Rajat kiinni -porukka ei tunne armoa
Viime viikonlopuna Latinalaisen Amerikan maissa moni heräsi uuteen tilanteeseen, jonka kuviteltiin olevan mahdollista vain niin sanotuissa kehittyneissä maissa. Se uusi tilanne on ”Rajat kiinni” -liikkeen kaltaisen liikkeen esiille tuleminen Costa Ricassa ja Brasiliassa.
Jo useiden kuukausien aikana Venezuelasta on virrannut ihmisiä ulkomaille. Suurempien venezuelalaisten joukkojen vastaanottajamaat ovat olleet naapurimaat Kolumbia ja Panama. Moni venezuelalainen on kuitenkin lähtenyt Brasilian asti. Venezuelalaiset pakenevat presidentti Nicolás Maduron kurjistavaa politiikkaa. Kannattaa katsoa Ylen toimittaja Petri Pesosen dokumentti Venezuelasta, jotta voi ymmärtää miksi moni lähtee Venezuelasta. Monille jääminen merkitsee kuolemaa.
Viime viikonloppuna Brasiliassa Pacaraimassa sytytettiin telttoja, joihin venezuelalaiset turvapaikanhakijat olivat majoittuneet. Vihaiset brasilialaiset kehottivat venezuelalaisia poistumaan maasta ”isänmaallisilla” iskulauseilla.
Niitä ”Pois maastamme huutoja” kuultiin myös San Josén keskustassa Costa Ricassa. Useiden vuosien aikana La Merced (Armo -niminen puisto) on ollut nicaragualaisten maahanmuuttajien kokoontumispaikka. Nicaragualaiset ovast saapuneet vuosittain Costa Ricaan työskentelemään erityisesti sisäkköinä ja maataloustöissä, mutta myös korkeasti koulutetuissa työpaikoissa. Huhtikuusta lähtien Ortegan hallinto on sortanut eri mieltä olevia nicaragualaisia, samalla lailla kuin Venezuelan Maduron hallinto sortaa eri mieltä olevia venezuelalaisia. Moni nuori, joka taisteli useiden päivien aikana Ortegaa vastaan on kuollut, haavoittunut tai pidätetty, ja moni on yhä kadoksissa. Vainot jatkuvat. Monille nicaragualaisille nuorille ei ole jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin paeta Ortegan terroria. Monilla ei ole rahaa lähteä Espanjaan tai Yhdysvaltoihin, ja pitkän ja varallisen kävelymatkan jälkeen he pääsevät turvaan Costa Ricaan, jossa nicaragualaisia on aina otettu avosylin vastaan. Tällä hetkellä Costa Ricassa on 18 000 nicaragualaista turvapaikanhakijaa. Viime lauantaina San Josén kaduilla ja La Merced -puistossa nähtiin toisenlaisia costaricalaisia. Vihaiset nuoret, etupäässä nuoret miehet osoittivat raivoisasti mieltään, käskien nicaragualaisia poistumaan Costa Ricasta. Katsoin videoista costaricalaisten nuorten haastatteluja, joissa he perustelivat kuin Suomen Rajat kiinni -liikkeen jäsenet miksi olivat vihaisia. Nämä nuoret puhuivat hallitsemattomasta maahanmuutosta, Costa Rica vain costaricalaisille, jne.
Costa Rican poliisit pidättivät 44 henkilöä ja takavarikoivat mielenosoittajilta puukkoja, vesureita, pesapallomailoja ja jopa molotoveja. Uutisten perusteella tilanne oli paha.
Costa Rican hallitus ja jopa presidentti heti tekivät selväksi kantansa Costa Ricasta avoimena, ystävällisenä maana, joka niin hyvissä kuin huonoissa hetkissä on kulkenut Nicaraguan rinnalla maiden historian aikana.
Costa Ricassa ja myös Brasiliassa epäillään, että kiihkomieliset mielenilmaukset oli masinoitu ulkomailta (mahdollisesti Nicaraguasta ja Venezuelasta) käsin. Costa Ricassa kutsu mielenilmauksiin oli lähtenyt liikkeelle somesta, jossa oli julkaistu vanhoja kuvia nicaragualaisten tekemistä rikoksista. Costa Ricassa oli esimerkiksi väitetty, että nicaragualaiset olivat polttaneet Costa Rican lipun. On epäilty, että temppu olisi Ortegan kannattajien tekemä tai että se oli valeuutinen. Costaricalaisen La Nación -lehden mukaan viime viikolla oli ainakin 6 valeuutista nicaragualaisista eri sosialisisssa medioissa ja niiden perusteella mielipiteitä manipuloitiin.
Luottamus naapurimaiden kansalaisten välillä on kärsinyt kolahduksen, mutta armaasti järkevät henkilöt pystyvät katsomaan huutoja pidemmälle. Onhan se kurjaa, ettei edes ulkomailla olla turvassa hirmuhallinnon sortotoimista. Eilen nähtiin useissa costaricalaisissa kaupungeissa costaricalaisten vieraanvaraisuutta hädässä olevia nicaragualaisia kohtaan, ja on muisteltu, kuinka costaricalaiset esimerkiksi saapuivat satoja vuosia sitten opiskelemaan Leónin yliopistoon, koska Costa Ricassa ei sellaisia yliopistoja ollut.
Nicaragua ja Venezuelan kriisit ovat alueellisia ja pakolaisten tulo lisää haasteita yhteiskunnalle. Ei unohdeta, että haasteita lisäävät myös omat kansalaiset.
Nicaraguan kriisin alussa ihmettelin sitä hitautta, jolla Ortegan hallinnon aiheuttamaan kriisiin reagoitiin. Nyt ongelmat lisääntyvät, ja kohta nicaragualaiset eivät lähde maasta väkivallan takia vaan siksi, ettei heillä ole työtä ja ruokaa, kuten kansalaiset Venezuelassa.
Kaikilla mailla on sietokyvyn rajat, varsinkin, jos tulokkaat kirjataan yhdenvertaisiksi kantaväestön kanssa sosiaaliturvan piiriin.
Natsirasisteja näyttää löytyvän muualtakin kuin vain Suomesta.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse on selviytymiskamppailusta, joka on vallinnut Telluksella jo monta miljardia vuotta.
Tuossa juuri katsoin U-571 elokuvan. Siinä useaan kertaan todettiin, että kapteenin pitää osata tehdä päätös ja tarvittaessa uhrata jopa kaverinsa, jos sillä pelastaa muun oman porukan. Kerran kapteenin piti valita kenet lähettää itsemurhatehtävään, jotta muut ehkä selviävät. Kapteeni valitsi loogisesti sopivimman uhrattavaksi ja muut pelastuivat. Pientä motivointia siinä kyllä tarvittiin, että nuori ja pelokas kaveri teki mitä piti tehdä henkensä hinnalla.
Ilmoita asiaton viesti
Luin juuri costaricalaisesta yliopiston opettajasta, joka on vahvasti sitä mieltä, että Ortega on Costa Rican liikehdinnän takana. Mielenosoittajat Costa Ricassa suuntasivat vihansa myös Costa Rican presidentti Alvaradoa kohti. Sitä kautta Ortega painostaa Costa Ricaa, joka Amerikan valtioiden järjestössä ajaa kovaa linjaa Ortegaa vastaan. Yksinkertaisiin selityksiin on mukava uskoa. Myönnän.
Ilmoita asiaton viesti
Telluksella ovat erilaiset bakteerit ja basillit taistelleet jo miljardeja vuosia. Tämä selvensi poliittisen ajattelusi perusteita, että näinhän se on.
Ilmoita asiaton viesti
”näinhän se on”
Eli on normaalia yrittää vastustaa hyökkäystä.
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti pääsyyllinen Venezuelan ahdinkoon – Hugo Chavez – ei ole enää vastaamasssa rikoksistaan.
Ilmoita asiaton viesti
Millä tavalla Maduron perustelee itselleen vallassa pysymistä? Onnistumisista ei ole merkkiäkään, kansalaiset pakenevat ulkomaille.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti tarvittaisiin uutta Latinalaisen Amerikan kolonisaatiota, vaikkapa YK:n voimin…Ellei sitten Brasilia ota sille kuuluvaa roolia.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta nämä Ana Marian blogit ovat uskottavia. On hienoa, että saa tällaista tietoa, jota ei oikein muualta löydy.
Ilmoita asiaton viesti
Kejo; Onneksemme meillä on tämä AMGS.
Ilmoita asiaton viesti
Voisi sanoa niinkin, että venezuelalaiset niittävät nyt sitä, mitä ovat itse kylväneet. Jos kansa valitsee itselleen hölmöt johtajat ja suostuu näiden johdettavaksi, lopputulos ei voi olla muuta kuin surkea. Silloin on turha huutaa muita auttamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Silloin kun Chávezia äänestettiin ei tiedetty sitä, että hän myöhemmin olisi Castrojen hyvä veli ja, että Chávezilla oli jopa hulluja ajatuksia. Hän taitavana ja karismaattisena puhujana sai kansan suosion yhtä lailla kuin Timo Soini Suomessa. Maduro on jo toinen tarina se. Maduro on Chávezin eikä niinkään kansan valitsema presidentti. Vaaleilla valittu, mutta vaalien järjestelyjen reiluudesta voidaan olla eri mieltä. Toisessa kirjoituksessa kerroin Bolivian, Venezuelan, Nicaraguan ja Kuuban kieroutuneesta vasemmistolaisuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Costa Rica on pieni paratiisi, jossa ei haluta, eikä voida kantaa vastuuta kaikkien lähialueiden sosialistien edesottamuksien seurauksista.
Ilmoita asiaton viesti
Molemmat maat ovat hyötyneet toisistaan niiden historian aikana.
Ilmoita asiaton viesti
Artikkeli olisi ollut tapapainoisempi ja informatiivisempi ilman aiheetonta ”radat kiinni” -demonisointia.
Rajat ovat rajoja ja yhteiskuntien yksi tukiranka. Vain kommunistit valehtelivat maailmanrauhasta, halusivat rajatonta maailmaa ja maailman herruutta.
Venezuelan kestämätön tilanne on ensisijaisesti Venezuelaisten ratkaistava. Vaikka väkivalloin.
Kansainvälisen yhteisön tehtävä on tässä auttaa. Politiikan tai tarvittaessa väkivallan keinoin.
Pitää muistaa ettei rajojen aukaiseminen ole ratkaisu. Ei Suomikaan ottanut virolaisia Neuvostoviron 70-vuotisen sietämättömän miehityksen aikana. Lähtijät olisi palautettu ja tapettu. Suomi piti onnistuneesti rajansa kiinni ja virolaiset jäivät kotimaahansa. Ja he sitten myöhemmin turvasivat menestyksekkäästi tulevaisuutensa itsenäistyessään.
Toivon vastaavaa menestystä venezuelalaisille.
Ilmoita asiaton viesti