*

Maalla ja mailla Maissa maiden tavoilla

Venezuelalaiset ääniuurnille tänään

  • Valokuva tämän päivän mielenosoituksesta on Apua Venezuelaan -Facebookin ryhmästä.
    Valokuva tämän päivän mielenosoituksesta on Apua Venezuelaan -Facebookin ryhmästä.

Venezuelassa tänään valitaan jäseniä maan perustuslakia säätävään lainsäädäntöelimeen, jonka tarkoitus on muuttaa Hugo Chávezin aikana vuonna 1999 laatimaa perustuslakia. Vaalien jälkeen syntyvässä elimissä tulee olemaan 545 edustajaa. Suurin osa valittavista edustajista on eri kunnista ja maaseudulta. Muut tulevat määrätyistä järjestöistä, sosiaalisista ryhmistä, ym. Ehdokkaita on yhteensä 6000.

Oppositio boikotoi äänestystä eikä asettanut omia ehdokkaita. Kuukausien ajan oppositio on vastustanut presidentti Maduron aikeita muuttaa perustuslakia. Heinäkuun puolessavälissä oppositio järjesti epävirallisen kansanäänestyksen. Kerroin epävirallisesta kansanäänestyksestä tässä blogissa. Kerroin myös, että Suomessakin venezuelalaiset kävivät ahkerasti äänestämässä. Tänään joukko venezuelalaista osoitti mieltä Helsingin keskustassa tämän päivän äänestystä vastaan. Heidän mielestä perustuslakia muutetaan epädemokraattisesti ja se muuttaa Venezuelaa pahempaan suuntaan.

Maduron ja hänen kannattajat ovat sitä mieltä, että tämän päivän kansanäänestys ja perustuslain muuttaminen edistää rauhaa ja sovintoa.

Hallituksen mukaan tänään äänestys on alkanut rauhallisesti. Samalla opposition mielenosoitukset alkoivat taas. Seurasin Twitterin uutisvirtaa ja väkivaltaisuuksia on jo tapahtunut. Espanjalainen lentoyhtiö Iberia on perunut tämän päivän lennot Caracasiin.

Helsingin Sanomissa on nyt melko laaja kirjoitus tämän päivän äänestyksestä. Hyvä!

Espanjalainen lehti El País seuraa Venezuelan tämän päiväntilannetta hyvin tiivisti: Elecciones en vivo

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Venezuela on murhellisessa tilassa. Tekisi mieli sanoa, että toivotaan että tämä äänesty auttaisi kääntämään suuntaa parempaan. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen suuntaan vaan päinvastoin. Kun perustuslakia ryhdytään rukkaamaan manipuloiduilla vaaleilla ohi parlamentin on selvä, että ei sitä tehdä ainakaan demokratian lisäämiseksi. Ja onko olemassa yhtään diktaattoria, joka ei olisi julistanut oman valtansa lisäämisen edistävän rauhaa, sovintoa, oikeudenmukaisuutta ja yhdeksää muuta hyvää ja kymmentä kaunista.

Kehitystä havainnollistaa esimerkiksi World Happiness Report, jossa Venzuelan sijaluku oli viime vuonna 82. ja jonka mukaan vuosiean 2006 -2016 välillä onnellisuuden pudotus oli kaiksista 128 maasta jyrkin.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Venezuela on murhellisessa tilassa. Tekisi mieli sanoa, että toivotaan että tämä äänesty auttaisi kääntämään suuntaa parempaan. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen suuntaan vaan päinvastoin. Kun perustuslakia ryhdytään rukkaamaan manipuloiduilla vaaleilla ohi parlamentin on selvä, että ei sitä tehdä ainakaan demokratian lisäämiseksi. Ja onko olemassa yhtään diktaattoria, joka ei olisi julistanut oman valtansa lisäämisen edistävän rauhaa, sovintoa, oikeudenmukaisuutta ja yhdeksää muuta hyvää ja kymmentä kaunista.

Kehitystä havainnollistaa esimerkiksi World Happiness Report, jossa Venzuelan sijaluku oli viime vuonna 82. ja jonka mukaan vuosiean 2006 -2016 välillä onnellisuuden pudotus oli kaiksista 128 maasta jyrkin.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Venezuelan perustuslakielimen muutosta koskevan äänestyksen äänestysprosentti jäi opposition mukaan 9 %:in. Äänestyksen liittyvissä levottomuuksissa kuoli 15 ihmistä. Entinen presidenttiehdokas Henrique Capriles kuvasi prosessia fiaskoksi.

https://www.clarin.com/mundo/dia-sangriento-chavis...

Käyttäjän amgs kuva

Jaakko Korpi-Anttila, luvut vaihtelevat. Joissakin sanomalehdissä menehtyneitä on 10 ja opposition mukaan äänestysprosentti olisi 12%. Virallisten tietojen mukaan 8,1 miljoonaa venezuelalaista kävi äänestämässä. Ääniaktivisuus oli 41,43%. Nykyisen Venezuelan kohdalla osuvin väite on se, että kaikki on mahdollista.

Jaakko Aalto, uudet reilut presidenttivaalit, kuten Nicaraguassa järjestetiin vuonna 1990, olisi ollut yksi ratkaisuvaihtoehto Venezuelan tilanteeseen. En usko, että Maduro suostuu siihen, koska hän on sitä mieltä, että opposition protestiaallon takana on imperialismin tahto. Espanjan entinen pääministeri José Luís Rodríguez Zapatero on yrittänyt jo useita päiviä saada osapuolet sopimaan laihin tuloksin.

Nyt vaalipäivän jälkeen Venezuelan tilanne hankaloituu ja edessä on eristys ulkomaailmalta. Kolumbian presidentti ilmoitti jo, ettei hyväksy Maduron toimia. Saa nähdä mitä nyt Trumpin hallinto tekee. Trump oli sanonut, että jos Maduro jatkaa ja muuttaa perustulakia, USA tulee toimimaan.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Miten oppositio voi tietää miten perustuslakia muutetaan kun sitä säätämään valittävän kokouksen vaalitulostakaan ei ole laskettu? Siis jos he eivät olisi boikotoineet.

Käsittääkseni proseduuri menee niin, että ensin valitaan perustuslakia säätävän kokouksen jäsenet. Se tekee ehdotukset muutoksiksi ja lopulta taas äänestetään siitä muutetaanko vai ei. Minusta menettely on hyvinkin demokraattinen jollei siihen puututa boikoteilla tai sanktioilla. Ei ainakaan epädemokraattisempi kuin meidän tapamme.

Sen lisäksi voisimme pohtia miten demokraattista ja suvereenin maan itsemääräämisoikeutta kunnioittavaa on niiden ulkomaiden toiminta jotka ovat ilmoittaneet vastustavansa ja tuomitsevansa sekä asettavansa sanktioita vaalien johdosta.

Käyttäjän amgs kuva

"Miten oppositio voi tietää miten perustuslakia muutetaan kun sitä säätämään valittävän kokouksen vaalitulostakaan ei ole laskettu?" Tarkoitat varmasti sitä mitä sanoin eilen blogikirjoituksessa opposition mielipiteestä.

Yksi konkreettinen fakta eiliseestä äänestyksestä riippumatta on se, että Venezuelan parlamentti, jossa oppositiolla on enemmistö, ei ole se elin joka tekee ehdotukset muutoksiksi vain perustuslakia säätävän kokouksen jäsenet. Venezuelan parlamentti joutuu nyt sivuun. Tuon päätöksen demokraattisuudesta voidaan olla monta mieltä. Eilisissä vaaleissa alle puolet äänioikeutetuista äänesti. Venezuelassa on 19,5 miljoonaa äänioikeutettua, joista vain 8.089.320 äänesti.

" Ei ainakaan epädemokraattisempi kuin meidän tapamme."
Ulkomailla tapahtuvia epädemokraattisia päätöksiä tai tapahtumia ovat sellaisia riippumatta siitä kuinka Suomessa toimitaan.

Nyt Bolivia ja Nicaragua vahvistivat tukevansa Venezuelan Maduroa.
Samalla Peru on kutsunut kahdeksan muun maan ulkoministeriä kokoustamaan ja pohtimaan Venezuelan tilannetta. Nämä muut maat ovat Argentiina, Brasil, Kanada, Chile, Kolumbia, Costa Rica, Guatemala, Honduras, Méksiko, Panama ja Paraguay. Ulkoministereiden kokous on 8.8. Limassa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Tarkoitin, että muutoksia ei vielä ole olemassa koska valittava perustuslakikokous ei ole niitä vielä muotoillut. Oppositiolla olisi ollut mahdollisuus olla vaaleissa mukana ja saada omat edustajansa mukaan mutta tuollainen edustuksellinen demokratia ei heille kelvannut.

Eikö Venzuelassa aina ole ollut tapana laatia perustuslain muutokset erillisesti valitussa perustuslakikouksessa? Kokouksessa jonka ehdotuksesta sitten erikseen äänestetään kansanäänestyksessä? Siis erillään parlamentista? Näin käsittääkseni ainakin H.Chavezin presidenttiaikana (jolloin kaikki muutokset eivät menneet läpi kansanäänestyksissä).

Viittauksella Suomeen tarkoitin verrata Venezuelan perustuslain muutosprosessin demokraattisuutta teorian tasolla Suomalaiseen tapaan tehdä muutoksia vain ja ainoastaan eduskunnassa. Siinä suhteessa, mielestäni, venezuelalainen tapa ei ole ainakaan suomalaista huonompi. Se miten demokratia eli kansanvalta toteutuu, on molemmissa maissa ihan eri asia.

Käyttäjän amgs kuva

"Oppositiolla olisi ollut mahdollisuus olla vaaleissa mukana ja saada omat edustajansa mukaan mutta tuollainen edustuksellinen demokratia ei heille kelvannut."

Sitä lähtien kun Nicolás Maduro ilmoitti järjestävänsä kansanäänestyksen jotta perustulakia voitaisiin muuttaa, oppositio on jatkuvasti vastustanut sitä. Miten he voisivat silloin toimia, kuten Maduro halusi?

Pitää muistaa, että nykyinen mielenosoituksen aalto alkoi jo huhtikuussa. Vappuna Maduro ilmoitti, että perustuslakia tullaan muuttamaan. Eilisessä äänestyksessä ei voinut olla eri mieltä. Käytännössä vain hallituksen kannattajat äänestivät. Venezuela on jakautunut.

"Eikö Venzuelassa aina ole ollut tapana laatia perustuslain muutokset erillisesti valitussa perustuslakikouksessa?"

En tiedä miten vuonna 1961 tai ennen Venezuelan perustulakia muutettiin, oliko parlamentti vai joku muu elin. Voimassaoleva perustulaki on tehty vuonna 1999 Hugo Chávezin aikana ja sitä varten tehtiin, kuten sanoit. Perustuslakikokouksen edustajien valintaprosessi taisi olla vähän erilainen. Silloin edustajia oli maantietteellisesti eri alueista. Nyt erilaisista järjestöistä on edustajia ja joidenkin mielestä nämä järjestöt ovat syntyneet Maduron tahdosta. Suurin osa perustuslakikokouksen edustajista tulevat maaseudulta, jossa Maduron kannatus on korkeampi kuin kaupungeissä. Nämä seikat herättävät epäluuluoa. Vuonna 1999 Hugo Chávez oli hyvin suosittu ja uutta perustuslakia kannatettiin. Nyt tilanne on toinen.

"Viittauksella Suomeen tarkoitin verrata Venezuelan perustuslain muutosprosessin demokraattisuutta teorian tasolla Suomalaiseen tapaan tehdä muutoksia vain ja ainoastaan eduskunnassa. Siinä suhteessa, mielestäni, venezuelalainen tapa ei ole ainakaan suomalaista huonompi."

Eduskunta on vaaleilla eikä sormella valittu. Aika erikoinen käsitys demokratiasta!

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #8

Gutiérres-Sorainen kysyi oppositiosta: " Miten he voisivat silloin toimia, kuten Maduro halusi?"

Niin, Maduron halu valita vaaleilla perustuslain muutoksen laatijat ei siis kelpaa oppositiolle? Kummasta se kertoo enemmän, Madurosta vai oppositiosta?

Gutiérres-Sorainen muistuttaa ", että nykyinen mielenosoituksen aalto alkoi jo huhtikuussa. "

Eikö opposition vastustus bolivaariselle vallankumoukselle ole peräisin jo H.Chavezin valtaannoususta kera USAn auttamien vallankaappausyritysten?

Gutiérres-Sorainen kirjoitti "Suurin osa perustuslakikokouksen edustajista tulevat maaseudulta, jossa Maduron kannatus on korkeampi kuin kaupungeissä."

Kumpi, maalaisuus vai Madaron kannattaminen tekee heistä epäsopivia laatimaan perustuslain muutosehdotusta?

Gutiérres-Sorainen kirjoitti "Eduskunta on vaaleilla eikä sormella valittu. Aika erikoinen käsitys demokratiasta!"

Käsittääkseni kirjoitin malleista teorian tasolla ja mainitsin käytännön demokraattisuuden olevan ihan eri kysymys. Sitä paitsi nyt oli kyse p.o. kokouksen valinnasta vaaleilla eikä kenenkään osoittelusta sormella.

Lisäksi toistan kysymykseni USAn masinoimien joidenkin ulkovaltojen suunnittelemista toimista suhteessa puuttumattomuuteen suvereenien valtioiden sisäisiin asioihin ja laajennan sitä kaksinaismoralismin määrään suhtautumisessa eräisiin maihin ja eräisiin toisiin maihin.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

"Eilisissä vaaleissa alle puolet äänioikeutetuista äänesti. Venezuelassa on 19,5 miljoonaa äänioikeutettua, joista vain 8.089.320 äänesti."

Ranskan kesäkuun parlamenttivaaleissa äänesti vain alle 43% äänioikeutetuista. Tulosta juhlittiin EU:ssa demokratian suurena voittona. Onnitteluja virtasi mm. Saksasta ja Suomesta.

Nyt samat läntiset tahot tuomitsevat Venezuelan kansanvaalin epädemokraattisena ja suunnittelevat uutta maan vastaista taloussotaa?

Venezuelan parlamentti ei joudu päätöksenteossa sivuun. Mutta sen perustuslakia rikkoville päätöksille ei ole jatkossa sijaa.

Etelä-Amerikan maista vain neljä on asettunut Venezuelan nykyhallintoa vastaan. Ja ne ovat tietysti USA:n liittolaisia!

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Mikä taho Venezuelasta laatii perustuslain? Eikö se ole parlamentin tehtävä?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #16

Vezuelassa perustuslakiehdotuksen tekeminen on perustuslakia säätävän kokouksen, "Asamblea Nacional Constituyente de Venezuela" tehtävä. Vastaavia tapoja käytettiin tai käytetään m.m. Islannissa (2010 ... -11), Sri Lankassa (2016 ...) ja aiemmin m.m. Intiassa (1947 ... -49), Italiassa (1946 ... -47), Indonesiassa (1955 ... 56) sekä m.m. Ranskan suuren vallankumouksen ja USAn itsenäistymisen aikoihin. Venezuelassa ehdotus on toki viellä hyväksyttävä erillisessä kansanäänestyksessä tullakseen voimaan.

Käyttäjän amgs kuva

"Nyt samat läntiset tahot tuomitsevat Venezuelan kansanvaalin epädemokraattisena ja suunnittelevat uutta maan vastaista taloussotaa?"

Rauno, Venezuelan hallinnon epäsuosio ulkomailla on syntynyt jo ennen eilistä kansanäänestystä. Valitettavsti on yksi seikka, joka saa monia nyt kääntämään selkänsä Madurolle ja ne on ne videokuvat mielenosoituksista, loukkaantuneista ja kuolleista. Eilinen äänestys maksoi myös ihmishenkiä.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

USA:n johtama länsi haluaa 1973 Chilen toisintoa Venezuelaan. Haluatko sinäkin?

Käyttäjän amgs kuva

Pieni hetki, tässä ei ole kyse siitä mitä me haluamme vaan mitä Venezuelassa tapahtuu. Venezuelalaiset päättävät itse. Sekä kirjoituksessa, että kommenteissa en ole itse sanonut mitä mieltä olen. Referoin luetun perusteella ottaen sekä hallituksen, että opposition kantoja ja tuon ne esiin. Loukkauksia ihmioikeuksiin eivät ole hyväksyttävissä ja jos vääryys tapahtuu, ei niistä pidä väietä, koska ideologia velvoittaa. Huhtikusta tähän päivään Venezuelassa on kuollut levottomuksissa jo 110 ihmistä (joissakin lehdissä luku on 120)! Allenden Chilen ja Maduron Venezuelan välillä on eroja. Sinänsä hyvä aihe toiselle kirjoitukselle.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Jos taas katsastaa tuota kansalaisten onnellisuuden mittarin sijalukuja, niin Chile on sijalla 20, mikä on löatinalaisen Ameerikan korkein. Myös muutos positiiviseen suuntaan viimeisen kymmenen vuoden aikana on vahva. Siinä sijoitus on 9. Kyllä Venezuelalle kannattaa haluta nykysuunnan asemesta tuollaista kehitystä.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #14

Vuosi sitten venezuelalaisten määrä ulkomailla oli 2,2 miljoonaa. Se on 6% väestöstä. Virallisia lukuja ei ole olemassa! Ihmiset eivät lähde huvin vuoksi ulkomaille. Simón Bolívarin yliopiston professori, Iván de La Vegan mukaan syitä on monia. Talous on yksi, mutta ei ainut. Turvattomuus, ruoan puute, ym. Samat seikat vaikuttavat ihmisten onnellisuuteen.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Venezuelan riippumattomuuden aika, vuodesta 1998 eteenpäin, on ollut USA:lle myrkkyä ja vihan aihe. Em. vuonna ja sen jälkeen presidentti Hugo Chavez valittiin virkaansa demokraattisilla vaaleilla neljä kertaa. Chavezin kuoltua 2013 virkaan valittiin edelleen demokraattisilla vaaleilla Nicolas Maduro.

USA:n tukema Venezuelan oikeisto yritti kaapata vallan Chávezilta useita kertoja. Näistä menestynein oli vuonna 2002. Tällöin liikemies Pedro Carmona piti valtaa käsissään lyhyen aikaa.

Sama peli on jatkunut myös Maduron aikana. Vain armeija ja aseistettu korttelipoliisi on ollut esteenä kaapata valta laillisilla vaaleilla valitulta presidentiltä ja hallinnolta.

Sokea Reettakin näkee, mistä Venezuelassa on kysymys. USA haluaa palauttaa takamaansa vanhaan komentoon.

Käyttäjän amgs kuva

Venezuelan kohdalla totuus voi löytyä äärilaitojen väliltä. Rauhallinen sopu olisi paras keino päästä eteenpäin. Sopu vaatii joustavuutta etenkin vallassa olevilta, mutta myös oppositiolta. Nyt asetelma on arka ja USA:n ilmoitus pakotteista ei edistä Maduron tahtoa sopia, päin vastoin. Anti-imperialistinen puhe lisääntyy näköjään Suomessakin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset