Syrjäytyminen, syrjäytynyt

Ovatko ne sopivia sanoja? Sanoilla on merkitystä, mutta minusta tärkeintä on, että syrjäytymisestä ja syrjäytyneistä ylipäätään puhutaan.

Kävin eilen Kirkkonummen demareiden järjestämässä ystävänpäivätilaisuudessa. Alustajina olivat Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio ja eurokansanedustaja Mitro Repo. Kirkkonummen pääkirjasto oli tupaten täynnä.

Syrjätyminen on katala tila, johon ajaudutaan monista itsestään riippumattomista syistä. Ketään ei saa syyllistää.

Syrjäytymisestä on puhuttu kauan. Mutta miksi vaikka Suomi on hyvinvoiva länsimaa, ihmiset syrjäytyvät ja ilmiö näyttää lisääntyvän? Suomi ei ole poikkeus, koska Euroopan unionissa 17 prosenttia väestöstä ei saa tarpeeksi toimeentuloa niin, että heidän varansa riittäisivät perustarpeisiin.

Tämä on Euroopan unionin Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Mitä Euroopan unioni saa vuodessa aikaan? -Se jää nähtäväksi. Sillä välin tarvitaan ihmisen lujaa tahtoa välttää syrjäytymistä, mutta myös yhteiskunnan suomia mahdollisuuksia tunnistaa riskit ajoissa ja päästä vaikeasta tilanteesta. Lähiverkoston kannustustakin tarvitaan ja hyvää ystävyyttä.

Ei siis ihme, että Kirkkonummella Mitro Repo korosti ystävyyden, läheisyyden ja myötätunnon merkitystä läheisten syrjäytymisen ehkäisyssä. Minusta empatiallakin on siinä tärkeä rooli. Empatiaa ja myötätuntoa ei kuitenkaan välttämättä opeteta koulussa, vaan kotona.

Tärkeää on myös se, jonka yksi tilaisuuden osanottajista toi esiin: Syrjäytyneisyys voi olla kenen tahansa kohtalo. Koskaan ei voi olla varma, etteikö se kohdistuisi itseensä.

Kirkkonummella puhuttiin myös keinoista taistella syrjäytymistä vastaan. Olen samaa mieltä kuin Kirkkonummen kunnanjohtaja Aarnio siinä, että syrjäytyneisyydelle pistäisi laskea hinta. Paljonko maksaa, että nuori on monta vuotta ilman opiskelu- tai työpaikkaa? Paljonko yhteiskunnalle maksaa saada nuoria mukaan työelämään?

Kirkkonummella esimerkikiksi toimii nuortenlääkäri. Viran perustamisen ideana on havaita ajoissa nuorten syrjäytymisen riskit. Kirkkonummella toimii myös nuorisofoorumi, jossa nuoret pohtivat esimerkiksi sitä, kuinka saada kunta nuorisolle viihtyisämmäksi. Nuorisofoorumilaiset saavat vuosittain 15- 20 000 euroa ja he itse päättävät rahojen käytöstä. Keinot voivat olla siis monia, jos vain on tahtoa. Kansalaisjärjestöihin ja aktiiviseen kuntalaisten toimintaan on kannustettava enemmän kaikkialla Uudellamaalla ja koko maassa.

Kuntien päättäjien ja poliitikkojen on helpompi puhua lasten ja nuorten syrjäytymisestä. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja nujertamiseen suunnatut resurssit on helpompi hyväksyä kuin muiden ryhmien kohdalla. Pitäisi kuitenkin muistaa, että myös aikuiset ja vanhukset syrjäytyvät.

Kun yhteiskunnan taloudellinen tilanne on huono, keinot taistella syrjäytymistä vastaan ovat vähäisiä eikä päättäjien arvomaailma priorisoi syrjäytymisen ehkäisyä ja nujertamista, jäljelle jää vain lähiverkoston aktiivisuus. Ystäviä ei saa jättää omien ongelmiensa kanssa. Kuuntele ystävää, sanoilla on merkitystä mutta myös väliä. Näin ystävänpäivänä.

amgs
Sitoutumaton Lohja

Puoluepoliittisesti sitoutumaton valtuutettu (2021-2025). Jokainen meistä on arvokas! Tässä esitän ainoastaan omia näkemyksiä. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteen maisteri (YTM). Valmistuin Tampereen yliopistosta. Opiskelin journalismia, aikuiskasvatusta ja filosofiaa. Suoritin opintojani suomen kielellä. Äidinkieleni on espanja.
Forbes Centroámerica on listannut elo-syyskuun numerossaan sata Keski-Amerikan vaikutusvaltaisinta naista vuonna 2020. Olen yksi niistä sadasta.
Kuntavaaleissa 2020 sain 141 ääntä. Kiitos!
Ikkalan kyläyhdistyksen sihteeri
Suomi-Nicaragua -seuran hallituksen jäsen
Toimittajat ilman rajoja -järjestön jäsen
Kotisivu: http://anasorainen.blogspot.fi/
tai
https://anamariagutierrezsorainen.wordpress.com/au...

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu