*

Maalla ja mailla Maissa maiden tavoilla

Kyläkoulut ovat Suomen sivistyksen perusta

  • Terttu Aholan maalaus Ikkalan ensimmäisestä kyläkoulusta, joka paloi 21.9.1976.
    Terttu Aholan maalaus Ikkalan ensimmäisestä kyläkoulusta, joka paloi 21.9.1976.

Länsi-Uusimaa-lehdessä sanotaan, että ennakkotiedot Lohjan Yhteislyseon lukion kuntotutkimuksesta ovat "huolestuttavia”. 700 oppilaan koulua uhkaa jopa sulkeminen ja väistötiloja etsitään jo.

Tämä uutinen on jatkoa ikäville uutisille Lohjan kouluasioista. Samalla viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana Lohjan pienistä kouluista on lakkautettu 6. Miksi melko hyvässä kunnossa olevia kyläkouluja on lakkautettu ja lapsia on viety suurempiin kouluihin, joissa sitten on sisäilmaongelmia? Säästöjä ei tule, vaan kuluja tulee lisää. Pienten koulujen kohdalla pitäisi katsoa kokonaisuutta eikä vain lasten lukumäärää.

Luin tiivistelmän lohjalaisten antamasta palautteesta Lohjan palveluverkkoon 2018. Tiivistelmä löytyy kaupungin kotisivuilta. Lohjalaisten ajatukset palveluverkon tulevaisuudesta eivät näy valtuuston päätöksissä.

Lohjan päättäjille on myyty ideologiaa suurten koulujen paremmuudesta. Ei kuitenkaan ole selvityksiä siitä, että isot koulut olisivat oppimistuloksissa parempia kuin pienet koulut. Perhetaustasta riippumatta lapsilla pitäisi olla samat mahdollisuudet oppia. Lasten yksilölliset tarpeet eivät tule huomioiduiksi suurissa ryhmissä ja suurissa kouluissa.

Lohja joutuu joka tapauksessa sijoittamaan miljoonia koulujen korjaamiseen, rakentamiseen ja väistötiloihin. Anttilan koulun oppilaiden väistötilat maksoivat puolitoista miljoonaa euroa. Lukion väistötiloihin menee vielä enemmän. Lohjan kaupunki ei todennäköisesti pysty itse rakentamaan vai pystyykö? Kunnan lakisääteinen tehtävä on tuottaa kuntalaisten lapsille perusopetusta. Säästöt eivät voi olla ensimmäinen asia.

Kyläkoulut ovat tärkeitä myös Lohjalla ja mammuttihankkeita pitää tarkastella kriittisesti.

Suomen peruskouluista on 25 vuodessa hävinnyt puolet. Noin 5 000 koulusta on tultu noin 2 500 kouluun.

Suomen koulu-ja päiväkotikiinteistöistä 12–18 prosenttia on kosteus- ja homevaurioisia.

94 000 peruskoululaista ja 18 000 lukiolaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille.

Kosteusvaurioiden terveyshaitat aiheuttavat vuodessa noin 450 miljoonan euron kustannukset.

Lähteet:

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/480784-sisailmaongelmia-selviteta...

https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/25-vuodessa-puolet-Suomen-peruskoulu...

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Putkinäköinen kuntapäättäjä katsoo kyläkoulua ja näkee kustannuksia kun oikeasti ne voisivat olla vetovoimatekijä ja lisätä kunnan houkuttelevuutta. Vanhemman kannalta en tiedä ketään, jonka mielestä joku koulu tai luokka on liian pieni. Isoissa koulukeskittyissä ongelmat kasautuvat.

Kemiönsaari lakkautti viihtyisät ja toimivat kyläkoulunsa kymmenkunta vuotta sitten. Nyt lapset ovat myö täällä sisäilmaremontin keskellä keskuskoulussa, en ole nähnyt ainoatakaan laskelmaa joissa olisi osoitettu lakkauttamisten tuomat säästöt.

Kunnan pitäisi olla houkutteleva lapsiperheille alueen dynaamisuuden ja jo pelkästään valtionosuuksienkin vuoksi. Kyläkoulujen lakkauttaminen sotii useimmiten jo kuntastrategioita vastaan.

Käyttäjän amgs kuva

Ei meilläkään ole vielä selvityksiä edellisen valtuustokauden tehtyjen eri koulujen lakkautusten vaikutuksia opetuksen laatuun, Lohjan väestökehitykseen ja kaupunkilaisten elämään. Lohjalla väestö ei nouse, vaikka Helsingin keskustaan on esimerkiksi meiltä vain 70 km ja Lohjan keskustasta Kampiin 60 km.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kovin vähän näyttää tärkeät kouluasiat kiinnostavan kun on tarjolla presidenttinvaalishou ja armeijan tietovuototohinat. Oikeasti kuitenkin toimivat koulut ovat pitemmällä tähtäyksellä paljon tärkeämpiä kuin se kuka kantaa hassuja killukkeita kaulassaan seuraavat vuodet tai kuka antoi mitäkin punaisilla leimoilla koristeltuja papereita kenenelle ja kuka ne julkaisi. Ja on ne koulut ihan lyhyelläkin tähtäyksellä tärkeämpiä.

Käyttäjän amgs kuva

Samalla kun oikeistovetoinen leikkaus- ja yksityistämispolitiikka etenee, yhteiskunta eriarvoistuu. Koulujen koko suurenee ja kun ongelmia vaikkapa rakennuksessa ilmenee kustannukset ovat suuria. Tulevaisuudessa suuria kouluja on helppo myydä. Ensin pitäisi todeta, että kunnat eivät pysty enää järjestämään opetusta ja siksi on pakko myydä. Kaikki eivät tule toimeen voimakkaissa kapitalistisissa maissa. Suomen ja pohjoismaiden hyvinvointivaltio on jo nyt paikoittain muisto ja se on seuraus leikkauspolitiikasta ja kovasta ideologiasta.

Käyttäjän harrimakipetaja kuva
Harri Mäki-Petäjä

Toivottavasti tästä löytyy ratkaisu kyläkoulujen ongelmaan. Uudentyyppistä mallia tutkitaan valtakunnallisen Kokeileva Suomi -kärkihankkeen alla. https://yle.fi/uutiset/3-9977334

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Suomalainen nykyrakentamisen laatu on maailman huonointa.

Nollatoleranssi kosteusvaurioille.

Käyttäjän amgs kuva

Tarvitaan lisää valvontaa. Onhan meillä Pusulan päiväkoti, joka on rakennettu 7 vuotta sitten ja jossa on jo sisäilmaongelmia! Sisäilmaongelmien aiheuttajaksi on paljastunut rakentamisvaiheessa kostean betonin päälle liimattu muovimatto.
Valitettavasti mysö muualla Suomessa on ongelmia. Esim Helksingin Jätkäsaaressa:
https://yle.fi/uutiset/3-9530933

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset