Maalla ja mailla Maissa maiden tavoilla

Professorin ajatukset vievät eriarvoistavaan yhteiskuntaan

  • Professorin ajatukset vievät eriarvoistavaan yhteiskuntaan

Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnon saanut taloustieteen professori Bengt Holmström on sitä mieltä, että  maahanmuutajien pitäisi voida tehdä työtä pienemmällä palkalla ja huonommalla sosiaaliturvalla kuin suomalaiset. Professori esittää syrjivän ehdotus, jonka mukaan toisten ihmisten tekemä työ on arvokkaampaa kuin toisten, ihmisen alkuperästä riippuen. Piti oikein hieraista silmiä tuommoista tekstiä lukiessa. 

Professori Holmström sannoi myös, että heikommat työehdot kävisivät ulkomaalaisille. Tietenkin mitä tahansa palkka käy ulkomaalaisille, joilla ei ole koulutusta eikä työllisyysmahdollisuuksia omassa maassaan. Orjuutta ja alistamista ei kuitenkaan voida perusteella silläkään, että alistetuille se käy vain siksi, että hänellä ei ole muita vaihtoehtoja. Seuraavaksi työehtoja heikennettäisiin suomalaisilta samoin argumenttein, koska heillekin se käy. Voiton tavoittelussa työnantajat palkkaisivat halvempia työtekijöitä kuin suomalaiset. Suomalaisten nuorten syrjäytyminen ja työttömyys kasvaisi. Pitää myös sanoa, että Holmström ei ole saanut Nobelin palkintoa, kuten mediassa annetaan ymmärtää. Hänen ajatuksiaan on esitetty tiedotusvälineissä kritiikittömästi. Professorin ajatukset vievät eriarvoistavaan yhteiskuntaan.

Lähteet:

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005874782.html?fbclid=IwAR1ek0rWZOIOHYcaUTYBQ7x8eEh26I82nYvnfPBUAeOtYjConNwxRbj0s9E

https://yle.fi/uutiset/3-10470537?origin

 

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Mikä vika on eriarvoisessa yhteiskunnassa?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Ei pidä puhua eriarvoisesta yhteiskunnasta vaan moniarvoisesta yhteiskunnasta.

Pekka Iiskonmaki

#20
Sehän tarkoittaa samaa.

Köyhistä on tullut liian röyhkeitä ja he eivät halua tyytyä osaansa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield
Käyttäjän MattiESimonaho kuva
Matti Simonaho

Ruotsissahan eriarvoisuus kukoistaa, kun noin 2 miljoonalta Ruotsalaiselta halutaan kieltää vaikuttaminen yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen. Näennäisdemokraattista poliittista apartheidia, maassa jossa on noin 50 aluetta joita viranomaiset eivät täysin hallitse.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Professori esittää syrjivän ehdotus, jonka mukaan toisten ihmisten tekemä työ on arvokkaampaa kuin toisten, ihmisen alkuperästä riippuen."

Toki Holmströmin sanat voi pahantahtoisesti väärinymmärtää myös noin.

Oikeastihan Holmström tarkoitti sitä, että erityisesti monella humanitäärisellä maahanmuuttajalla ei ole sellaista kielitaitoa, koulutusta tai työkokemusta, että heille löytyisi nykyisin ehdoin työpaikkaa.

Heidän osaltaan vaihtoehdot ovat se, että he pääsevät alhaisemmalla palkalla töihin kartuttamaan osaamistaan, ja saavat siten mahdollisuuden tavoitella "normaalia" palkkatasoa, tai se että heiltä viedään mahdollisuus työllistyä markkinaehtoisiin työpaikkoihin. Kumpi on eriarvoistavaa?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Juuri näin. Sama koskee esimerkiksi vammaisia ja ihan tavallisia suomalaisia koulupudokkaita. Työllistämisen kustannus on Suomessa sen verran korkea että työntekijän on tosiaan oltava osaava jotta haukkuu palkkansa.

Käyttäjän MattiESimonaho kuva
Matti Simonaho

Jos sellaisia on olemassa kuin "ihan tavallisia suomalaisia koulupudokkaita" (seuraamus), niin silloin on jotain vikaa koulutuksessa (syy).

Käyttäjän vheinonen802 kuva
Viljo Heinonen

Holmströmin ajatukset kuuluvat puolueettomien asiantuntijoiden sarjaan. Jostain syystä nuo aatokset ovat vain kovin yksiviivaisia ja suuntaisia. Luotettavuutta ja toimivuutta arvioikoon itse kukin.

Käyttäjän ToniPihkola kuva
Toni Pihkola

Sosiaaliturvan heikentäminen maahanmuuttajilta vaatisi käytännössä perustuslain muuttamista ja moiselle ei taatusti tule löytymään riittävän suurta enemmistöä.

Sen sijaan pienempää palkkaa voitaisiin maksaa poistamalla yleissitovuus, mutta moisella olisi täysin päinvastainen vaikutus suomalaisten moraaliin kuin mitä Holmström kaavailee. Silloin olisi enää turha naureskella suomalaisille joka pelkäävät, että maahanmuuttajat vievät heidän työt.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Ana Maria, mitäpä sanoisit tästä ehdotuksestani?

Ehdotukseni hallituksen irtisanomislain tilalle on, että normaalin koeajan jälkeen voisi olla puolen vuoden mittainen ns. tarkkailukoeaika, johon pätisi nyt kaavaillut pienen yrityksen "vähän helpotetut" irtisanomisperusteet.

Ja edellä oleva ehdotus siten, että tarkkailukoeajat koskisivat kaiken kokoisia yrityksiä, ja vielä niin, että se joka tulisi irtisanotuksi tuolla em. tarkkailukoeajalla saisi siitä vain 1,5 kuukauden karenssin normaalin 3 kuukauden sijasta.

Lisäksi lakiin tehtäisiin selvä siirtymäsäännös tarkkailukoeaikojen soveltamiseksi vanhan ja uuden lain aikana palkatuista työntekijöistä. Uusi koeaikakäytäntö ja irtisanominen koskisi vain lain voimaan astumisen jälkeen tehtyjä työsopimuksia.

Ja tämä kaikki vielä siten, että työntekijältä tulee myös pyytää hyväksyntä tähän tarkkailukoeaikaan normaalin koeajan jatkoksi, ja vieläpä niin, että laissa on eriteltynä mahdolliset irtisanomisperusteet tarkkailukoeaikana.

Avaan ajatustani lisää:

Esityksessäni karenssi olisi hieman parempi kuin hallituksen tarjoama (hallitus pudottaisi karenssin 3 kk:sta 2 kk:een).

Toiseksi: Tarkkailukoeaikana irtisanotun 1,5 kk:n karenssi (normaalin 3 kk:n sijasta) olisi työntekijälle porkkana antaa suostumuksensa tälle tarkkailukoeajalle normaalin koeajan päälle, jonka aikana hänet siis voitaisiin laissa kerrotuin syin "helpommin" irtisanoa.

Lyhyempi karenssi olisi siis työntekijälle korvausta riskin otosta. Näin se myös kertoisi työnantajalle, että hakija aidosti luottaa omaan kykyynsä tehdä työ hyvin ja että hän ei omasta mielestään tule irtisanotuksi "helpommin" perustein.

Suostumusta tarkkailukoeaikaan pyydettäisiin siis jo heti työsopimusta tehtäessä. Sellainen työntekijäkandidaatti, joka ei tarkkailukoeaikaan jostakin syystä suostu, siirtyy samalla työnantajan mielestä toiseen "koriin". Eli työntekijät asettavat itsensä näin A ja B koriin omista henkilökohtaisista näkökannoistaan ja tilanteistaan johtuen. Valinta olisi työnhakijalle vapaa.

Ottakaapa kantaa! :)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Muualla Suomen rajojen ulkopuolella ei tunneta yleisitovuutta, eikä kolmikantaakaan.

Ovatko kaikki muut maat siten eriarvoistavia ?

Muistan lukeneeni, että Saksassa työllistetään turvapaikahakijoita yhden euron tuntipalkoin.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Työ on aina parempi kuin jouten olo. Asian voisi korjata muuttamalla työttömyyskorvauksen vastikkeelliseksi kaikille.

Käyttäjän MattiESimonaho kuva
Matti Simonaho

Ongelman ydin on "Jos sellaisia on olemassa kuin "ihan tavallisia suomalaisia koulupudokkaita" (seuraamus), niin silloin on jotain vikaa koulutuksessa (syy)."

35%-40% siitä mitä lasten/nuorten on opittava koulussa, siitä heillä ei ole mitään hyötyä yksityis- ja/tai työelämässään. Jokainen voi itse arvioida tuon % -osuuden.

35%-40% on valtava summa joka menee "Kankkulan kaivoon". Miljardeja.
35%-40% on valtava psyykkinen taakka lapselle/nuorelle - josta lisäkustannuksia noiden 35%-40% lisäksi. Lapsen/Nuoren työpäivä on usein - liian usein psyykkisesti rasittavampi ja raskaampi kuin aikuisen töissä käyvän henkilön työpäivä.

Miten tilanne parannetaan?

6 § Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

LAPSIA on kohdeltava tasa-arvoisesti YKSILÖINÄ, ja heidän tulee saada vaikuttaa ITSEÄÄN koskeviin asioihin KEHITYSTÄÄN VASTAAVASTI.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Ei se sen vaikeampaa ole.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Tuossa on vain kenkkumainen juttu, että kukaan ei osaa sanoa, mitä se hyödytön 35-40 % yksilön kohdalla tarkoittaa.

Simonahon kohdalla tarpeeton ei välttämättä ole tarpeetonta jonkun toisen elämässä.

Käyttäjän MattiESimonaho kuva
Matti Simonaho

Minä osaan. Jokaisella on jokin henkilökohtainen lahjakkuus/kutsumus, joka tulee esille jo varhaislapsuudessa. Henkilökohtaiseen lahjakkuuteen/kutsumukseen - niin kuin Suomen Valtiovallan/Kansan Perustuslaissa (6§) on kirjattu - pitää kiinnittää eniten huomiota. Se on vaan jostain syystä jäänyt huomioimatta.

" Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. "

Kukaan vuonna 2018 ei hyödy siitä että on tiedettävä minkälainen yhteiskuntajärjestelmä ja hallintomuoto oli Roomassa 2018 vuotta sitten. Ei kukaan. Siitä hyötyy kaikki että elinympäristö ja yhteiskunta 2018 Suomessa kehittyy ja muuttuu paremmaksi sukupolvesta toiseen. Muuten käy niin kuin Rooman valtakunnalle/unionille ja kaikille samanlaisille tai saman kaltaisille Euroopan historiassa : Hajoaminen.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kuka tai mikä olisi se taho joka arvioisi onko henkilön koulutus ja osaamistaso sellainen, että hänelle voitaisiin maksaa pienempää palkkaa. Holströmin ajatus on kyllä kaunis, mutta se houkuttelisi joitain yrittäjiä käyttämään hyödykseen maahanmuuttaja-taustaisia ihmisiä kilpailussa muita yrittjiä vastaan ja vääristäisi yritysten välistä kilpailua.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Kuka tai mikä olisi se taho joka..."

Ensimmäisenä tulee mieleen sellainen demarille mahdollisesti tuntematon taho kuin markkinatalous. Jos maahanmuuttaja (tai kuka tahansa muu) osoittautuu tekijämieheksi, niin varmasti joku on valmis maksamaan paremmin.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

1. Miksi maksaisi?
Jos siis ei ole pakko.
Ei markkinatalous palkoissa noin toimi .

2. On lukuisia aloja, joilla tuollaista arviota " tuottavuudesta " ei edes periaatteessa voi tehdä.
Jopa pääosa nykyisistä ammateista.
Niitä varten on jo leegio erilaisia kokeilu - ja harjoittelijajärjestelmiä.
Ihmisen etnisen alkuperän mukaan ei tarvitse kehitellä niitä enää lisää.

3. Mitä tulee sos turvaan : kenen tai minkä kuvittelette elättävän ne ihmiset, jotka saavat kokopäivätyöstä palkkaa alle toimeentulominimin? Aivan.

4. Eikö tämä vääristä kilpailua, jos nyt "markkinatalous" esitetään ratkaisuna?
Jälleen joillekin yrittäjille yksi ryhmä alehintaista työvoimaa , jonka yhteiskunta elättää.
Yhteiskunta siis samalla tulee osittain elättäneeksi sen yrittäjänkin.
Onko se markkinataloutta ?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #24

1. Jos nyt lähdetään ihan liiketoiminnan ja työllistämisen perusteista. Jotta joku haluaa työllistää, on työntekijän tuotettava työnantajalleen vähintään työntekijästä koituvien kustannusten verran. Tyypillisesti riistäjäkapitalisti haluaa vielä jotain noiden kustannusten päällekin. Tekijämiehellä ero hänen työstä saatavan tuoton ja palkan välillä on iso, joten muutkin työnantajat olisivat valmiit maksamaan hänen työpanoksestaan.

Vai miksi kuvittelet, että työntekijöille maksetaan enemmän kuin minimipalkan verran? Aivan, koska muuten työntekijä lähtee jonnekin, jossa hän saa työpanoksestaan paremman kompensaation.

2. Kokeilu- ja harjoittelujärjestelmät ne vasta riistoa ovatkin. Pylkkönen tuolla edellä jo tuokin hyvin esiin, että parasta toki olisi, jos etnisyys ei olisi mikään peruste tässäkään kohdin. Samantyyppisestä järjestelmästä hyötyisivät yhtä lailla myös ne kantaväestön edustajat, joiden työpanos ei riitä nykyisille työehdoille.

3. Ketkä elättävät ne ihmiset, joiden työpanos ei kelpaa lainkaan nykyisille työmarkkinoille? Erona tosin, että heidät elätetään 100 prosenttisesti, ja heiltä viedään samalla mahdollisuus nostaa työmarkkinakelpoisuuttaan ja siten päästä takaisin osaksi työelämää?

4. Ei siinä mitään yrityksiä tueta (toisin kuin erilaisissa tukityöllisyyskuvioissa), vaan ihmisiä, joiden työtulot eivät riitä elämiseen. Samalla logiikalla voisit yhtä hyvin ehdottaa toimeentulotuen lopettamista.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin Vastaus kommenttiin #27

1. Edellytät, että ammattitaitoisista / hyödyllisistä työntekijöistä vallitsee niin kova kilpailu, että halutaan maksaa yhä enemmän. Näinhän työmarkkinat nimenomaan eivät toimi.
Asiaa on käsitelty viime aikoinakin laajalti. Ja selitetty miksi.

2. Nythän oli kyse nimenomaan siitä, että " maahanmuuttajuus" loisi yhden pienpalkkaperusteen lisää.

3. Kyse on siitä, että jos työvoima on työnantajalle ilmaista, hänet elättävät niiden työnantajien työntekijät, jotka maksavat kunnollista palkkaa.
Ja kyllä, samalla he elättävät osittain tämän ilmaistyötä hyödyntävän työnantajankin, koska hänen ei tarvitse maksaa palkkaa.
Tämä tietenkin vääristää kilpailua : jos kahvila A maksaa oikeaa palkkaa, sen kahvi on tod näk kalliimpaa kuin kahvilan B, joka käyttää ilmaista työvoimaa.
Jos ei ole , on syytä kysyä, mihin kahvila Bn omistaja pistää rahat.

4 . Toimeentulotuki ei vääristä kilpailua , ainoastaan pitää sitä saavat ihmiset hengissä.
Juuri ja juuri .

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #30

1. Suomessa on tälläkin hetkellä monella alalla työvoimapula, eikä ammattitaitoisia työntekijöitä saa mistään. Olisin kiinnostunut kuulemaan, miksi työmarkkinat (ja vain ja ainoastaan Suomessa) eivät toimisi kuten muut markkinat. Vastaavasti taas Suomi on malliesimerkki siitä, että meillä monet alemman tuottavuuden työpaikat ovat kokonaan kadonneet siksi että niiden hinta/ kustannukset ovat liian korkeat niistä saatavaan hyötyyn nähden.

2. Olettaisin, että Holmströmin fokus oli humanitäärisissä maahanmuuttajissa siksi että heidän työllisyysasteensa on alhainen, ja heidän joukossaan on kantaväestöön verrattuna suuri osuus niitä, joiden koulutus- / osaamistaso ei riitä suomalaisille työmarkkinoille.

3. Kävinpä piruuttani kurkkaamassa, mitä esimerkkisi alalla maksetaan palkkaa. Ammattiluokituksen 512 (Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät) kokonaisansion 1. desiili ansaitsi 1966€/kk, ja 9. desiili 3089€/kk.

Tarkoitatko siis, että nuo yli 3000€/kk ansaitsevat elättävät nuo alle 2000€/kk ansaitsevat? Vai asettuuko se elättämisen raja tarkasti johonkin työehtosopimuksessa määriteltyyn summaan?

4. Ettekös te väittäneet, että sellainen mekanismi, jossa yhteiskunta tukee liian pientä ansiota saavaa vääristää kilpailua. Uskaltaisinpa väittää, että vaikkapa tuossa ravintola- ja suurtaloustyöntekijöiden alimmassa desiilissä on paljon niitä, jotka saavat toimeentulotukea. Teidän logiikallanne siis toimeentulotuki vääristää kilpailua ja pitäisi siksi lakkauttaa.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kommenttisi osoittaa ettet tiedä miten työmarkkinat toimivat, että se siitä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #28

Pakkohan se on uskoa, kun noin vakuuttavasti perustellaan.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Tämähän on jo vallitseva tilanne. Ulkomaiset keikkatöntekijät ja usein maahanmuutajat tekevät töitä huomattavasti pienemmällä palkalla sekä ilman ylityökorvauksia.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Sossusta tulee palkka ja yhteiskunta maksaa asumisen, onhan Suomi rikas maa. Sitten ihmellään miksi julkiset menot vain kasvaa.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

"
Seuraavaksi työehtoja heikennettäisiin suomalaisilta.....
.....
Voiton tavoittelussa työnantajat palkkaisivat halvempia työtekijöitä kuin suomalaiset. Suomalaisten nuorten syrjäytyminen ja työttömyys kasvaisi.
"
----------------------------------

Tietenkin. Se on vain hivuttamista siihen että mm. palkat joustavat alaspäin myös suomalaisilla. Eli yritykset palkkaavat muita kuin suomalaisia (kuten jo monesti nyt tekevät) halvemmalla. Jatkossa tietenkin suomalaisia itseään odottaa sama mikäli olet tarpeeksi huonossa asemassa - sitä ei tietenkään kannata sanoa suoraan, mutta yksi päätös kerrallaan. Epäilemättä tuon kaltainen kävisi mm. nykyisen hallituksen edustajille. Mutta ei tuon suuntainen politiikka hyvin ymmärrettävästi jatkossa ainakaan maahanmuuttomyönteisemmiksi suomalaisiakaan muuta. Ei niin ole käynyt muissakaan maissa. Vastakkainasettelun aika ei selvästikään ole jäämässä taakse monessakaan mielessä.

Mitäpä sitten jos olet/jäät työttömäksi? Toki asiaan kuuluu että jatkossa hivuttamalla karsitaan myös työttömyyskorvauksia ja sosiaaliturvaa alemmalle tasolle.

Epäilen että kansalaisilta tulee vastalause tällaista kehitystä kohtaan vaaleissa. Toisaalta vasemmisto ja vihreät vievät tilanteen omalla tyylillään yhtä lailla huonoksi - eli useimmat vaihtoehdot eivät ole kovin hyviä.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Pari kommenttia.

Lainaus: "Pitää myös sanoa, että Holmström ei ole saanut Nobelin palkintoa, kuten mediassa annetaan ymmärtää." Jos ollaan täysin tarkkoja, niin taloustieteissä jaetaan Alfred Nobekin muistopalkinto. Käytännössä se kuitenkin rinnastetaan muihin Nobel-palkintoihin ja jaetaan samassa seremoniassa kuin muutkin palkinnot.

Työelämässä yksityiset työnantajat maksavat ylemmille toimihenkilöille ja käytännössä muillekin toimihenkilöille ihan yksilöllistä palkkaa heidän osaamistasonsa perusteella. Jos henkilön osaamistaso ei ole riittävä johonkin työhön, niin on luonnollista, että siitä ei makseta samaa palkkaa kuin henkilölle, joka osaa homman.

Miltä tuntuu työkaverista, joka tekee täyden työpanoksen ja kaveri vieressä ei pysty kuin puoleen siitä, mitä työtehtävä edellyttää, mutta saa saman palkan. Samasta työstä sama palkka on ihan oikein, mutta silloin se työsuoritus pitää olla sama.

Käyttäjän amgs kuva

Rinnastus on eri asia. Hän ei ole taloustieteen Nobelin palkinnon saaja vaan Ruotsin pankin palkinnon saanut. Ruotsin pankin palkinto on omistettu Nobelille. Nobelin Akatemialla ei ole tietävästi tekemistä tämän palkinnon kanssa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tämä hiusten halkominen on naurettavaa. Kyseinen palkinto on alansa arvostetuin ja ihan samalla viivalla Nobelin alkuperäisten palkintojen kanssa. Esimerkiksi matemaatikot saavat Fieldsin mitaleita jotka tosiaan eivät ole nobeleita mutta arvostuksessa yhtä ylhäällä.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

- "Tietenkin mitä tahansa palkka käy ulkomaalaisille, joilla ei ole koulutusta eikä työllisyysmahdollisuuksia omassa maassaan."

Ymmärrän, että Holmströmin ehdotus kuulostaa julmalta, mutta valitettavasti usein todellisuudessa vaihtoehdot kuvatussa tapauksessa eivät ole työ pienemmällä palkalla kuin suomalaiset tai työ samalla palkalla kuin suomalaiset, vaan työ pienemmällä palkalla kuin suomalaiset tai ei työtä ollenkaan. Jälkimmäinenkin tietysti onnistuu ainakin jonkin aikaa, mutta vaatii tiukkoja rajoituksia maahanmuuttoon, tai muuten sosiaaliturvaan käytettävät rahat loppuvat.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Tämä ongelma olisi ainakin pienempi, jos Suomi olisi itsenäinen maa, jolla olisi toimiva rajavartiolaitos.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset