Maalla ja mailla Maissa maiden tavoilla

Palvelurakenteen hajauttamista palvelurakenteen tiivistämisen sijaan!

  • Pusulan keskustasta Oinolan monitoimijataloon on 14,5 km ja Ikkalasta Oinolaan  on 22,7 km.
    Pusulan keskustasta Oinolan monitoimijataloon on 14,5 km ja Ikkalasta Oinolaan on 22,7 km.

Kuntalain 1 §:n 2 momentin mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Laki siis edellyttää taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä kestävyyttä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asukkaiden hyvinvointia ja alueen elinvoimaa ei edistetä lainkaan tai palveluja ei järjestetä alueilla ollenkaan. Kuntalain säännöksen mukaan näistä on joka tapauksessa huolehdittava.

Lohjalla toistetaan hokemaa, jonka mukaan “palvelurakennetta on tiivistettävä”. Hokema on käytössä yli puoluerajojen.

Lohja on laaja kunta, sen pinta-ala on 1 110 km². Pinta-ala on 3,4 kertaa Espoon pinta-alaa (330 km²) suurempi. Vertailun vuoksi muiden lähikuntien pinta-aloja: Siuntio 250 km², Vantaa 240 km² ja Helsinki 215 km². Pikkupaikkoja siis. Jokainen ymmärtää, että “palvelurakenteen tiivistäminen” Lohjan kokoisessa kunnassa ei voi tarkoittaa mitään muuta kuin reuna-alueiden palveluiden leikkaamista ja näiden alueiden elinvoiman ja hyvinvoinnin vähentämistä.

Ja sitähän se tarkoittaa. Neitsynlinnan, Nummentaustan, Koisjärven, Karjalohjan, Hyrsylän, Karstun ja Lohjansaaren koulut on lakkautettu. Nummenkylän ja Maksjoen kouluja ollaan lakkauttamassa. Koulujen lakkauttamisella saaduilla pienillä säästöillä ei kateta kymmeniä miljoonia maksavien monitoimijatalojen rakentamiskuluja.

Suurten monitoimitalojen sisäilmaongelmat tarkoittavat miljoonia euroja korjauksiin ja väistötiloihin. Väistötilojenkin tulee olla massiivisia.

Palvelurakenteen hajauttaminen ei välttämättä ole keskittämistä kallimpaa. Kun palvelut ovat lähellä, asiakkaalle ei tule matkakuluja. Palvelurakenteen keskittäminen pakottaa kaukanakin asuvat kuntalaiset palvelun ääreen omalla autolla. Esimerkiksi Oinolan monitoimijatalo palvelee hyvin Saukkolassa ja Oinolassa asuvia, mutta pusulalaisten täyttyy mennä sinne omalla autolla. Pieniä koululaisia kuljetetaan tuntikausia ympäri Lohjaa aamuin illoin. Myös työntekijöiden työmatkat ovat pitkiä. Hiilijalanjälkeä syntyy.

Jos Lohjalla noudatettaisiin kuntalain 1 §:n 2 momenttia, pitäisi heti lakata puhumasta palvelurakenteen tiivistämisestä. Sen sijaan tulisi alkaa miettiä, miten palvelurakennetta hajautettaisiin taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Palvelurakennetta tulee hajauttaa niin, että palvelut ovat lähellä ja vaivatta kaikkien kunnan asukkaiden käytössä. Vain palvelurakennetta hajauttamalla Lohja voi edistää asukkaidensa hyvinvointia ja elinvoimaa koko alueellaan.

Valtuusto kokoontuu keskiviikkona 15.5. ja asialistalla on taas esitys monitoimijatalon rakentamiesta. Sen hintalappu on noin 20 miljoonaa euroa. Ja asialistan toisessa kohdassa ovat ne säästölistat.

 

Ana María Gutiérrez Sorainen,

ensimmäinen varavaltuutettu, sdp

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän MikkoMarttila kuva
Mikko Marttila

Pienien kuntien sekö kaupunkien näivettyminen on seurausta palvelurakenteiden muutoksesta, jossa taloudellisia perusteita käyttämällä hajotetaan kyläyhteisöjä ja pahennetaan kasvukeskuksien asuntopulaa puhumattakaan elinkustannusten noususta asuntopulan johdosta. Se johtaa häijyyn noidankehään, jossa tuotannollisesta työstä koituvat kustannukset eivät kasvukeskuksissa enää kata saatavia tuloja. Se on keskittämisen aiheuttamaa aatteellista typeryyttä, joka tuottaa lisää työttömyyttä.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

"Palvelurakenteen hajauttaminen ei välttämättä ole keskittämistä kallimpaa. Kun palvelut ovat lähellä, asiakkaalle ei tule matkakuluja. Palvelurakenteen keskittäminen pakottaa kaukanakin asuvat kuntalaiset palvelun ääreen omalla autolla."

Jos asutaan lähellä jokapäiväisiä perus-palveluja, ja nuo palvelut lähellä, asumisesta, autoa ei tarvita. Siis jos asuinpaikan voi valita liikkumiskyvyn mukaisesti.

Käytännössä tuo voisi tarkoittaa isolle osuudelle asukkaita sen, että 1-4 kilometriä on kohtuujuttu, vaikka pyöräillen, ellei ikää, rajoitteita, tai muita henkilökohaisia ongelmia, joita aina mukana myös paljon, hyvin erilaisina.

Tavallisemmasta arkipäivästä poikkeavat palvelut voisi hoitaa kauampaakin, jos niitä nettiaikana miten paljon tarvitsee.

Netti voi vähentää tarvetta liikkua, jos vaikka tarvitsee hankkia erityistarvikkeita, joiden takia ennen on tarvinnut matkustaa ehkä kauas. Tarvikelogistiikka toimii joka tapauksessa.

Pienten, viihtyisien ja elettävien keskusten sijoittelu on toinen asia. Keskusten ympärille voisi jättää paljon avaraa luontoa, koska luontoarvot voivat nousta enemmän, ihmisten mielissä. Mahdollista.

Pienkeskusten sijoittelussa voisi olla liityttävyys mielessä. Joukkoliikenne tulisi olla helposti järjestettävissä, ja nopeaksi.

Ajatuksena on se, että päivittäin tehtävä, kuluttava liikkuminen minimoituisi. Ajansäästö olisi ensinnäkin hyvä. Kustannukset infrassa pienenisivät, ja ylläpito joka vuosi, samoin autoilun ylläpitokustannukset, asujilla. Siinä kun aika menee autoillessa, voi sen käyttää liikuntaan, ellei estettä.

Jotain simppeliä joka tapauksessa. Luksusautoilun osuutta voisi huoletta nostaa, jos muuten toimivasti järjestetty paketti löytynyt.

Sijoittelua ja liikennettä tulisi ajatella isosti, vähän kuin kaavoituksia tehdään tietääkseni kuntakeskuksissa. Radat tuntuvat ekologisesti kestäviltä. Niiden varrelle voisi laittaa aika isoa keskustaketjustoa, josta liittymää kauempaa sivuilta.

Juttua voi lähteä ajattelemaan puhtaalta pöydältä, riippumatta siitä, millainen on vaikka pääkaupunkiseutu, esim tällä hetkellä. Jotain kantavaa ideaa ei oikein löydy muuten, vaan tilkkutäkistöä, jolla on jatkuvaluonteista kustannusta ja varmaan kärsimykseen asti, jotain kautta.

Isoihin rataosuuksiin liittyy muuten sellainen yksityiskohta, että jos on paljon keskuksia tietyn isomman radan varrella, niin henkilökuljetuksiin ei tarvitse liittää paljoa pysähdyksiä. Jokin lähtö voi poimia ihmisiä joka toiselta asemalta, ja jokin lähtö isommalta pääteasemalta, johonkin suurempaan, jne.

Yksityiskohtia löytyy ihan yleisellä tasollakin jonkin verran. Onkohan tällaisista jossain jotain koontaa?

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Sijoittelusta, ja elämää koskevasta logistiikasta kokonaisuutena, tulee väistämättä mieleen se tarve, johon törmätty terveydenhuollossa.

On paljon erilaista rakennetta, ja toimivuutta haetaan lisää, ja taloudellisuutta.

Samaa on perusturvan kanssa. Myös teollisempaan tuotantoon liittänyt itse samanlaista tarvetta, kun puhutaan kestävyydestä luonnon suhteen, ja muutenkin osuvasti.

Rakenteita ei voi rakentaa näillä kentillä puhtaalta pödältä, tosin puhtaan pöydän vinkkeliä voi käyttää, että löytää ne linjat, joita kohden voi kehitystä yrittää viedä, mikäli selkeitä perusteita on.

Linjoja kun aloittelee, niin voi arvioida lisää siitä, onko jotain muuta huomioitavaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset