyvä asia, minkä Microsoft kopioi Windowsiin päästäkseen MS-DOS:sta eteenpäin.
Pidin kuitenkin melko paljon Apple MacIntoshin linnunpöntöstä, vaikken koskaan ostanut itselleni sellaista, edes värillisenä myöhemmin.
Osa Saksan armeijan käyttiksistä meni Linuxiksi...
"Bundeswehr boikotoi Microsoft-tuotteita NSA-takaoven takia
http://www.digitoday.fi/data/2001/03/20/bundeswehr-boikotoi-microsoft-tu...
Jo hieman vanhempaa, vanhemmat varmaan muistavat ;-)
"Microsoftin nimipalveluita Linuxoitu
Microsoftin nöyryyttävät vaikeudet jatkuvat. Ohjelmistojätti joutuu turvautumaan Linuxiin palveluidensa pystyssä pitämiseksi. Viime viikon tihulaisia etsitään FBI:n voimin..."
http://www.digitoday.fi/data/2001/01/30/microsoftin-nimipalveluita-linux...
"Miten moni UNIX-asiantuntija on tehnyt mainoksen, josta miljoonat ihmiset olisivat lääpällään ja hurahtaisivat ostamaan vaikka sinänsä mainiota Rexonaa?"
Kuinka moni OS X -asiantuntija on tehnyt tuollaisen?
"Käyhän Linux tällaiseen blogi naputteluun, mutta ei juuri muuhun."
Linuxia käyttävät maailman suurimmat pörssit ja n. 60% servereistä on Linux-servereitä. Maailman parhaimmat 500 supertietokonetta ovat lähes poikkeuksetta Linuxeja, Windowsia käyttää niistä vain 1%.
Tyyppillisiä Windows-fiaskoja lähiajoilta ovat olleet mm. Lontoon pörssin Microsoft-järjestelmä Trad. Äskettäisen Ryanairin lippuvarausskandaalin taustalla oli Windows-pohjainen järjestelmä. Muita vastaavia tapauksia on ollut muillakin jotka ovat erehtyneet valitsemaan tämän NewSkies-järjestelmän.
Jo vuonna 2001 eräs tunnettu suomalainen atk-veteraani totesi lakoonisesti Microsoftista:
"Microsoftin menestys perustuu surkeisiin tuotteisiin."
Mie luin nuot kirjotukset ja mitä ihmeitä net muka kouluissa ja virastoissa tekkee niillä konneilla!? Mie koodaan kotisivuja, teen kotisivua, teen vaikka mitä, ja ubuntu on varma ja toimiva. Ei mieti eikä vonkaa ja on jo vuosien kokemus ja aloinki Microsoftin tuotteitten aina hyytyessä tai vaihtuessa miten sattuu, niin aloin ubuntua, mutta samahan se meikäläisen hommille, mutta yhteiskunnan rahoilla pitäs olla tarkkana.
Linuxin hommat tai nämät avoimet hommat ehottomasti joka paikkaan. Ei siinä tarvita ossaamista, ko asennetta. Mie en ossaa sanoja, mutta teen tietokonneella mitä itte haluan. Ko opettellee vain.
Onko meän julkisella sektorilla jotenki avuottomat työntekijät ja päättäjät?
Ana huomasi hyvän jutun, kiitos.
Luettelepa vaikka pari ihan konkreettista ohjelmistosovellusta, joita kuntien ja kaupunkien eri sektorit j o u t u v a t käyttämään joka päivä ja minä kerron sinulle, mitä niiden käytössä pitää ottaa huomioon. - siis muita sovelluksia kuin käyttöjärjestelmä.
Viittaaminen Nobeliin Linuxin yhteydessä osoittaa blogistin suhteellisuudentajun puutteen, sivistymättömyyden ja kyvyttömyyden erottaa tieteen ja teknologian toisistaan. Ei kovin harvinaista poliittisissa piireissä.
;-) No kerros ny', mitä sä oikeesti myyt?
Henry
Jos Obama sai Nobellin rauhanpalkinnon kahta sotaa (joista toinen perustuslain vastainen) käyvän valtion päämiehenä, niin kyllähän Linusille voi jonkun pystin kouraan kantaa...
Hissimusiikkisäveltäjä Laten monomaaninen faktat sivuuttava julistus ilimastotuubasta, Nokiasta ja vaikkapa tämän blogaajan nimittely taas kertoo erinomaisesta suhteellisuudentajusta, sivistyksestä ja kyvykkyydestä erottaa tiede ja technologia toisistaan :D
Onse late..
Tällaisia yksinkertaistuksia tehdään vain täydellisen tietämättömyyden suomalla itsevarmuudella. Linux on erinomainen, mutta se ei ole otettavissa käyttöön sormia napsauttamalla jokaisessa tönössä, jossa on kamalasti intoa, mutta vähän osaamista.
Siitä vain Ana kehittämään softaa ja rajapintoja erilaisille jokapäiväisille ja käytössä oleville kilkkeille, mutta älä pane veronmaksajia sitä maksamaan. Käyttäjät kyllä löytyvät heti, kun on jotakin konkreettista, mitä käyttää. Sinäkään, Ana, et ole tekemisissä pelkän käyttöjärjestelmän kanssa päivittäin.
No nyt Ana kirjoittaa asiaa. Päätteillä missä ei tarvita muuta kuin nettiselain ja käytetään kenties selainpohjaisia nettisovelluksia, ei Linuxiin siirtyminen olisi mikään este. Tosin myös monet Windows sovellukset saa toimimaan Wine:n avulla.
Moni koulutus on hyvin Windows- lähtöistä ja Linux saatetaan ehkä mainita siinä sivussa. Valitettavasti tämä käy kalliiksi, kun työmarkkinoilla on tarjolla vain Windows point-n-click osaajia, jotka osaavat näpsytellä asetusvelhot läpi. :)
Eräässä AMK:ssa pyörii Windows koneissa jopa kolme virustorjunta ohjelmaa ja kone sakkaa jatkuvasti. Aina päivittävät uusimmat Office versiot, kun myyntiin tulevat ja polttavat veronmaksajien rahoja. Aivan samanveroiset tuotokset saisi aikaan OpenOfficella pienen kulttuurishokin jälkeen.
Ubuntun hypetystä en oikein ole ymmärtänyt, kun olen vuosikaudet käyttänyt Mandrivaa KDE työpöytäympäristössä. Makuasioita... kai.
Taistelu on kovaa, ja Linux pyritään pysäyttämään keinolla millä hyvänsä.
http://trustbus.weebly.com/1/post/2010/09/linuxin-markkinaosuus.html
Tein erittäin karkean pikalaskelman kustannuksista, joita aiheutuisi kaikkien kuntien toimintojen ja ohjelmistojen sekä niiden kanssa kommunikoivien järjestelmien koodaamisessa jollekin Linuxille (siitäkin versiosta pitäisi ensin päättää yhteisesti) ja sain tulokseksi sen, että valtion vuotuisen budjetin loppusumma ei riittäisi.
Toki sellainen työ voidaan tehdä, jos niin saadaan yhteisesti sovittua. Valmis se olisi mahdollisesti 15 vuoden kuluttua ja sillä ehdolla, että ohjelmistotyöstä, sen määrittelystä, kehittämisestä, testaamisesta, käyttöönotosta, koulutuksesta jne. pikku yksityiskohdista vallitsee kuntien kesken konsensus - minkä saavuttamisessa 10 vuotta ei ole aika eikä mikään, kun ottaa huomioon, etteivät kuntien järjestelmät edes tänä ohjelmistokehityksen kulta-aikana ole yhteensopivia saati käyttäjälähtöisiä. Lisäksi tulevat tietysti siirtymävaiheen kustannukset, jolloin ajetaan pakosti päällekäisiä systeemejä.
En uskalla edes ajatella, saataisiinko hommalle joku järkevä ROI edes joskus.
Ana kirjoittaa tästä: "Nobelin arvoinen Linux joka kouluun!" ja Sinä höpötteleet siitä, kuinka paljon maksaisi jos kaikki, heti, kaikkialla, jne.
Ja sekin vailla minkäänlaisia perusteita.
Kyse on siis siitä, että jos koulussa olisi mahdollisuus käyttää ilmaisversioita, voisivat myös varattomien perheissä harrastaa muutakin kuin esim. pelaamista.
Astettain tämä tietämys nousisi, kun tämän päivän kakarat ja nuoret menevät työelämään, jopa sinne virkamiestasolle.
Henry
Lue otsikon lisäksi myös teksti. AMGS: "Säästöjä etsivät kunnat ja valtiokin voisivat ottaa ilmaisen systeemin käyttöön kouluissa ja virastoissa."
"(siitäkin versiosta pitäisi ensin päättää yhteisesti)"
Pelkästään tämä kertoo tarpeeksi ymmärryksestäsi.
Luuletko että OpenOffice on koodattu uusiksi joka kerta jokaiselle Linuxkäyttikselle? Luuletko että Firefox on? Luuletko että Apache-palvelinsofta on?
Kyllä ne softat toimii kaikissa yleisissä vehkeissä ilman että tarvii erikseen alkaa jokaiselle säätämään.
Muuten puhut sinänsä asiaa, tuollainen järjestelmien yhteensovittaminen on kallista. Täysin riippumatta käyttöjärjestelmästä. Esimerkkiä tässä: http://www.tietokone.fi/uutiset/historian_pahin_it_katastrofi_peruutettiin
Mitä sinä tiedät kuntien käyttämistä ohjelmistoista? - siis kaikkien hallinnonalojen käyttämistä sadoista erilaisista sovelluksista, joita on jokaisessa suomalaisessa kunnassa ja joita on jouduttu "räätälöimään" kuntien erilaisiin tilanteisiin sopiviksi? Luuletko todella, että tässä käydään keskustelua jostakin tekstinkäsittelystä ja taulukkolaskennasta ja pääsystä internettiin?
Useimpien kuntajärjestelmien on lisäksi pystyttävä tuottamaan informaatiota valtionhallinnon lakisääteisiin tarpeisiin ja niitä koordinoiviin järjestelmiin. Tajuatko lainkaan, minkäkokoisesta ohjelmistomassasta ja parinkymmenen vuoden sovelluskehityksestä on kyse? Ja nyt sitten niks, naks väännetään kerran Linuxille ja sen jälkeen vain kopioidaan kunnasta toiseen?
Kaiken huipuksi kunnissa ei ole tietotaitoa edes jo auttavasti toimivien järjestelmien ostoon. Ostetaan keskeneräisiä tuotteita ja maksetaan maltaita joka kilkkeestä, joka pitää koodata.
Tässä ei ole lainkaan kyse siitä, etteikö Linux olisi erinomainen. Se on erinomainen, silloin kun sille on olemassa asialliset sovellukset.
Minä totesin että niitä softia tehdessä ei tarvi miettiä että mille Linuxjakelulle se tulee, ja sinä vastaat että en tiedä kuntien softista mitään. Miten se, että kunnat tarvii erinäisiä softia liittyy mitenkään siihen että eri jakelut tuppaa olemaan yhteensopivia?
OjM:
OK ... anteeksi hätäisyyteni ja siitä johtunut piikkisyys.
Tarkoitin, että kunnat eivät tälläkään hetkellä pysty päättämään yhteisistä tai yhteensopivista tietojärjestelmähankinnoista. Tietojärjestelmien ostamiseen tarvittava tietotaito ei yksinkertaisesti riitä ja veronmaksajan kannalta se merkitsee sitä, että kunnat maksavat maltaita erilaisten järjestelmien räätälöinneistä ja pilotoinneista kuvitellessaan siten saavansa ne jollain idioottihalvalla diilillä. Suuri osa tuollaisista vuosien "kehitystuotteista" jää myös käyttämättä, koska aika ajaa niistä ohi tai ne ovat käyttöönottovaiheessakin vielä pelkkää sotkua. Eräs henkilöstöhallinnon projekti päättyi kolmen vuoden kehitystyön jälkeen siihen, että satoja eri työntekijöiden tekemiä pikkutarkkoja kirjauksia sisältänyt ohjelmisto ei vaatimusmäärittelyissä (joista vastasi kunnan henkilöstöpäällikkö) tehdyn virheen vuoksi lopulta taipunut virkaehtosopimuksen muutoksiin eikä sieltä saanut yhtäkään raporttia ulos. Vastuukysymyksissä käytiin neuvotteluja ohjelmistotuottajan vastuusta suhteessa eri kunnallisten VES:ien tuntemukseen vs. henkilöstöpäällikön vastuuta siihen, että hän esiintyi VES-asiantuntijana, jota hän ei sitten lopulta ollutkaan. Raportointia ei sisältynyt myöskään vaatimusmäärittelyihin, koska ohjelmiston piti vain kommunikoida tiettyjen määriteltyjen työaikaseuranta- ja kulunvalvontajärjestelmien kanssa. Homma jäi sikseen ja kunta nuoli haavansa.
Kun ongelmat ovat tätä tasoa ja jonkun se määrittelytyö on tehtävä avoimen koodin ohjelmistoissakin, mistä saamme ne kaikki asiantuntijat ja toimittajat, joiden vastuulla ohjelmistotuotanto kuntatarkoituksiin pannaan edes alulle. Kaupallisissa ohjelmistotaloissa yleisiä määrittelyjä on kuitenkin aina jonkin verran jo tehtyinä jonkun vanhan projektin pohjalta. Eli ei ole kysymys siitä, etteikö työtä pystyttäisi tekemään, vaan siitä että panos-tuotossuhde olisi järkevä. Osasinko kuvata tilannetta yhtään paremmin?
USA:ssa noin vuosi sitten julkaistiin arvostetun tutkimuslaitoksen selvitys siirtymisestä Linuxin/avoimen standardin järjestelmiin kustannusarvoin. Tutkimuksen mukaan yli 80%:ssa saavutettiin tuntuvia säästöjä. Tyypillisemmin säästöt olivat 40-80% atk-kustannuksista. Vain 10%:ssa ei päästy säästöihin vaan kustannukset kohosivat. Tutkimuslaitoksen selvityksessä nämä 10% olivat tyypillisesti sellaisia tapauksia jossa projektin osaaminen oli erittäin heikolla tasolla ja sitoutuminen henkilöstön osalta heikko. Nuo tapaukset ovat siis Naantali-tyyppisiä.
Lappeenrannan tutkimuksessa havaittiin myös selkeä n. 60% kustannussäästö. Jos projekti on osaavissa käsissä on jokseenkin varma että organisaation siirtyminen Linuxiin ja avoimiin standardeihin tuo mittavat säästöt. Jos projektia ei ole johtamassa osaajat on tulos päinvastainen.
Kouluissa on havaittu selkeä ilmiö kaikkialla. Oppilaat ovat valmiita omaksumaan uutta. Sen sijaan opettajat, jotka vaativat oppilailtaan matraa toistaen "uuden omaksumista" ovat itse kaikkein suurimpia fakki-idiootteja ja vastaanhangoittelijoita. Osoittaa henkistä velttoutta opettajilta jämähtää vanhoihin kaavoihin ja "tuttuihin järjestelmiin" silloin kun ne ovat kalliita, ja jotka tosiasiassa eivät aina toimi moitteettomasti.
Paavo Haavikko totesi aikoinaan: "Kun raha loppuu alkaa ajattelu". Microsoftin ekosysteemistä luovutaan sitten kun törsäämiseen ei organisaatioissa ole enää rahaa. Microsoftin ekosysteemiin jämähtäminen on eräs varma osoitus atk-maailman brezneviläisyydestä.
Olen käyttänyt Linuxia vuodesta 1997 lähtien ja työskennellyt Linuxin parissa 8 vuotta. Kehitän ja ylläpidän useiden pörssiyritysten järjestelmiä jotka pyörivät linux-palvelimilla.
Olen vuosien ajan haaveillut siitä, että Suomen valtio perustaisi IT-keskuksen jonka ainoa tarkoitus olisi kehittää ja tuottaa avoimen lähdekoodin ohjelmistoja Suomen ja koko maailman tarpeisiin. Ei se linux-osaaminen itsestään synny jos ei ole tahtoa ja tukea.
Nyt tuntuu että yksityisten yritysten konsultit vievät jatkuvasti vaihtuvia päättäjiä kuin pässiä narussa, ja pyrkivät sitomaan julkiset rahahanat omiin suljettuihin järjestelmiinsä.
Suomi putoaa IT-kelkasta jos täällä keskitytään vain betonoimaan omia työpaikkoja ja eläkevirkoja suljettujen järjestelmien avulla.
"Nyt tuntuu että yksityisten yritysten konsultit vievät jatkuvasti vaihtuvia päättäjiä kuin pässiä narussa, ja pyrkivät sitomaan julkiset rahahanat omiin suljettuihin järjestelmiinsä."
Jotain tuontapaista olen kuullut aiemminkin, jo vuosia sitten, lobbareita...xxx saavat yllättäen tarjouksia, joista "ei voi kieltäytyä" ;-) Ovat halpoja ja luvataan paljon...? Liekö vain huhuja...
Ei ihan pelkkiä huhuja. Microsoftilla on EDGI-ohjelma, joka on suunnattu valtion ja kuntien laitoksiin ja kouluihin, voittamaan Linuxmigraatiot hinnalla millä hyvänsä.
Käytännössä lisenssit maksetaan tavallisesti, mutta Microsoft "sijoittaa" asiakkaan koulutuksiin sun muuhun sen verran että hinta olisi sama kuin jos ostaisivat koneet Linuxilla ja siihen koulutettaisiin sun muuta.
"So how does EDGI level the playing field when it comes to price? Won’t the customer still have to pay for Windows as part of purchasing a Windows-based PC? Yes, the customer will stay pay for Windows as part of the purchase price of the new PC. We can however, use EDGI to re-invest in the customer in the form of training, services, or in extreme cases, even rebates so that the total cost of the project is the same as if the bought PC’s with Linux and then had to pay for the training and/or services, etc."
- David Driftmier, koulutusstrategiapäällikkö, Microsoft, erittäin salainen sähköposti vuodelta 2002
Ongelma on tietysti kuntien oikeus tehdä IT-hankintoja itse ja se tietenkin näkyy kaikenkirjavina yhteensopimattomina järjestelminä. Sama ongelma on terveydenhuollossakin. Järjestelmistä tehdään varmasti tahallaan yhteensopimattomia ja yhteensovittamista ei haluta tehdä, koska se veisi markkinat it-yrityksiltä. It-yritysten intressissä on säilyttää asiakkaat ja varmistaa asiakkuuksien jatkuvuus myös tulevaisuudessa.
Eräässä uutisartikkelissa kerrottiin, että kuntien it-hankintoihin olisi tulossa ohjausta ylempää ja sooloilu todennäköisesti loppuu joskus. Toivottavasti uutinen pitikin paikkansa.
Epäkaupallinen laitos joka tuottaisi perusratkaisuja kunnille olisi kyllä toivottava. Loppuisi veronmaksajien rahojen pumppaus pörssiyhtiöihin. Taitaisi tosin olla markkinatalouden vastaista toimintaa.
Kunnat tarvitsevat selainpohjaisia ratkaisuja Linux -palvelimille. Kaikkien kuntien perusratkaisut ovat samanlaisia kuntalain mukaan valtiovarainministeriöön päin, joka voisi hallinto- ja kuntaministeri Tapio Töllin aloitteesta edetä vaikka sovellusvuokrauksena.
Kaikkein vaarallisinta on terveydenhuoltojärjestelmien yhteensopimattomuus, koska sen ansiosta ihmisiä kuolee vääriin toimenpiteisiin ja annostuksiin.
Käyttöjärjestelmän, minkä tahansa sellaisen, hehkuttaminen on hieman naivia. Siis käyttöjärjestelmä on alusta, jonka päällä ajetaan sovellusohjelmia, jotka tekevät jotain hyödyllistä. Lähtökodan tulee olla siinä, että ensin mietitään mitä ongelmia tietotekniikan käytöllä halutaan ratkaista ja mitkä ovat tarpeet sille. Sen jälkeen pohditaan, mitkä ovat ne sovellukset, jotka tarkoitukseen sopivat ja lopuksi tarkistetaan mikä käyttöjärjestelmä niille sovelluksille tarvitaan ja laitteistovaatimukset. Ilmoittamalla heti alkuun, että valitaan Linux, on kuin menisi autokauppaan ja sanoisi myyjälle ostavansa auton, jossa 3,29 litrainen V8-moottori, viis merkistä, kuljetuskyvystä tai muista auton ominaisuuksista.
Linux-käyttöjärjestelmä ei missään tapauksessa ole ilmainen varsinkaan ammattikäytössä. Ehkä käyttöjärjestelmän lisenssistä ei tarvitse maksaa, mutta koulutus- ja tukipalvelut maksavat sitten senkin edestä ja siinä kokonaiskustannusten arviossa sillä, maksaako jonkun Windows tai Apple-käyttöjärjestelmän lisenssi muutaman kympin käyttäjää kohden, ei ole minkäänlaista todellista merkitystä. Saksassa Münchenin kaupunki on ollut siirtymässä Linux-pohjaisiin työasemiin vuodesta 2003 lähtien, eikä valmista tahdo tulla. Veronmaksajien rahaa on palanut kehitystyöhön valtava määrä ja seitsemän vuoden jälkeen projekti on edelleenkin kesken ja ongelmia riittää ratkaistavaksi. Hieno juttu sinänsä Linux-sovelluskehjittäjille, jotka toimeentulonsa projektista saavat, mutta kokonaisuutena pahimmanlaatuista julkisten varojen tuhlaamista.
Olen pitkän linjan tietokoneen käyttäjä eli Vic 20:sta alkaen ja konekielikoodaustakin siihen. Työelämässä käytin Unixia vuosia ja vuonna 2006 siirryin kotikäytössä Ubuntu 6.06:een.
Linuxhan on Intelin prosessorille muokattu Unix eli kiitos projektin aloittamisesta Linus Torvaldsille.
Nyt ei tarvi koskea edes Win XP:hen sillä VoipDiscountia ei saa Linuxiin vieläkään, mutta sen sai Symbianiin eli ilmaiset/edulliset puhelut soitan Nokian kännykälläni.
Turha kai alkaa ylistää Linuxia sillä jos joku haluaa maksaa ja pysyä vanhassa niin olkoon hänen asiansa. Itselläni tuottavuus on mitä parhainta Linuxissa johtuen useista työtiloista eli vaikka webbisivun teko. Työtilassa (1) koodin teko (2) toimivuuden testaus paikallisesti (3) siirto palvelimelle (4) valmiin tuloksen katselu palvelimelta (5) sähköposti (6) nettiradio. Siis ei yhtä kaaosta yhdessä työtilassa kuten Win-maailmassa vaan jokainen kokonaisuus omassa työtilassa. Säädin työtilojen lukumääräksi 8.
Lisäksi on kokemusta vanhasta kunnon dos-ajasta eli komentorivit eivät ole mikään "guru"-merkki vaan muistelua vanhasta ajasta.
Ja Ubuntussa saa kaikki viimeiset päivitykset "guru"-käskyillä
$ sudo apt-get update
$ sudo apt-get -y upgrade
Tuo -y valitsin siksi että kaikki päivitykset asentuvat kyselyittä.
Ja jos rahaa olisi mielin määrin niin hommaisin Macin OS X -käyttiksellä. Sehän on rakennettu Linuxin päälle eli koneella voi ajaa myös Linux-juttuja komentoriviltä.
"Linuxhan on Intelin prosessorille muokattu Unix eli kiitos projektin aloittamisesta Linus Torvaldsille."
Unixit toimi kyllä silloinkin myös Intelin prossuilla. Linus itse koodasi Linuxin Minix-käyttöjärjestelmässä. Joka taas on Unix-pohjainen, ja jota Linus muunmuassa hyödynsi Linuxin suunnittelussa.
"VoipDiscountia ei saa Linuxiin vieläkään," Pikkulinnut laulaa että VoipDiscount toimii Ekiga nimisellä VOIP-softalla oikein mainiosti. Googleta.
"Ja jos rahaa olisi mielin määrin niin hommaisin Macin OS X -käyttiksellä. Sehän on rakennettu Linuxin päälle eli koneella voi ajaa myös Linux-juttuja komentoriviltä."
Ei. Ei ole. Sillä voi ajaa Unix-komentoja, kuten myös Linuxilla, koska molemmat pohjautuvat Unixiin. Ne komennot eivät liity Linuxiin mitenkään ja OS X ei todellakaan ole rakennettu Linuxin päälle.
Työttömät ja TE-toimistot osaavat kertoa kuinka hankalaa linuxin käyttö on. Työvoimatoimistoissa on ollut käytettävissä vuosikausia toistatuhatta linux-pohjaista itsepalvelutyöasemaa.
Ilmaista tuotetta "myyvän" on vaan hiukan hankalaa käyttää hankinnoista vastaavaa Saariselällä juopottelureissulla.
"Työttömät ja TE-toimistot osaavat kertoa kuinka hankalaa linuxin käyttö on. Työvoimatoimistoissa on ollut käytettävissä vuosikausia toistatuhatta linux-pohjaista itsepalvelutyöasemaa."
TE-toimistoissa käytettävä Linux ei ole verrattavissa kotikoneeseen asennettavaan Linuxiin samoin kuin Helsingin kirjastoissa oleva M$-systeemi ei ole verrattavissa kotikoneen Win-asennukseen.
TE:ssä toimii rajoitettu Linux ja Helsingin kirjastoissa rajoitettu Windows.
Työ- ja elinkeinotoimistossa ei ole Ubuntu 10.4 LTS:ää, vaan joku sellainen konsultin tekemä versio, jossa selaimenkin toimintoja on rajoitettu. Tämän vuoksi työ- ja elinkeinotoimistoissa on vähitellen heivattu kaapeloidut työasemat pois ja siirrytty WLAN:iin, jolloin jokainen, jolla on asiaa verkkoon, voi tehdä sen vaikka omalla älypuhelimellaan, jos koneella on jonoa.
Työvoimahallinto ei ole mitenkään verrannollinen tietotekniikassa mihinkään, ei edes keskinkertaisiin kirjastoihin eikä parhaisiin lukioihin. Tämä siksi, että työvoimapalveluista vastaava osastopäällikkö on vanha sosialidemokraatti, joka 1970-luvun alussa tuli työnvälittäjäksi.
Hän on pitänyt työvoimahallinnon vuosia näivetystilassa, mikä näkyi viisi vuotta sitten valtiovarainministeriön teettämästä selvistyksestä tietotekniikkamenoista eri ministeriöissä.
Tuövoimahallinnon URA-tietojärjestelmästä on tehty jo vaalikausia sitten eduskuntakyselykin, jonka tietoturvattomuutta on paikattu vastuukysymyksiä ja vastuuhenkilöitä nimittämällä.
Se, mitä URA-järjestelmä ei vielä kykene tekemään, on osastopäällikön itsensä ohjeiden mukainen väliaikainen työmarkkinoiden käytettävissä olon poistaminen yhdellä päätöksellä. Työnhaku pitää katkaista ja se pitää uudelleen perustaa. Ellei tätää läpeensä tietotekniikkalaista valvoja muista tehdä, menee käsipeliksi.
URA-järjestelmään on puuttunut apulaisoikeusasiamies kaksi kertaa vuosia sitten.
Sama sosialidemokraattinen meno jatkuu työvoimahallinnon tietojärjestelmissä, vaikka tämän piti loppua silloin, kuin työministeriö siirrettiin raa'oille porvareille kauppa- ja teollisuusministeriöön.
KTT ja TkT Tarja Cronberg ei saanut mitään aikaiseksi edes työvoimahallinnon tietojärjestelmissä. Haluaisin tietää, mitä ihmeen talousmaantiedettä tai työpsykologiaa Jyrki Kasvin tapaan Cronberg oikein on opiskellut, kun ei ole kahden tohtoruuden tutkinnoilla kelvannut edes hetkeksi oikeisiin töihin markkinatalouden palvelukseen.
No Cronberg Pohjois-Karjalan maakuntajohtajanakin kehitti vain työilmapiiriä ja työnteon edellytyksiä, kun olisi pitänyt tarttua projekteihin.
Näinhän se on. "Laskelmat" tehdään kolmen promillen kännissä mahdollisesti maksullisilla naisilla höystettynä. Lasku menee veronmaksajille. Onneksi meillä ei ole korruptiota, ainoastaan maan tapa.
Erittäin hyvä kirjoitus. Linuxin tärkein ominaisuus ei ole pelkästään avoin koodi, vaan käyttäjälle suotu vapaus. Vapaat ohjelmistot ovat elintärkeitä itsenäisyyden saavuttamiseen ja Microsoftin vallan alta poistumiseen. Valtio voisikin alkaa vaatia vapaata ohjelmistolisenssiä jokaiseen ohjelmistohankintaan. Kyllä niitä ohjelmistoja alkaa heti syntyä kun siirrytään GNU/Linux-käyttöjärjestelmiin.
Mietipä sitä kunnallisen käyttäjän vapautta: Onko työntekijä toteuttamassa tietoteknistä vapautta vai kunnan erilaisia toimintoja?
Lukemani kommentit koskien GNU/Linux käyttöjärjestelmää ja siitä olevia
eri varianteja on hyvin mielenkiintoinen.
Tässä keskustelussa puhutaan myös Microsoftin kehittämistä eri käyttöjärjestelmistä,
samoin mainitaan Applen käyttöjärjestelmä.
Itse olen heittänyt ulos kaiken mikä haiskahtaa Microsoftin tuotteita, niissä
joutuu jatkuvasti poistamaan järjestelmän kirjoittamia tiedostoja sekä
tiivistämään tiedostot. Työ joka vaatii koneelta tuntikausia, aika jolloin
ei ole järkevää tehdä jotakin koneella.
Joten heitin kaiken Microsoftin Windows käyttöjärjestelmiä koskevan koneesta.
Ainoa asia jota mahdollisesti haluaisin käyttää on AutoCad, sillä olen
kirjoittanut paljon AutoLisp toimintoja. AutoCadin käytöönotto on helppoa
kun jollain GNU/Linux jakelulla installoi winen ja sen kautta AutoCadin.
On ehkä epäoikeudenmukaista kirjoittaa näin kun lukijoiden enemmistöllä
on vähäinen kokemus tietotekniikasta.
Itselläni on Pöytäkoneessa asennettuna kahdella kovalevyllä:
- PCLinuxOS LXDE, PCLinuxOS KDE, Slackware, Mandriva sekä Ubuntu 10.4.
Käytän pääsääntöisesti PCLinuxOS KDE:tä joka tuntuu jostaion syystä
helpoimalta. Muun muassa Skype toimii tällä helpoiten, Ubuntu ei.
Yleensä hankin käyttöjärjestelmät ostamalla kaupasta joko LinuxFormat
taikka Linux Magazine lehden. Lehdissä on mukana DVD Levyke jossa on
mukana GNU/Linux jakeluita. Kun seuraa legdessä olevia ohjeita on
helppo asentaa joku GNU/Linux versio koneen kovalevylle.
En tiedä mitä Windows7 maksaa, mutta joku Linux maksaa näin vain 13 - 16
Euroa. Ei vaadi mainittavaa ATK kokemusta, mutta englanninkielen
sisälultaitoa.
Toinen tapa on imuroida distrowacth.com:in sivulta jonkun Linuxen.
Tähän menee aikaa noin 30 - 90 minuuttia riippuen imuroitavasta
kohteesta. Vaatii kokemusta levykkeiden poltosta.
Erik Hällsten
Mutta kun tässä keskustelussa ei ole kysymys yksittäisen käyttäjän tarpeista, vaan kokonaisista kunnallisista tietojärjestelmistä kaikkine rajapintakilkkeineen, erityisominaisuuksineen ja lakiin perustuvine velvoitteineen. Ilmaiseksiko ne jostakin aineellistuvat ja muuttuvat toimiviksi?
Eikä ole.
Kyseessä on mitä otsikkokin sanoo: "Nobelin arvoinen Linux joka kouluun!"
eli tuo sinun sekoilusi erilaisten "kunnallisista tietojärjestelmistä kaikkine rajapintakilkkeineen, erityisominaisuuksineen ja lakiin perustuvine velvoitteineen" on vain olkinukenomaista vuodatusta.
Henry
Henry B:
Kysymys on myös kunnallisista virastoista ja levittääpä AMGW tarpeen vielä valtiollekin. Minä luin muutakin kuin otsikon: "Säästöjä etsivät kunnat ja valtiokin voisivat ottaa ilmaisen systeemin käyttöön kouluissa ja virastoissa."
Milla F:lle:
No eivätkö voisikin?
Se ei tarkoita, että kaikki pitää saada samanlaiseksi samaan aikaan.
Esimerkiksi koulussa olevan tietsikan ei tarvitse olla "yhteensopiva" kunnan hammaslääkäripalvelun laskutusohjelman kanssa.
Henry
Henry B:
No just! Ilmeisesti sinulla on vain tarve säätää. Ihan vapaasti. Kerro, kun olet saanut kuntasektorin puksuttamaan Linux-sovelluksilla - ilmaiseksi tietysti. Uskon, että ottajia olisi, joten ei kun sorvin ääreen ja jakamaan! Hip, hei!
Vastasin tuohon jo aiemmin, eli kuinka kunnat tämän estävät:
"Terve Ana!
Jos joku teistä siellä alkaa vetämään "Nuorten tietsikkakerhoa" lapsille ja nuorille se katsotaan hyväksi jutuksi.
Kunnes byrokraatit huomaavat, että "Nehän oppii Ubuntua!!!", jolloin lyödään kapuloita rattaisiin oikein hartiavoimin.
Pelätään (ihan turhaan), että "alta tulee osaajia" tai jotain "uuden oppimista". Byrokraateille on helpompaa maksaa "tuttu homma" verorahoista ja jatkaa omaa pientä näpertelyä."
_____________________
Eli tuo on se syy miksi hallinto "ei opi lukemaan eikä kirjoittamaan".
Asenne on kuin kirkolla keskiajalla.
Henry
Huvittavaa sinänsä että Windowissa pysymistä perustellaan usein AutoCadilla, ikäänkuin Pihtiputaan Mummo käyttäisi sitä. Toistan: 90% suomalaisista voisi heti siirtyä Linuxiin.
Koko keskustelu Linuxin potentiaalisesta tekniesestä paremmuudesta on tässä kontekstissa täysin irrelevanttia. Suurin osa käyttäjistä ei käytä jotain käyttöjärjestelmää sitä käyttääkseen, saatika sitä muokatakseen. Käyttötarve on useimmiten jonkin tehtävän suorittamisen mahdollistaminen, eikä silloin käytettävällä tekniikalla ole niin suurta merkitystä kuin tietotekniikan itseisarvoisuuteen sokeasti uskovat nörtit täällä(kin) yrittävät väittää.
Se että ansaitseeko Linus Torvalds Nobelin on myöskin varsin arveluttavaa, onhan kyse ainoastaan näppärästä UNIXin kopioinnista. Sen sijaan Bill Gates - kerättyään kaikkien* maailman PC-käyttäjien rahat - ansaitsisi kyllä hyväntekeväisyydestään Nobelin palkinnon. Miettikääpä sitä.
*: Ihan totta: "kaikkien PC-käyttäjien rahat"! Linuxhan on täysin ilmainen ja sitä paitsi sitä käyttämällä myös paranevat kaikki kivut, sairaudet ja vaivat.
"Suurin osa käyttäjistä ei käytä jotain käyttöjärjestelmää sitä käyttääkseen, saatika sitä muokatakseen."
Älä halveksi ihmisiä, vaikka he olisivat Mac-OS:n hurmahenkisiä tai Linuxin Todistajia.
Jos Al Gore sai ilmastosotkuhuuhaasta rauhan Nobelin, niin kyllä Linus on omansa ansainnut. Se on kovin harva asia, missä olen samaa mieltä Vihreiden kanssa, mutta Linux asiassa olen aika pitkälti samoilla linjoilla - erinomainen järjestelmä, joka soveltuu erityisesti kouluihin ja pienyrityksiin Windowsin korvaajaksi.
Linux ei toki sovellu kaikille yrityksille, kuten mainostoimistut ja insinööritoimistot joiden täytyy käyttää omia erikoisohjelmiaan mutta siihen suureen massaan se uppoa helposti.
Esimerkkinä oma moottoripyöräalan yritykseni pyörii täysin Linux:n päällä: kassapiste, verkkokauppa, varaosajärjestelmä, taloushallinto, CRM, palvelimet, jne... Ainoastaan yksi iMac 27 on varattu mainosten tekemiseen ja siinäkin suurin osa ohjelmista on vapaan lähdekoodin sovelluksia.
Unohdat että lähes kaikki maailman suurimmat pörssit ovat siirtyneet Linuxiin. Viimeksi Tokion ja Lontoon pörssit. Lontoon Microsoft-kokeilu päättyi täydelliseen katastrofiin.
Maailman 500 supertietokoneesta vain 1% pyöri Windowsilla. N. 94% Linuxilla ja 5% muilla Unix-tyyppisillä järjestelmillä.
Haittaohjelmatilasto vuoden ensimmäiseltä puoliskolta:
Windows 1018 000
Unix-pohjaiset haittaohjelmat: 226
Linux hallitsee serverimarkkinoita n. 60%:sti kuitenkin siihen on haittaohjelmia vain promillen murtoosa verrattuna Windowsiin. Miksiköhän?
OK - asia vilpitön - AMGS siis siivosi kaikki itselleen epämiellyttävät keskustelunosat pois sisällöstä riippumatta. Kiitos ja näkemiin.
Ei, vaan Usarin Puheenvuoro bugittaa vähän väliä ja silloin ei näy kuin kirjautuneiden kommentit. Ihan joka blogissa se vaiva on täällä samaan aikaan.
Kuten kommenteista huomaa, koko käyttöjärjestelmä kysymys on pelkkää politiikkaa. Linuxia väitetään Unix kopioksi, mutta eikö hyvien ideoiden kopioiminen ole suorastaan kehityksen määritelmä. Ja tuskin Linuxiin ainakaan tietoisesti Unixin huonoja puolia kopioidaan. Toinen väite on: 'ilmainen on vaikeampi käyttää'. Eipä meikäläinen siitäkään löydä logiikan muruakaan.
Olisko aika että valittaisin 'teknisesti paras' tai jopa 'halvin' vaihtoehto, joka Linux kiistämättä on. Valitettavasti kilpailija Microsoft on monopoli ja käyttää rahaa päättäjien voiteluun: Mikael Junger on ex-Microsoftin yhteiskuntasuhdejohtaja, kuten myös Matti Vanhasen erityisavustaja Mikko Alkio. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Täälläkin voimakkaasti kommentoinut Lauri Gröhnkin saa tulonsa tästä valtionhallinnon ja tietotekniikkamonopolien liitosta. Oman aikamme Neuvostoliitosta.
Monelta Linux-kriitikolta unohtuu, että Linux-käyttöjärjestelmää käytetään maailmalla paljon enemmän kriittisissä palvelinohjelmistoissa kuin esim. Windowsia. Esim. pankki- ja vakuutusala käyttävät Suomessa paljonkin Linuxia keskuskoneissa, Windowsia ei edes tueta keskuskoneympäristöissä.
Nopea vilkaisu myös esim. Suomen suurten mediatalojen web-palvelimissa käyttämiin käyttöjärjestelmiin paljastaa, ettei yhdessäkään niistä käytetä Windowsia. Red Hat Linuxin käyttöjärjestelmäkseen kertovat ainakin seuraavat web-palvelimet: www.uusisuomi.fi, www.mtv3.fi, www.iltalehti.fi, www.maaseduntulevaisuus.fi ja www.helsinginsanomat.fi.
Sama koskee lähes kaikkia suosittuja suomalaisia verkkosivustoja.
Kiitksia hyvistä kommenteista, ehdotuksista ja ideoista!
Lauri Gröhn kirjoittaa omassa blogissa näin: “Poliitikot ja virkamiehet kirjoittavat ja kirjoituttavat tyhjiä mantrakokoelmia ja toimivat tietoisesti tai tietämättään suurten teknologiayritysten bulvaaneina.”
Olen samaa mieltä´, ja itse asiassa uutinen, jonka mukaan Microsoft painosti oikeusministeriötä ottamaan käyttöön Office-version, pisti miettimään, miksi käyttää kaupallisia ohjelmia, kun kerran maailmassa on vapaasti käytettäviä, kuten Linux. Tässä se uutinen: http://www.tietokone.fi/uutiset/microsoft_painosti_ministeriota_openoffi...
Oli niin tai näin, Linus Torvalds antoi kehittämänsä systeemin, alkeellisen tai kehittyneen, muiden kehitettäväksi ja kuten Jyrki Kasvi eräässä kirjoituksessa sanoi, Torvaldsin ansio on enemmän sosiaalinen, kun Linux-käyttöjärjestelmän ansiosta ihmiset ympäri maailmaa vaihtoivat tietoa ja taitoja.
Torvalds on Linuxin alullepanijana tullut tunnetuksi tässä maapallon kolkassa syntyneenä. Onhan Marutei Tsurunen jopa Japanin parlamentissa ja silloin tällöin hän piipahtaa Suomeen. Nykymaailmassa rajoilla ja kansalaisuudella ei ole mitään ylhäältä annettua kuin muutamassa höyrypäässä. Jokainen etsii fyysistä ja henkistä kotiaan kuten parhaaksi sopii. En menisi väittämään, että Torvalds ei ole enää suomalainen siksi, että hän on itse asunut kauan poissa Suomesta ja hänellä on Yhdysvaltain kansalaisuus. Hän päättää itse, miten määrittelee itsensä.
Sanotaan myös niin, että jos Torvalds saisi Nobelin, se olisi vain myönteistä julkisuutta Suomelle, luovuudelle ja luopumiselle.
Kerropa kaiken lukemasi jälkeen, oletko edelleen sitä mieltä, että halvaksi tulisi vaihtaa kaikkien kuntien ja valtion virastojen ohjelmistot Linuxille?
Vai "kaikkiin"?
Hyvä yritys, mutta Anahan kertoi lukeneensa kaiken ja Sinut on jo paljastettu. Ana ei vain ole tällainen härski setä niinkuin minä, joka sanoo sen sinnulle suoraan.
Henry
Kuten blogitekstissä lukee, kouluihin ja virastoihin. Ainakin kouluissa se on jo näyttänyt pärjäävänsä. Ranskassa poliisit pärjäävät mainiosti myös.
Se riippuu täysin siitä millä aikavälillä sitä investointina katsoo ja mitä positiivisa vaikutuksia (rahallisia ja muita) sillä investoinnilla olisi eikä sitä mielestäni kannata yksinkertaistaa esittämälläsi tavalla. Ana ei myöskään alkuperäisessä kirjoituksessaan puhunut siitä, että vaihto itsessään olisi halpaa vaan siitä, että vaihdosta voisi syntyä säästöjä.
Se on täysin selvää, että iso järjestelmämuutos olisi iso ajallinen ja rahallinen investointi, mutta tarkoituksena on varmastikin etsiä paras ratkaisu tästä eteenpäin eikä jumittua olemassaolevaan pelkästään sillä argumentilla, että "vaihtaminen on kallista".
Kiistaton tosiasia on että Microsoft harjoittaa FUD-toimintaa taistellakseen Linuxia vastaan. Avoimessa ja reilussa kilpailussa se ei edes pärjäisikään. Siitä huolimatta Linux on voittamassa tätä taistelua. Sitä ei enää voida pysäyttää. Tämän sisäistää myös Lauri Grön ja siksi hän on paniikissa. Säälittävää. ;)
Ja vielä yksi juttu ennen kuin lähden Karkkilaan opettamaan. Uskon, että kansantalous on hoidettavissa myös muulla tavalla kuin vain ja ainoastaan leikkauksilla ja verojen kiristyksillä. Työtoimintatapoja muuttamallla voidaan tehdä paljon. Pyydän jokaista ehdottamaan ideoita tänne tai muualle ja aivan muuta kuin tuolle ja tuolle postimerkki jonnekin ja hyvästi.
Tässä Ana tiedoksi, jonka varmaan tiedätkin. On ihailtavaa katsoa kun kansanopistojen tietotekniikka kursseilla on 70-80 ikäisiä opettelemassa tietotekniikan saloja ja niin innostuneita, ei lainkaan negatiivisia asenteita tietotekniikkaa kohtaan.
Näin Espoossa rakennettiin uutta atk-järjestelmää:
http://www.kolumbus.fi/lauri.grohn/yk/teksti/espoo.html
Se ei ole ainoastaan tulevaisuus - se on väistämätön tulevaisuus. Suljetun katedraalisuunnittelun aika on ohi. Windows edustaa brezneviläistä ajattelua ohjelmoinnissa.
Olen käyttänyt nyt pelkästään Linux-ydintä käyttäviä käyttöjärjestelmiä kuten Ubuntua, Linux Minttiä, Mandrivaa, Fedoraa, Puppy Linuxia ja PC Linuxia yli 2½ vuotta ja olen havainnut ne kaikki huomattavasti Windowsia vakaampina, nopeampina, turvallisempina, edullisempina, luotettavimpina ja yleensäkin käytettävimpinä.
Olen täysin vakuuttunut siitä, että n. 90% suomalaisista voisi siirtyä huoletta käyttämään näitä Linux-distroja. Se olisi järkevä ratkaisua. 10% todennäköisesti jonkin "välttämättömän" sovellusohjelman takia joutuisi pysymään joko Windowissa tai Macissa.
No, milloinkas te nuoret ja innokkaat sitten ryhdytte päästämään kuntia MS:n ikeestä ja ryhdytte kurinalaiseseen ohjelmistotyöhön kuntatarpeiden täyttämiseksi?
Ensimmäinen askel taitaa olla siinä että sinä, kun asian tiedät, kerrot että mitä siellä kunnissa tasan tarkkaan tarvitaan.
Pääsääntöisesti voi sanoa kaiken toimivan Windowsin eri versioiden päällä. Joitakin luetellakseni ...
Hallinto ja tukitoiminnot:
- taloushallinnon ohjelmat: laskujen käsittely (siirtymässä e-laskuihin?), kassanhallinta, kirjanpito ja tilinpäätös, materiaalikirjanpito, varastokirjanpito, henkilöstöhallinto, palkanlaskenta, työajanhallinta, työvälinekirjanpito, kulunvalvonta, käyttöoikeuksien hallinta, budjetointi- ja sen seuranta sekä eri tietokantojen ja hallinnonohjelmistojen keskinäinen keskustelu ja raportointi- ja seurantatyökalut ynnä erityistarpeet projektienhallintaan
Luottamushenkilöt ja kunnallinen päätöksenteko:
Hyvin erilaisia päätösten hallinnan, arkistoinnin ja julkaisun työvälineitä
Sosiaali ja terveystoimi
Asiakkuudenhallinta, tapahtumankirjaukset ja niiden yhteydet esim. KELAn ja vakuutusyhtiöiden järjestelmiin, tukienlaskenta, potilashallinto, sairauskertomus, laboratorio, lääkekirjanpito, tutkimus- ja kehitys yms. ja taatusti lukuisia erityistarpeita
Opetus ja sivistys
Oppilashallinto, vanhempien ja koulun välinen viestintä, aineenopettajien erityistyökalut, kirjaston ja lainauksenhallinta, sivistystoimen materiaalihallinto ja lisenssienhallinta jne.
... ja toimintojahan kunnissa riittää ...
Niin mikä estää laittamasta näitä distroja koulun tietokoneisiin?
Mikä hallintoalaan oppilaiden pitää päästä käsiksi?
Henry
Suurin ongelma Linuxiin siirtymisessä on virkamiesten vastustus.
Suomessa riittäisi kun kaikkiin 300+ kuntaan tehtäisiin muutama erilainen "pohja", ei näiden kuntien väliset suuruuserot ole niin suuria.
Eli yksinkertaisesti homma standardisoitaisiin ja tehtäisiin jo muutamassa vuodessa satojen miljoonien säästöt.
Henry
Vielä:
Yleisin argumentti standardisoinnista on luokkaa kansakoulu-asteen pihalla käytävä kinailu mallia:
"No luuletkos sinä että Hollolan tai Liedon kuntien mallissa olisi järkevää yllä pitää Helsingin rautiovaunuliikenteen vaatimia toimintoja?"
Ja tähän sitten tyytyvät luottamusmiehet, jotka osaavat käyttää tietokonetta sen verran, että tuntevat s-postin ja osaavat katsoa, että lehmillä on navetassa lämmintä.
Kun täällä saaristokunnat yhdistyivät Länsi-Turunmaaksi, oli käytössä 3 erilaista laskutusohjelmaa hammashoidon osalta.
Varmaankin eri tietsikka-firmojen tyypit moikkailivat toisiaan kun tapasivat lautoilla, mennessään eri saarille.
Tämä kuvaa minikoossa sitä mitä Suomessa tällä hetkellä touhutaan. ja kaikista maksetaan lisenssit + mitä sitten systeemissä tarvitaankaan säätää.
Tämä kaikki voitaisiin rakentaa ilmaiselle pohjalle ja muut toiminnot standardisoida.
Jättäkää Mila F:n jutut sinne jonnekin historiaan, rinnan Kopernikuksen versus kirkon tiedonsaannin/-jakelun jarrutteluun.
Henry
Henry B:
Tällainen kalkkiskin osaa silti tehdä näemmä kysymyksiä, joihin et osaa vastata tai ole halunnut vastata. 1). Kuka tai ketkä vääntävät koulujen ja virastojen ohjelmistot Linux-pohjaisiksi ja sen jälkeen ylläpitävät systeemiä? 2). Kuka maksaa em. työstä vai hoituuko se mielestäsi ihan ilmaiseksi talkoopohjalta?
Mitä sellaista softaa esim. peruskoulussa tarvii mitä ei jo löytyisi Linuxvehkeille? Suomessa on jo kymmeniä kouluja ilman Windowsia ja tuntuvat ihan hyvin pärjäävän...
Ja vielä Mila F:
Kukaan, ei niin kukaan, kuvittele että avosoftien tukeminen ja sellainen olisi ilmaista. Olkiukko.
Opinsys tarjoaa valmiita paketteja, tuen kanssa. Halvemmalla kuin Windowsympäristö.
Vastaako kysymykseen?
OjM:
No tulihan se sieltä! - etteivät avosoftat ole ilmaisia! Sittenhän me pääsemmekin jo laskemaan oikeita kustannuksia. Jos käyttöjärjestelmä on ilmainen, mutta suurin piirtein kaikki muu softa joudutaan vääntämään uusiksi lukuunottamatta pientä osaa toimivaa ja testattua tekstinkäsittelyä, taulukkolaskentaa tms. softaa, kuka pääsee maksajaksi?
Mila F:
Älä viitsi trollata.
Ubuntun paketinhallinnasta löytyy toimistosoftat, suomenkielisiä opetuspelipaketteja, matematiikkasoftat tyyliin Mathematica, kuvankäsittely, taitto, valtioiden ja kaupunkien sijainnit opettava peli, kemiaopetussoftaa, musiikkiopetussoftaa, vektoripiirustus, LaTeX-työkalut, 3D-planetaariosoftaa ja vaikkapa Japanin kielen opetuspakettia...
Edubuntu ja Qimo ovat esimerkkejä suoraan kouluille tehdyistä Linuxkäyttiksistä, UberStudent puolestaan on korkeakouluille paremmin soveltuva.
Mitähän softaa meinaat että pitäisi laittaa uusiksi?
Olet siis käyttänyt pelkästään Linux-johdannaisia viimeiset 2,5 vuotta ja tiedät sillä perusteella, että ne ovat vakaampia, nopeampia ja turvallisempia kuin Windows. Hyvä juttu, mutta miten ihmeessä olet pystynyt Linuxia vertaamaan Windowsiin, jos et ole Windowsia käyttänyt ollenkaan?
Kun Nokian johtoon valitaan Microsoft-taustainen henkilö ja saman firman yhteiskuntasuhdejohtajana on maan ex-pääministeri, ei avoimeen lähdekoodiin perustuvien ohjelmien/käyttöjärjestelmien yleistymisestä Suomen kouluissa/julkishallinnossa kannata edes haaveilla.
Matias kirjoitti: "olen havainnut ne kaikki huomattavasti Windowsia vakaampina".
Mikä ”vika” minun Windowsseisani on ollut kun ne ovat olleet vakaita?
Varsinkin uudet Vista ja seiska toimivat aivan loistavasti.
Usein ihmiset jotka valittavat Windowsien toimivuutta, paljastuu että he yrittävät tuputtaa niitä liian vanhoihin ja tehottomiin koneisiin.
Olen käyttänyt Windowsia vuosien 1996-2008 välisenä aikana eikä yksikään käyttämistäni Windowsista koskaan vakuuttanut sen paremmin vakaudella, turvallisuudella, toimivuudella kuin käytettävyydelläkään. Juuri siksi siirryin Linuxiin. Ei ole mitään perusteltua syytä vuodesta toiseen alistua pään paukuttamiseen kiviseinään vain siksi että valtaosa tekee niin. Microsoftin kannattaisi muistaa se että melkein jokaista ihmistä voidaan huijata jonkin aikaa ja joitakin voidaan huijata kaiken aikaa, mutta kaikkia ihmisiä ei voida huijata kaiken aikaa.
Aivan kaikkia kommentteja en jaksanut lukea.
Mutta, tietääkö Lauri Gröhn ja muut, että tarkalleen ottaen käyttävät linuxia itsekin varmaan joka päivä, esim. kun selaavat internettiä? Vaikka osuudet ovat muuttuneet, arviolta kolmasosa nykyisistä internetpalvelimista on edelleen linuxilla pörrääviä. Ja nykyään sellaista pientä tai iso laiteryhmää ei olekaan, johon ei linuxia ole asennettu: televisiot, radiot, autot, reitittimet, jääkaapit jne. Jos nyt kaikki linuxit maagisesti sammutettaisiin, olisi meillä kaikilla sellainen lievästi sanottuna "rankka päivä".
Työnteosta joku kommentoi, että linuxilla ei niitä oikeita töitä tehdä. Tämä pisti kyllä suunpielet ylöspäin. Monet ohjelmistoalan firmat käyttävät palvelimissaan ja henkilökohtaisina työkoneina linuxia. Tosin monesti tämä johtuu vain siitä, että työkalut eli ohjelmistot ovat niissä parhaimmistoa ja helpoimpia käyttää. Tarkoitan erityisesti ohjelmointia. Mainosalalla on ihan ymmärrettävää, että linux ei ole paljoakaan yleistynyt, kun maksullisia (ja siis usein suljettuja) ohjelmistoja on saatavilla hyvin vähän. Mutta tämä ei ole oikeastaan mikään ongelma.
Seuraavan kerran kun tilaatte hissin, todennäköisesti käytätte linuxia.
Kukaan ei varmaan ole väittänytkään etteikö palvelimissa pyöri Linux. Itsekin parhaillaan Linux palvelinta käytän. Eikö alkuperäinen ajatus Soraisella ollut että julkinen hallinto ja erityisesti loppukäyttäjät siirtyisivät Linuxin käyttäjiksi, jos oikein olen ymmärtänyt. Sen verran Linux konetta käyttäneenä, kuten aiemmin moni on todennut, pitää omata melkoisesti tietoteknisiä taitoja kaikkien eteen tulevien ajurien etsimisessä. Itse heitin Linux läppärillä vesilintua ja vaihdoin Windows 7:kaan. Päivitykset sujuu taustalla eikä työpäivästä kulu aikaa tukipalveluihin soitellessa.
Linuxista sanottua: -Ihmiset voivat vapaasti tutustua lähdekoodiin ja oppia ohjelmoimaan.
--------------tästä voi aloittaa, pelin rakentamisen :)
function fl_CustomMouseCursor(event:Event)
{
textField_1.x = stage.mouseX;
textField_1.y = stage.mouseY;
}
Mouse.hide();
------------------
Päivitykset sujuu taustalla?
Taitaa jäädä leijonanosa päivityksistä herran haltuun jos alistaa kaiken windows updatelle.
Linuxissa kaikki päivittyy samalla päivitystoiminnolla. Juuri tämän takia linux on omiaan peruskäyttäjille.
Eikä linuxissa nykyisin mitään koodaamista tarvita. Oma linux-kone on hurjassa käytössä ja komentokehotteelle menen harvoin ja silloinkin ihan vanhasta tottumuksesta.
Julkishallinto ja isommat organisaatiot varmasti edelleen joutuvat turvautumaan windowsiin.
Linus ilman muuta ansaitsee Nobelin merkittävästä panoksestaan koko maailmalle sillä linux antaa taloudellisesti huonoimmassakin asemassa oleville mahdollisuuden osallistua tietoyhteiskunnan palveluihin ja ylipäätänsä olla vaikuttamassa yhteisiin asioihin.
Lista Linuxin eduista.
http://trustbus.weebly.com/1/post/2010/09/linuxin-edut.html
Raportti Linuxin käytöstä kouluissa:
http://www.peda.net/img/portal/1177608/Linux_LTSP_raportti_JKL_04052010.pdf
Viitaten viimeiseen linkkiin. Kuinka saadut säästöt näkyvät koulussa? Onko varoilla saatu esim parempaa ruokaa, huonekaluja, remontteja tai muuta viihtyisyyttä parantavaa aikaan? Vai olisiko jopa pienennetty opetusryhmiä?
Tässä on pihvinä vähän sama kuin tupakanpolton lopettamisessa. Sanotaan, että kun lopettaa säästyy tuhansia euroja vuoteen. Harvan kukkarossa ne kuitenkin oikeasti näkyvät paksuna setelinippuna.
Kouluissa Linux:n tuomat säästöt näkyvät siten että 20 Windows-koneen sijaan saadaan 50-60 LTPS-päätettä, eli jokaiselle oma kone käyttöön. Ei enään tarvitse istuttaan 2-3 lasta samalle koneelle.
Kuitenkin oppilaan, vanhemman ja koulun välinen työkalu [poissaolot, arvosanat, tiedotus, huomautukset, jälki-istunnot, erityismaininnat jne.] välillä opettaja - vanhemmat ja opettaja - oppilaat on rakennettu järjestelmälle, joka toimii vain Windows-ympäristössä. Samoin sen yhteydet oppilashallinto-ohjelmaan.
Jos ym. järjestelmä koodattaisiinkin toimimaan Linux-pohjalta koulussa, sen pitäisi samaan aikaan pyöriä myös Windowsissa, koska suurin osa vanhemmista on sen käyttäjiä.
Ja jälleen kerran en tarkoita sitä, etteikö työ olisi tehtävissä, vaan sitä että se ei ole niin yksinkertainen, että vain vaihdetaan käyttöjärjestelmä ja säästetään. Kuka sen työn tekee ja kuka sen maksaa?
"Jos ym. järjestelmä koodattaisiinkin toimimaan Linux-pohjalta koulussa, sen pitäisi samaan aikaan pyöriä myös Windowsissa, koska suurin osa vanhemmista on sen käyttäjiä."
Was? Nykyään vanhemmat käyttävät kotoa jotain ihme koulusoftaa? Annas esimerkki jostain Suomalaisesta tapauksesta. Oikeesti...
Ja, kyllähän noita kouluhallintosoftia Linuxvehkeille löytyy ihan valmiita ja laajalti käytettyjä.
Ojm:
Jos kerran softaa löytyy, miksi ihmeessä sinä keskityt asiasta väittelemiseen täällä. Mikset yksinkertaisesti kerro, mikä sellainen softa on, miten se toimii, mistä sen löytää ja tee asialle konkreettisesti jotakin? Siis millä nimellä ja mistä löytyy toimiva softa?
Jaa täällä siis saa keskustella asiasta vain ne jotka eivät siitä mitään tiedä?
OpenAdmin, http://richtech.ca/openadmin/ on varmaan laajimmin käytetyimpiä avoimia kouluhallintasysteemejä, ja kyllä, sieltä löytyy näköjään myös vanhempien jutut. Toinen on vaikkapa Opensis. Oppimisalustaksi taas soveltuu vaikka Moodle.
Toimivat dokumentaation mukaisesti, Opensis on pilvipalvelu ja näin maksaa jonkin verran. Riittääkö?
Kerrotko nyt mitä kouluhallintasoftia koulut nyt käyttää Windowsin päällä suomessa?
SchoolTool löytyy ainakin suomeksi, OpenAdmin ilmeisesti ei.
http://book.schooltool.org/htmlhelp/index.html
SchoolTool löytyy ainakin suomeksi, OpenAdmin ilmeisesti ei.
http://book.schooltool.org/htmlhelp/index.html
Mila F kirjoitti:
"Kuitenkin oppilaan, vanhemman ja koulun välinen työkalu [poissaolot, arvosanat, tiedotus, huomautukset, jälki-istunnot, erityismaininnat jne.] välillä opettaja - vanhemmat ja opettaja - oppilaat on rakennettu järjestelmälle, joka toimii vain Windows-ympäristössä. Samoin sen yhteydet oppilashallinto-ohjelmaan.
_______________________
Tuo on kyllä typerin vastaväite minkä olen ikinä kuullut. Ne harvat yhteydenotot mitä vanhempiin tarvitaan, toimii parhaiten taksilla, jos ei osata s-postia tai postimerkkejä käyttää. Taksivaihtoehto on halvempi kuin Micro$oft.
Ja vaikka olisi kalliimpi, voitaisiin aina argumentoida, niinkuin virkamiehet tekevät (siilloin kun se heille sopii):
"Tuleeko kunnalle halvemmaksi olla käyttämättä taksia koulun tietoliikenteen välittäjänä, jos kunta sitten joutuu antamaan taksikuskien kakaroille vaateapua? Ja ostamaan kalliit tietokoneet niille vanhemille joilla ei ole sellaista?"
-----------------------
Toisaalta kakarat olisivat varmaan innoissaan, kun pääsisivät tutkimaan ja hakkeroimaan "[poissaolot, arvosanat, tiedotus, huomautukset, jälki-istunnot, erityismaininnat jne.]".juttuja. ;-)
Milla F:n jutut ovat "Hui hirveää! Joutuisin virkamiehenä oppimaan jotain uutta!"-juttuja.
Henry
Paljastit nyt vain oman tietämättömyytesi. Kyseinen Helmi-niminen järjestelmä on muutaman vuoden vanha ja rupeaa olemaan käytössä viimeisintä perähikiää myöden ala- ja yläkouluissa - lukioista en tiedä. Jos nyt yleensä olet jotakin opiskellut, niin tuollaisia järjestelmiä ovat myös korkeakouluissa ja yliopistoissa käytössä olevat opintojenhallintaohjelmat - toki ilman vanhempien osuutta tai jälki-istuntovalvontaa. Missä pussissa sinä oikein olet elänyt elämääsi Linuxista huolimatta?
PS. En muuten ole virkamies.
LOL
Kiva, että edes joku ohjelma toimii kaikkialla, eli tämä Helmi-ohjelma on siis sellainen, joka on standardisoitu.
Sitten päästään seuraavaan tasoon asiassa:
Kehitetään (varmaan onnistuu samalla rahalla/yhtä kallilla kuin Helmi on alunperinkin tehty) Linux-versio. Siis uusi Helmi ohjelma, joka toimii myös Linuxissa. Tai siirrytään johonkin kokonaan uuteen järjestelmään, jos Helmi-ohjelma on jotenkin puutteellinen. (Dead-end tms.)
Hyödyt:
- Ei tarvitsisi maksaa Microsft lisenssejä koulussa. (Jos vanhemmat haluavat edelleen käyttä MS:ia, niin siitä vaan.
- Kakaroille on varmaan ihan sama millä tätä pyöritetään, jos säästöillä kerran saadaan jokaiselle käyttöön oma kone.
Muita hyötyjä, täältä:
http://trustbus.weebly.com/1/post/2010/09/linuxin-edut.html
"1. Hajautettu kehitys
-Linux mahdollistaa hajautetun kehityksen. Ei samanlaista pullonkaulaa kuin suljetuissa.
2. Oppiminen
-Ihmiset voivat vapaasti tutustua lähdekoodiin ja oppia ohjelmoimaan
3. Kokeelliset ja innovatiiviset laitteistoarkkitehtuurit ja laitemuodot
-Prosessorivalmistajat voivat kehittää uudenlaisia prosessoreita (esim. Mips, Arm, Tilera jne)
-erilaiset tabletit,robotit, muut koneet
4. Käyttöjärjestelmän kustomointi
-käyttöjärjestelmä voidaan muokata hyvin pitkälle käyttötarkoitukseen
5. Käyttöjärjestelmä innovaatioita voivat tehdä muutkin kuin Microsoftilaiset
6. Avoimempi ja vapaampi kilpailu
7. Laajempi kontaktipinta vapauden ja verkostomaisuuden takia
8. Helpompi tarkistaa, että ei ole CIA:n tai kenenkään muunkaan takaportteja.
9. Helpompi löytää bugit ja tietoturva-aukot
10. Käyttöjärjestelmän uusimman version kustannus 0. Nopeampaa ja halvempaa ottaa käyttöön uutta tekniikkaa.
11. Keskitetty päivitys
12. Aikaa ei mene ohjelmien erillisasennuksiin vaan kaikki ohjelmat voidaan asentaa keskitetyn käyttöliittymän kautta. Lisenssejä ei tarvitse erillisesti asentaa.
13. Linux voidaan pakata virtuaalikoneeksi ja niitä voidaan käyttää tehokkaasti ilman miettimistä kuinka monta lisenssiä tarvitaan.
14. Virtuaalikoneen helppo siirreltävyys koneesta toiseen.
15. Ohjelmistovalmistaja voi pakata ohjelman Linux virtuaalikoneeseen, jonka voi sitten asentaa suoraan täysin valmiiksi konfiguroituna.
16. Paljon suurempi potentiaali automaatiolle, koska koodia voivat automaatiovalmistajat tutkia.
17. Koodin laajamittainen uudelleenkäyttö
18. Ajurit asentuvat samalla asennuksella käyttöjärjestelmän kanssa.
19. Koodin elastisuus ja joustavuus. Koodia voidaan käsitellä koneellisesti ja tekoälyn avulla. Koneoppiminen"
________________________________________
Aiemmin täällä annettiin myös tämä linkki:
http://www.peda.net/img/portal/1177608/Linux_LTSP_raportti_JKL_04052010.pdf
Sitä voi tutkia ihan rauhassa ja sitten miettiä taas uusia argumentteja "Miksi tämä ei käy..."
Lainaus yllä olevasta osoitteesta:
"Käytettävät tietokoneohjelmat linux-työasemilla ovat:
* OpenOffice-toimisto-ohjelma (tekstinkäsittely, esitys, taulukkolaskenta,
tietokantaohjelmistot)
* Mozilla Firefox -internetselain
* Gimp -kuvankäsittely- ja animaatio-ohjelma
* NVU-kotisivueditori
* Scribus-julkaisuohjelma
* PDF-katselin
* Kuvakatselin
* GCompris opetuspelejä
* KTouch konekirjoitusohjelma
* KWordQuiz -sanastokysely
* KPercentage-prosenttilaskuohjelma
* VLC Media Player -videonkatseluohjelma
* Kino -videoeditointiohjelma tehopäätteillä ja verkkopeeceillä"
Tietsikoita tarvitaan kouluissa nimenomaan opetukseen, ei pelkästään teknokraattien yhteydenpitovälineiksi.
Ei vaikka jokin konsulttifirma tällaista myisi. ;-)
Henry
Mila F:
Ahaa. Siis ei tarvitse edes siirtyä mihinkään muuhun palveluun, koska Helmi on täysin selainpohjainen ja pyörii jossain Nexentan palvelimilla.
Se siis todennäköisesti toimii myös Linuxvehkeillä, joten ei ongelmaa sen suhteen. :D
"Helmen käyttöönotto on hyvin helppoa, nopeata ja edullista. Käyttöön riittää vain Internet-yhteys sekä www-selain. Erillisiä asennuksia tai omia palvelininvestointeja ei tarvita, sillä Helmi toimii Nextimen omalta palvelimelta. Nextime vastaa ylläpidosta sekä tietoturvasta."
Halutessa tietenkin voi käyttää SchoolToolia tai jotain muuta. Ei tuotakaan Helmeä kovin moni näytä vielä käyttävän.
Olet siis jauhanut täysin olemattomasta ongelmasta. Seuraava!
MilaF kirjoitti:
"Paljastit nyt vain oman tietämättömyytesi. Kyseinen Helmi-niminen järjestelmä on muutaman vuoden vanha ja rupeaa olemaan käytössä viimeisintä perähikiää myöden ala- ja yläkouluissa - lukioista en tiedä."
--------------
Puhui siis p:skaa.
Henry
Tuossa on maailman yleisin virhe. Yleistetään ja tyoisaalta sovelletaan erikoistapaukseen. Lukion aineissa voi noin tehdä, mutta ei kunta-atk:ssa.
On totta että kouluissa tuo on helpointa. Mutta meneppä sanomaan tuo niille kunnille ympäri maailman, jotka ovat onnistuneet sen tekemään.
Suomessa niitä on varsin vähän. Lemi on kuitenkin yksi esimerkki onnistumisesta, vaikka siellä on tehty vain osittainen siirto Selviä säästöjä on myös saatu. http://kanava.etela-karjala.fi/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=16709&Nakym...
"Talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistot ovat nykyisin Aditron toimittamat Intime+ ja Personec R. Niiden käyttö onnistuu Linux-työasemalla Firefox-selaimella Citrix Metaframe-palvelimen kautta."
Joko tämäkin ongelma ratkaistiin? Seuraava!
Laurille: Kaunis olkiukko, mtta lukisit Sinäkin edes blogin otsikon;
"Nobelin arvoinen Linux joka kouluun!"
Henry
Minä kyllä väsähdin jo :D ...
Täällä on pari jannua, joilla on koko kuntatalouden ITC-investointien ja ohjelmistokehityksen tietämys käsissään ja minä se vain jaksan turhasta rutista ja näen vielä vaikeuksiakin, vaikka Linuxilla pääsee ilmaiseksi ja mikkisofta on suurta syntiä.
Tehkää lapset valmista halvemmalla ja paremmin kuin tähän mennessä on tehty. Pinnan pitää kyllä sitten olla pitempi oikeissa töissä kuin mitä noista kirjoituksista on näkynyt. Ja koettakaa nyt sitten saada jotakin aikaankin, ettei jää taas pelkän puheen tasolle tai kutsuta suosituinta projektityöntekijää nimeltään Joku Muu hommiin.
Jaa että kuinka. Edelleenkään, vain trollit ovat joskus väittäneet että kun vaihtaa Linuxiin, ei mitään kuluja enää koskaan tule mistään, vaan kaikki muukin softa on ilmaista ja tukipalvelut on ilmaista ja sellaista. Tässä keskustelussa sinä taidat olla se joka otti asian esille. Microsoftin mahdollisella pahuudella ei ole asian kanssa kauheasti tekemistä, vaan TCO:lla. Ja jos TCO on Linuxpohjaisella ratkaisulla parempi, se tottakai kannattaa ottaa käyttöön.
Todettiin jo että Helmi-järjestelmä toimii aivan yhtä hyvin Linuxillakin, vaikka suoraan väitit toista. Lemin kunnassa myös on todettu kuntahallinnon työkaluja ihan toimiviksi, kun ovat kerta selainpohjaisia. Onko sinulla nyt todellisia esimerkkejä ehdottomasti tarpeellisesta työkalusta jolle ei löydy vastiketta Linuxille?
Ja sinähän se olet esiintynyt tietäväisenä ja huudellut että "Et tiedä kuntasoftista mitään!" Jos olen väärässä, osoita se tosiasioilla äläkä trollaa.
OK, kerta vielä:
- minä olen väittänyt, että kuntien virastojen satojen erilaisten softien tekeminen uudelleen Linuxille on niin kallista, ettei se kannata, koska pahimmillaan/parhaimmillaan kuntasoftien takana on 20 vuotta säätöä ja tuhansia pakkotahtisia työtunteja. Tiedät ilmiselvästi paljon asiastasi. Minä en ole mikään OS-softan asiantuntija, mutta olen ihan ehdottomasti kriittinen sen suhteen, että Linuxiin vaihtamalla saataisiin aikaan säästöjä, koska kuntien käyttämät softat ovat niin omansalaisia, että ne täytyisi käytännössä tehdä uudelleen. Se, että oppilaiden koneiden käyttöjärjestelmät vaihdettaisiin ja niissä otettaisiin käyttöön OS-softaa tarkoittaisi sitä, että kunnissa pitäisi pyörittää yhtä aikaa kahdenlaista osaamista ja ylläpitoa, mikä sitten jo söisi ne lisenssimaksuissa säästetyt eurot.
Vain ämmät huutelevat jälkikäteen asioista, joista on jo pyydetty anteeksi, kuten minä tuota puuskahdustani "Et tiedä kuntasoftista mitään". Ilmeisesti et hyväksynyt anteeksipyyntöäni, kun siitä tarvitsee vielä räpättää. Kuten haluat.
Tässä copy-pastena aiemmasta kommentistani osa niistä ohjelmista ja ohjelmistoista, joita täytyisi ruveta vääntämään Linuxille, jotta kunnan toimintoja voidaan ylläpitää tietojärjestelmin kuten nykyisin - niiden täytyy keskustella keskenään ja olla monen käyttäjän järjestelmiä:
Hallinto ja tukitoiminnot:
- taloushallinnon ohjelmat: laskujen käsittely (siirtymässä e-laskuihin?), kassanhallinta, kirjanpito ja tilinpäätös, materiaalikirjanpito, varastokirjanpito, henkilöstöhallinto, palkanlaskenta, työajanhallinta, työvälinekirjanpito, kulunvalvonta, käyttöoikeuksien hallinta, budjetointi- ja sen seuranta sekä eri tietokantojen ja hallinnonohjelmistojen keskinäinen keskustelu ja raportointi- ja seurantatyökalut ynnä erityistarpeet projektienhallintaan
Luottamushenkilöt ja kunnallinen päätöksenteko:
Hyvin erilaisia päätösten hallinnan, arkistoinnin ja julkaisun työvälineitä
Sosiaali ja terveystoimi
Asiakkuudenhallinta, tapahtumankirjaukset ja niiden yhteydet esim. KELAn ja vakuutusyhtiöiden järjestelmiin, tukienlaskenta, potilashallinto, sairauskertomus, laboratorio, lääkekirjanpito, tutkimus- ja kehitys yms. ja taatusti lukuisia erityistarpeita erikoisaloittain
Opetus ja sivistys
Oppilashallinto, vanhempien ja koulun välinen viestintä, aineenopettajien erityistyökalut, kirjaston ja lainauksenhallinta, sivistystoimen materiaalihallinto ja lisenssienhallinta jne.
... ja toimintojahan kunnissa riittää ...
LUE: Luettelossa on vain niitä ohjelmia/ohjelmistoja, joita listaa laatiessani tuli mieleen. Se ei ole kattava ja siitä puuttuu monia toimialoja ja niiden yksittäisiä toimintoja.
Kuten jo tuossa edellisessä viestissä sanoin, en jaksa säätää uudellen ja uudelleen samaa asiaa, kun saan vastauksia tyyliin 'vanhanaikaista, virkamiesmäistä' yms. tuubaa, joka osoittaa vain sen, ettei kirjoittajalla ole mitään käsitystä kokonaisuuksista, joista puhuu eikä myöskään halua ottaa vastaan vallitsevaa todellisuutta, josta muutoksen/kehityksen mihin tahansa suuntaan pitäisi lähteä, jos niin halutaan.
Kunnallisen tai kuntien yhteenliittymän yhden tietojärjestelmän kehitystyössä kuluu yleensä vuosia ja se maksaa satoja tuhansia euroja. Projekteissa on kerrallaan mukana satoja työntekijöitä ja kaikkien osajärjestelmien ja kilkkeiden yhteensovittaminen on monien eri alojen ammattilaisten yhteistyötä. Pitää olla todella hyvät syyt, että sellaisia prosesseja pannaan pystyyn eikä niitä taatusti panna pystyyn sen vuoksi, että joku on täynnä intoa Linuxista ja säästyvistä lisenssimaksuista, jotka ovat tuollaisten tietojärjestelmäkokonaisuuksien kehitystyössä suoraan sanoen kananrakeita. Järjestelmien rakentaminen Linuxille ei ole yhtään sen halvempaa, kuten jo itsekin edellä mainitsit. Kunnissa maksajana ovat veronmaksajat.
Mikäli vallitseva todellisuus ei kelpaa keskusteluun, minkä olen tässä huomannut matkan varrella, ei ole minun hommani sitä vääntää ratakiskosta kenellekään. Olen kertonut sen, mikä pitäisi ottaa huomioon sitä halpuutta punnittaessa, se ei kelpaa, joten hankkikaa itsellenne pään seinään lyömisen tarpeessanne joku toinen mielipide. Sellainen on sallittua ja jopa suotavaa. Ei mene vaivaa hukkaan typerien vääräksitodistamisten tarpeiden tyydyttämisessä.
Ja kuten aiemmin jo ilmaisin, minä vetäydyn tästä keskustelusta. Miten se sitten menikään ... ai niin: Seuraava!
Juu, täällä seuraava, eli Henry. Kerronpa lyhyesti:
- 2006 ehdotin, että vanhoista "romuista" aletaan kasaamaan käytettyjä tietsikoita nuorille.
- 2006 jouluna keräsin joulupukiksi esiintyvänä vanhoja koneita firmoilta ja yksityisiltä. Sain niitä kasaan 120 kpl:tta tietsikoita + oheislaitteet. (Näistä arvioimme saavamme rakennettua n. 25 toimivaa tietsikkaa.)
- Seitsämän aikuista lupautui auttamaan nuorten koulutuksessa yms.
Näistä kolme oli alan ammattilaisia.
- Kunta lupasi erään talon käyttöömme.
- Kaupunginjohtaja ja juristi alkoivat pistämään hanttiin. Syynä oli aiemmin "vellonnut" keskustelu Linuxista. Mehän tietysti antaisimme Linuxin koneen mukana, koska eihän meillä mitään rahoja lisensseille.
- Virkamiehiä joutui aina painostamaan, että sai asian esityslistalle. Kaupunginjohtaja ja -juristi panetti asian kuusi (6) kertaa kaupunginhallituksen pöydälle, vedoten aivan olemattomiin syihin. No, eiväthän edes kaikki kaupunginhallituksen jäsenet edes osannut käyttää s-postia, joten ainahan se pöydälle meni.
Kh:n valtuutetut eivät osanneet selittää, miksi asia aina meni pöydälle, totesivat vain "...että päätös oli yksimielinen".
- Koneet vietiin kaatikselle 2009.
Eli Linuxia lapset eivät saa missään nimessä oppia. Parempi, että 'mopojengi vailla mopoa', edelleen kerääntyy Valintatalon lipan alle...
Henry Björklid
Olet listannut monta softaa jotka pitäisi koodata Linuxille. Paitsi että varsin moni noista on jo! Mitä kyselen, on se että mitä noista EI vielä ole Linuxille tarjolla? Varsin hyvät taloushallintavehkeet löytyy pilvipalveluna, samoin moni muukin noista, kuten Lemin kunnassa käytetyt henkilöhallinta ja taloushallinta...
Vähän kuin sanoisi että jotta auto olisi kelvollinen, pitäisi siinä olla katto, moottori, ovet, takakontti, ratti, jne... Mutta autoissa tuppaa jo olemaan sellaiset! Ei tuo ole mitään järjellistä kritiikkiä. Kritisoidessa pitäisi osata kuitenkin kertoa että mikä se on se puute. Täällä on väitetty että tulee kalliiksi kun pitää oppilashallintajärjestelmä kehittää kouluja varten Linuxille! Mutta se on HUONO kritiikki, kun sellaisia kerta on jo ja jo käytössä oleva Helmikin toimii! Jos listassa on joku mitä tiedetään että Linuxille ei sellaista ole, SITÄ pitäisi painottaa, eikä hukuttaa listaan niitä jotka ovat jo kunnossa!
Ja koulujen vaihtaminen ei todellakaan vaadi kunnassa erityisosaamista. Tällä hetkellä halvinta on hommata koko paketti Opinsysiltä, joka kouluttaa koulun henkilökunnan ja hoitaa ylläpidon etänä. Monessa, monessa kunnassa on saatu selviä säästöjä tuota kautta.
Aiemmin tuhlasin tuhansia markkoja ja satoja euroja Microsoftin käyttöjärjestelmään, sovellusohjelmiin ja mitä sain palkaksi? Epävakaan järjestelmän ja about 3-4 vuoden välein ramppaaminen kauppaan ja eiku uutta konetta ostamaan.
Kun siirryin Linuxin ja avoimen koodin softan käyttöön alkoi rahaa säästyä rutosti. Olen viimeisen neljän vuoden aikana joutunut ostamaan vanhaan koneeseeni vain kerran näytönohjaimen. Ohjelmistokustannukset 0 €. Ensimmäisen kerran tajusin, että maailmassa on myös loistavia käyttöjärjestelmiä ja hyviä sovellusohjelmia joista ei tarvitse maksaa mitään ja jotka todella toimivat. Eipä ole tullut Microsoftin ekosysteemiä ikävä.
Miten tästä kannattaisi jatkaa ?.
Olisiko tuollainen kahden vuoden opiskelu ja oppimisvälineiden kartoitus aiheellista.
Kouluihin atk-taito tunnit, että tulevaisuudessa olisi päättäjissä asiantuntijoita.
Nythän on jo joissain kouluissa tietotaito, miten se tehdään.
Siinähän on silloin se oppi jota tarvitaan.
Naantalin johto saisi mennä katsomaan sieltä mallia.
Turun seudulla telakka menee kiinni, sanotaan välillisesti 5000 ihmistä, jotka varmasti olisivat halukkaita opiskelemaan.
Sieltä, joka kymmenes pystyisi vuoden päästä opettamaan muita.
500 ihmistä joilla olisi perustiedot palvelin pohjaisten kokonaisratkaisujen pystyttämiseen kouluihin ja ylläpito.
Kun näitä ihmisiä koulutetaan, samaan aikaan katsottaisiin se softa mitä tarvitaan kouluihin.
Valmista on niin paljon, että varmasti löytyy jostainpäin mailmaa.
Eri linuxeja on 230 kpl.
Käyttäjänä tiedän kuitenkin, että perusjuttuja "joista valita" on ilmaisia muutama.
Nyt ubuntu on yleisin ja siihen suomenkielen tuki varmaankin parhaasta päästä.
Enään pelkästään tahto puuttuu.
Linuxille muuten tullut acad softa 390€ täysin yhteensopiva käskyineen ja .dwg päätteineen.
Lisäisin vielä nimimerkki opensoftille, että meitä kääntäjiä ja osaajia on jo nyt.
Tosin etsimme nyt toista vapaaehtoistyötä.
Homma menee näin:
- Pitkäaikaistyötön saa työkkäristä työsuunitelman.
- Saa paperin, jolla voi etsiä työnantajan, jolle tämä työntekijä (20h/viikko) ei maksa mitään. Ei näy edes kirjanpidossa.
- Työnanatajan tulee kuitenkin valvoa työtä, eli mikä tahansa yhdistys ei tule kysymykseen.
- Parhaillaan etsimme työnantajaa sellaiselle projektille, jossa maahanmuuttajien kanssa tehdää nettiin Lingvox-sivustoa. Se on ilmainen sivusto (kuva+ääni+teksti), josta maahanmuuttaja voivat opiskella suomenkieltä.
Ongelmana on, että kaikki viranomaiset, vastaanottokeskuksia(SPR) myöten vastaavat NIMBY:llä tai oikeammin "Not on my Front-Yard".
Tarvitsemme huoneen + pöydän ja tuolit sekä neljä maahanmuuttajaa kerrallaan. Tietsikat, serverit yms. meillä on omissa tiloissamme.
Kiteyttäen; Viranomaisilla on pallo täysin hukassa.
Henry Björklid
Linux faneilla olisi ollut vuosia aikaa toteuttaa projekteja jotka mikki softalla ovat menneet persiilleen, niin kuin he sanovat. Eipä ihmeempiä ole kuulunut. Miniläppäreistäkin linuxit ovat poistuneet. Kauppiaiden mukaan asiakkat eivät olleet tyytyväisiä.
Asiakastyytyväisyysväite perustuu huhuttuihin Linuxnetbookien nelinkertaisista palautuksista Windowsvehkeisiin verrattuna, mutta väite ei pidä vettä.
http://ostatic.com/blog/asus-ceo-says-linux-netbook-returns-on-par-with-...
http://www.cyberciti.biz/tips/dell-says-linux-netbook-returns-a-non-issu...
Eli Dell ja Asus sanovat että palautukset eivät ole sen suuremmat. Asus oli suurin netbookvalmistaja, ja Dellin netbookeista 1/3 oli Linuxilla.
Todisteet kertovat, että jos MSI:n miniläppäreistä Linuxvehkeitä palautettiin enemmän, se on vain ja ainoastaan MSI:n itsensä vika.
Ja toiseksi, mitennii ei ole kuulunut parempia projekteja? Linux on vallannut palvelimet, valtaa nyt puhelimet Microsoftin nenän alta. OpenOffice vie koko ajan markkinoita Microsoftin rahakkaimmalta tuotteelta... Myös työpöydällä Linux kasvaa koko ajan, vaikkakin hitaasti.
Viimeiset uutiset kertovat, että Canonical, Intel, Dell ja AMI tekivät kumppanuussopparin.
http://onlyhardwareblog.com/2010/09/canonical-partners-with-ami-dell-intel/
Androidissa on Linux kernel ja iPhonessa Unix. Vaikka tuo kernel on tärkeä, on se minimaalisen pieni osa koko rekvisiitasta. Itse kukin voi vaikka tästä kuvasta arvioida, mikä siinä on Linux kernelin vastine:
http://msdn.microsoft.com/en-us/library/bb158486.aspx
Lauri Gröhn:
Windows Mobile 6.5
Windows Mobile 6.5
4/8/2010
-----------------------------------------------------------------------------------
Tuo on jo vanhaa tietoa, jota näytit ja tästähän se vasta alkaa linuxin nousu.
Mikä ihmeen hinku, sinullakin, on pitää kehissä vielä tuota resurssi syöppöä windowsia.
Servisepacitkin huitelee 7Gt nurkilla.
Olin muuten kirpparilla juuri ja katsoin skanneria jossa teksti.
"Toimii mutta, kun vaihdoin windows 7 ei ole ajureita, joten jouduin luopumaan tästä."
On tuoki kansantaloudellinen tappio, romuttaa täysin käyttökelpoisia laitteita sen takia, että ylikansallinen yritys tahallisesti rampauttaa laitteet.
UNIX ei ole kerneli, se on kokonainen käyttöjärjestelmä. Unixin ja Linuxin ero on siinä että UNIX vastaa GNU työkaluja ja Linux-ydintä samassa paketissa.
Muistaksie Kakko, ko suomalaiset koulut sai oikein lahjotuksena mikrosofteilta mikrosoftia. Linux ui eri vesissä!! Anan ideahan oli, että säästämäkös vähän rahhaa ja vielä ihan toimivasti!!?
Linuxn yllätpito kallista koska henkilökuntaa pitää kouluttaa uudestaa?
Jos jonkin pienen, keskisuuren tai suuren yrityksen tietohallinnossa on töissä henkilöitä joilla menee jauhot suuhun heti kun laitetaan eteen jokin muu kuin Microsoftin tuote niin silloin vika on jossain todella syvällä.
Luulisi että henkilöt jotka ylläpito tekevät ovat jo omaksuneet tietotekniikan selkäytimeen ja "oppivat" kyllä uudenkin järjestelmän varsin nopeasti ja ilman niitä naurettavan kalliita kursseja joita eräät tahot järjestvät.
Ei ole vaikeaa käyttää vähän googlea ja omaa päätään.
Jos osaa ylläpitää parinsadan tai parin tuhannen windows koneen verkkoa aadeineen, sharepointteineen yms. ei pitäs olla mikään mahdottomuus heittää Linuxeja sinne sekaan.
Itsekkin olin mukana kun omassa työpaikassa otettiin usemapia Linux työasemia ja pari palvelinta käyttää windows verkon seuraksi ja ihmeellistä ei siinä ollut. Muutamat manuaalit piti lukea ja omaksua. Ylläpitokin melko helppoa kun sen opettelee!
Joku taho saattaa mukistä että miten koulutat tietohallinnon Linuxiin kun siitä on kiljoona eri veriosta. No valitaan se yksi distro jossa sitten pysytään? Ei ole vaikeaa eihän.
Pitäähän niitä tietohallinnon jamppoja kouluttaa joka hemmetin kerta kun uusi windows putkahtaa ilmoille.
Tuttavani on joussut sertifikaatteja tenttimässä siitä asti kun joku älypää niiden idean oksenti uutena rahastuskeinona. Jos firmassa on 20 tietohallinnon työntekijää ja aina kun uusi windows tulee niin jokainen menee uuden sertifikaatin tenttimään vain koska firman johto vaatii sen? Järkeä?
Firmoissa ajetaan rutiinisovelluksia. Kouluissa ei pelkästään. Ei kouluilla ole tietohallintopäällikköä. Kouluissa on tietty laitekanta ja osaaminen niille. jne. jne Valitettavasti Linux on uskonto satoinen distro-lahkoineen.
PS. Saatko jotenkin elantosi Linuxista tai tavoittelet sitä?
Kannattaa käydä katsomassa.. =)
Hienoa Ana Maria. Siirryin itsekin runsas kolme vuotta sitten käyttämään pelkästään Linuxia. Tähän asti olen käyttänyt Ubuntun lisäksi Mandrivaa, Fedoraa, PCLinuxia, Linux Mintiä, Open SUSE:a, Puppy Linuxia, Vector Linuxia ja Red Hat Linuxia.
16 vuoden kokemus Windowsista ja n. 5 vuoden kokemus Linuxista on vakuuttanut minut, että Linuxiin kannattaisi useimpien suomalaistenkin siirtyä. Ymmärrän toki, että joidenkin määrättyjen sovellusohjelmien takia osa joutuu pysymään edelleen Windowsissa, mutta useimmat suomalaiset voisivat jo aivan hyvin siirtyä käyttämään ilmaista, turvallista, vakaata ja luotettavaa Linux-distro. Valinnanvaraa on.
Samoin julkisen sektorin kannattaisi ilman muuta siirtyä Linuxiin ja avoimen koodin sovellusohjelmiin. Kyse on kustannustehokkuudesta ja siitä että Windows on synnynnäisesti epävakaa ja turvaton järjestelmä internetissä. Lopetaan joutava rahan haaskaus.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 208 kommenttia