Maalla ja mailla Maissa maiden tavoilla

Se paha kylänpolitikointi ja se "hyvä politikointi"

  • Uudellamaalla.
    Uudellamaalla.

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholmin kolumni antoi aiheita pohdinnoille. Rönnholm kirjoittaa osuvasti: ” ...asiat voivat riidellä, mutta sanotaan kuten toivottaisiin itselle sanottavan. Etsitään aitoja ratkaisuja, yritetään ymmärtää vähemmän väärin. Ja kun ei syödä sanoja, ei syödä myöskään luottamusta.”

On asioita, joista joskus en voi olla muiden kanssa samaa mieltä ja silloin yksinäisenä mietin kannattiko lupautua vaaleissa ihmisten edustajaksi, jos en edusta esimerkiksi reuna-alueilla asuvien lohjalaisten etuja. Petänkö ihmisten luottamusta olemalla hiljaa? Kuka edustaa heitä kaupunkikeskeisessä päätöksenteossa? Varmasti myös muut kaupunkien ja kuntien haja-asustusalueilla asuvat luottamushenkilöt ovat pohtineet tätä samaa.

Ymmärrän, ettei vastakkainasettelu ole hyvä asia, mutta todellisuus puhuu sen puolesta, että ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikkansa mukaan. On jo eri kunnissa ja kaupungeissa nähtävissä, että palvelut karkaavat kylistä suuriin asutuskeskuksiin. Kaupunkien ja kuntien palvelujen keskittämistä ajavat päättäjät puhuvat kielteisesti haja-asutusalueiden etujen ajamisesta, ideologisista syistä tai/ja koska se on omien poliittisten intressien vastaista. Hekin haluavat palvella äänestäjäkuntansa, koska eivät halua ymmärrettävästi menettää äänestäjiensä luottamusta.  Kaupunkien keskustoissa ja suuremmissa taajamissa on paljon äänestäjiä. Näin haja-asustusalueiden edustajat ovat vähemmistössä ja paineet heitä kohtaan ovat kovia, jos ja kun he rohkenevat päätöksenteossa olla eri mieltä. Näin vaikka juhlapuheissa korostetaan lähidemokratian merkitystä ja, että halutaan kuunnella kaikkia kuntalaisia ja kaupunkilaisia. 

Käytännössä, jos luottamushenkilö puolustaa vaikkapa pienen kylän palvelun säilymistä, häntä syytetään kylänpolitikoinnista. Kylät merkitsevät paljon kylien asukkaille. Nämä paikat ovat osa ihmisten identiteetistä samalla tavalla kuin kaupungin keskusta on keskustassa asuville. Koska nyt kirjoitan tällä tavoin, harrastan kylänpolitikointia, ihan kuin kylissä asuvien asioilla ei olisi merkitystä laisinkaan.

Ero on siinä, että kun vaikkapa Nurmijärvellä ajetaan Klaukkalan uimahallia, se on kylänpolitikointia, mutta Rajamäen uimahallin laajentaminen ja ehostaminen ei ole! Kun Lohjan tai muun kaupungin keskustassa sijaitsevan palvelun paranemista ajetaan, mitä politikointia se silloin on? Kun muut luottamushenkilöt haluavat, että yksi tai kaksi luottamushenkilöä taipuisivat ryhmän tahtoon, eikö se juuri ole politikointia? 

Kylänpolitikointi tai politikointi on ruma sana, mutta sitä käytetään väärin nimenomaan politikoinnin tarkoituksessa, selän takana puhumisessa, lehmäkauppojen sovittelussa. Avoimuus ja läpinäkyvyys on parasta mitä päätöksenteossa voi tapahtua, mutta kuinka moni luottamushenkilö toimii avoimesti ja läpinäkyvästi?

En pysty syömään sanojani. Näin vaikka eri mieltä olevat sanoisivat, että se on sooloilu tai kylänpolitikointi. 

Rönnholm sanoo kolumnin lopussa, että menestyksekäs muutos voi tapahtua vain luottamuksen ilmapiirissä. Toivon, että eri mieltä oleminen ei johtaisi kenenkään luottamuksen puutteeseen vaan päin vastoin meidän pitäisi antaa tilaa erilaisille mielipiteille ja myös niille mielipiteille joita emme haluaisi kuunnella. Me kaikki, haja-asutusalueillakin, olemme yhdenvertaisia kuntalaisia, kaupunkilaisia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Suomessa on elinkeinonvapaus. Parhaiten puolustat kyläpalveluita menemällä, perustamalla yrityksen ja tuottamalla niitä palveluita siellä kylässä. Jos kaikki vain ruikuttavat palveluista eivätkä mene tuottamaan niitä, palveluita ei ole eikä tule. Yksikään poliitikko ei palveluita luo, se on satavarma.

Käyttäjän amgs kuva

Mitä varten ovat puolueet ja poliitikot olemassa?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ensisijaisesti varmaan kuppaamassa veronmaksajia ja toissijaisesti päättämässä yhteisistä asioista.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #4

"Ensisijaisesti varmaan kuppaamassa veronmaksajia"

Mitä nyt itse on kunnallispolitiikassa ollut hetken mukana, niin ilmaista työtä on tullut tehtyä todella paljon. Rahaa en ole saanut vielä senttiäkään. Päin vastoin olen joutunut maksamaan monenlaisia maksuja, jotta "saan" olla mukana. Työtä ja aikaa on paljon uhrattu kaupunkilaisten hyvinvoinnin eteen. Kokouksia on monta kertaa kuussa ja sen lisäksi valtava määrä kommunikointia. Toistaiseksi olen siis itse ollut kupattuna ;)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #7

Toki poliitikot ovat välttämätöntä porukkaa nykyisessä systeemissä, mutta aika paljon nykyistä vähemmän saisivat sotkeentua joka asiaan. Ydintoiminnot kuntoon ja loput ihmisten omaksi asiaksi.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #8

Tuo toki ajatuksiasi esiin!
Jos mielestäsi nykyistä systeemiä parempi systeemi olisi olemassa, sehän olisi hienoa saada käyttöön. Mikä se olisi?

"Ydintoiminnot kuntoon ja loput ihmisten omaksi asiaksi."

Kuvaile nämä ydintoiminnot ja mitkä nuo loput olisivat? Siis miten nämä "asiat" toteutetaan?

Luuletko, että ihmiset olisivat päivittäin mukana päättämässä kaupunkinsa asioista ja miten tuo päättäminen siis tapahtuisi? Netissä? Kuka ne asiat valmistelisi päätöksiä varten? Kuka keräisi tiedot kansalaisia varten?

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #7

Kuntapolitiikan "rivitoimijat" tekevät todella uhrautuvaa työtä.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #4

Puolueeiden kautta asetutaan ehdolle ja eri luottamustehtävissä ajetaan yhteisiä asioita. Jo peruskoulun yhteiskuntaopin tunneilla ja kirjoja lukemalla lapset ja nuoret oppivat sen. Välillä se perustehtävä unohtuu ja puolueen etu tai henkilökohtainen etu menee yhteisen edun edelle.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"Yksikään poliitikko ei palveluita luo, se on satavarma."

Tässä olen eri mieltä. Poliitikot päättävät lopetetaanko jonkun kylän koulu tai muu kunnallinen palvelu vai ei. Yrittäjät taas katsovat oman kannattavuutensa. Jos kaupunki lopettaa kylän kunnalliset palvelut, ja siksi ei uusia asukkaita enää tule, niin kyläkaupan yrittäjäkin sitten joutuu luovuttamaan asiakkaiden vähetessä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Jos siellä on oppilaita, saahan sinne perustaa vaikka yksityisen koulun. Jos taas ei ole, miksi sinne pitäisi julkistakaan koulua panna?

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #5

"miksi sinne pitäisi julkistakaan koulua panna?"

Poliitikot sen päättävät milloin lapsia on tarpeeksi koulua varten tai milloin liian vähän, että kymmeniä vuosia toiminut kyläkoulu suljetaan.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #5

Koulujen lakkauttaminen ei vo perustua ainoastaan oppilaiden määrään. Odotan selvityksiä siitä miten pienten koulujen lakkauttaminen ympäri Suomea on vaikuttanut lakkautettujen koulujen ympäröivien alueiden kehitykseen tai taantumukseen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ei Suomessa mitään elinkeinovapautta ole, sääntely ja byrokratia takaa verotuksen ja kohtuuttoman pakollisen eläketurvamaksun tappavan yhdeksän kymmenestä aloittavasta yrityksestä.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"Ei Suomessa mitään elinkeinovapautta ole"

Muualla ei yrittäjällä olekaan juuri mitään turvaa. Turva maksaa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Hyvä kirjoitus Gutiérres Soraiselta. Erityisesti pidin alun A.Rönnholmilta otetusta lainauksesta. Vähemmän väärinymmärtämisen toivomus on paikallaan.

Minuakin kammoksuttaa politiikan kammoksuminen. Se kummunnee aikaisemmasta, vuosikymmenten takaisesta ajatuksesta provarillisuudesta normina ja vasemmistolaisuudesta siitä poikkeavana, politiikkana. Politiikan tarkoitus kun nähtiin Modus vivendin muuttamisaikomuksena.

Monet puhuvat politiikasta pahaa tarkoittaen kuitenkin joitakin sen kieroutumia eikä itse asiaa. Monenmoinen oman edun tarkoituksessa tehty erimieltä oleviksi kuviteltujen tai vielä yleisemmin samoista äänestäjistä kisaavien keskeinen pukarointi*) ei ole tarpeen eikä politiikkaakaan.

Oikeastihan politiikka on yhteisten asioiden hoitamista ja politikointi siihen osallistumista. Sitä olisi pikemminkin saatava lisää ja kaikille tasoille kylistä ja kortteleista koko ihmiskuntaan - siis ihmisten osallistumista politiikkaan.

*) Anteeksi Lapinjärven pukarolaiset. En tarkoittanut pukaroinnilla teidän kyläänne (r. Pockar) vaan hyökkäävää riidan haastamista ja tappeluihin sekaantumista kuten Kielitoimiston sanakirja johdattelee k.o. sanan käyttöön. Ette liene siinä suhteessa meitä muita kummempia vaikka sanan etymologia kiinnostaisikin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset