Maalla ja mailla Maissa maiden tavoilla

Presidentti Mauno Koiviston muistolle

  • Mauno Koivisto Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšovin kanssa vuonna 1989. Kuva Presidenttilinnasta.
    Mauno Koivisto Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšovin kanssa vuonna 1989. Kuva Presidenttilinnasta.
  • Tänä aamuna meidän pihalla.
    Tänä aamuna meidän pihalla.

Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti, Mauno Koivisto, on poistunut keskuudestamme 12.5.2017.

Ensimmäinen muistoni Mauno Koivistosta on uutislähetysten kuvat 80 luvulla Kuubassa. Mauno Koivisto erottui muiden Euroopan maiden presidenttien joukosta pituutensa ja komeutensa takia. Etsimme lisää tietoa hänestä.

Kun muutin Suomeen vuonna 1992, Mauno Koivisto oli presidenttinä. Koko sen ajan, jolloin olen ollut Suomessa, Mauno Koivisto on ollut läsnä. Kuten moni kansalainen, en koskaan tavannut häntä henkilökohtaisesti.

Tänään olen lukenut lukuisia kauniita tekstejä Koiviston elämästä, niistä poimin kansanedustaja Timo Harakan Facebookin päivityksen:

Mauno Koivisto on yhteisen Suomen monumentti. Maltillisen maan, niukan ja nuukankin, nykyistä vakavamman. Sitä maata ei ehkä enää ole. Koivisto oli itse esimerkki kovasta työstä ja kunnianhimosta, joka teki satamajätkästä sosiologian tohtorin. Hän ei hävennyt oppineisuuttaan, koska oli sen ansainnut. Hän oppi ja kasvoi, opetti ja kasvatti. Mauno Koivisto oli sivistyneen kansan presidentti. Kun muistelemme häntä, näemme itsemme kevättodistus kädessä, kammattuina ja katseet tulevaisuudessa, Suomen parhaimmillaan. Kiitos.

Mauno Koivisto kuoli Suomen 100-vuotisjuhlavuoden Snellmanin päivänä, suomalaisuuden päivänä. Koiviston kuoliniltana täysikuu loisti taivaalla antaen valoa. Koiviston valo paistaa jatkossakin.

Espanjaksi: A la memoria del Presidente Mauno Koivisto.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Koiviston suurimmaksi ansioksi lasken hänen toimintansa parlamentarismiin siirtymisessä ylivahvahvasta presidentin vallankäytöstä. Iso miinus tulee pankkitoiminnan vapauttamisesta. Se tehtiin ilman valvontaa ja pankkien ohjeistusta varmistaa lainanottajien maksukyky. Presidenttinä Koivisto olisi voinut ohjata kehitystä. Sitä hän ei tehnyt ja lamahan liian vapaasta lainanonnosta seurasi.

Käyttäjän amgs kuva

Joku aforismi sanoo, että "ihminen joka ei tee virheitä ei tavallisesti tee muutakaan." Tänään on kiitoshetki, koska kyllä Koivisto teki enemmän kuin hän jätti tekemättä. <3

Kuuntelen nyt Juha Sipilän radiohaastattelun ja Sipilä sanoo kunnioitavansa Koivistoa ulkopolitiikan tuntijana. Koiviston keskustelukulttuurikin saa kehuja. Minusta Koivisto oli sellainen kuin hyvässä voisi suomalaisia miehiä kuvata.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kekkonen ETY:Rahaliitto EMU
Holkeri jatkoi: Rahan vapauttaminen EMU kokeilua varten (Koko Euroopassa myös USA)
Pankit KOP ja SYP teki "Kreikat" kuten nyt Saksan ja Ranskan pankit teki luottokuplan.Lainaamalla ilman vakuuksia.Ostelivat ulkomaita myden kiinteistöjä.
("esiliina" puuttui joka ennen vapauttamista esti tuon)

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Lasketko Neuvostliiton romahtamisenkin Koiviston syyksi, sillä siitä Venäjän kaupan romahtamisestahan se lama silloin alkoi

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Varsinainen syypää niin NL:n romahduksen, kuin Suomen lamaankin oli siis Reagan, tai siis, oikeastaan hänen takapirunsa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Koivisto tuli omaan tietoisuuteeni ensimmäisen kerran TV:n Jatkoaika -nimisen lauantaiviihdeohjelman paneelikeskustelussa 60-luvun lopulla. Hän saavutti sen jälkeen välittömästi myös ennennäkemättömän laajan kansansuosion.

Ohjelman jälkeen Tellervo Koivisto valitteli sitä, etä ohjaaja oli kamerallaan kuvannut Koiviston sukkia, joissa näkyi parsinnan jäljet. Tuskinpa kukaan katselija olisi moiseen kiinniittänyt huomiota, ellei Tellervo olisi sitä tahallaan huomauttanut. Sanotaankin, että Koivisto aloitti presidentinvaalikampanjansa jo siinä vaiheeessa, niillä parsituilla sukillaan.

Tellervo Koivisto oli seuraavissa eduskuntavaaleissa itse ehdokkaana. TV:ssä pyöri samaan aikaan kananmunatuottajien mainos iskulauseella "Mene munalla töihin!". Hesarin pakinoisija Pii kirjoitti kysymyksen: "Voiko munalla mennä töihin? Vastaus: Ei, mutta Tellervo Koivisto aikoo mennä Manulla eduskuntaan."

Käyttäjän vinettoa kuva
Juhani Penttinen

Muchas gracias por tus palabras bonitas. Linkitin espanjan kielisen version Facebook-sivulleni jotta espanjalaiset ystäväni voivat sen lukea ! Kiitos.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Minun mieleeni jäi Koivistosta:"Tarttis tehdä jotain"!
Sopii kaikille hallituksille.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Mauno Koivistolla oli voimaa, hänen ratkaisunsa jäivät voimaan. Mauno Koiviston harkinnasta Suomi kuuluu Euroopan Unioniin. Mauno Koiviston ratkaisusta luovutettu Karjala ja Viipurin lääni, mukaan lukien viime tammikuussa kuolleen isäni kotitila Impilahdella, ei kuulu Suomeen. Mauno Koiviston ratkaisusta Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton eikä kuulu Natoon.

Kahdesta viimemainitusta olin eri mieltä, mutta ilmeisesti Koivisto oli sittenkin oikeassa. Koivisto perusteli turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa kirjoissaan. Jos Suomi olisi sotilaallisesti liittoutunut, sitten emme voisi tehdä itsenäisesti rauhaa ja koko valtakunnan alue tulisi sotatoimialueeksi. Koivisto ei olisi voinut tehdä ylipäällikkönä rauhaa. Koivisto oli ylipäällikkö ja ilmoitti säilyttävänsä ylipäällikkyyden myös mahdollisen sodan aikana. Koivisto oli Mannerheimin seuraaja.

Koska Koivisto oli ylipäällikkö ja oma armeijataustani lähes 40 vuoden takaa on erityisen huono, harvat katutason kohtaamiset Presidentin kanssa ovat jääneet mieleeni negatiivisina. Ymmärsin siirtyä kohteliaasti kadun toiselle puolelle, kun Koivisto käveli keskustassa parin turvamiehen tai adjutantin kanssa. Koin Koiviston henkivän tiettyä negatiivisuutta, eikä siis aiheetta.

Olin mennyt vapaaehtoisena armeijaan aseelliseen palvelukseen, jota en kuitenkaan suorittanut, vaan suoritin asevelvollisuuslaissa määrätyn palveluksen loppuun siviilipalvelukseksi muunnettuna sen jälkeen, kun lakia oli muutettu niin ettei vakaumusta enää tutkittu. Kyseessä ei ollut mikään syrjintäkokemus saati kriittisyyden ilmaus vaan ”jokin henkinen ilmiö”, kuten majuri tuolloisen sotilaspiirin esikunnassa myöhemmin totesi. Nykyään tietysti tiedän, mikä henkinen ilmiö oli kyseessä, mutta tuohon aikaan tällaista tietoa ei ollut olemassa.

Tämä armeijakierros tapahtui jo Kekkosen presidenttikaudella. Jos se olisi tapahtunut Koiviston ollessa ylipäällikkö, kokisin asian vielä ikävämpänä. Toisaalta siviilipalveluksen suoritin Koiviston kaudella, vaikka olisi pitänyt mennä takaisin armeijaan.

Omat palvelusasiakirjani olen käynyt vuosia sitten kopioimassa tuolloisesta Sota-arkistosta. Nämä asiakirjakopiot hävisivät muuton yhteydessä – siis erittäin huonoa asioiden hoitoa. Tänä keväänä sitten tilasin Sotilaslääketieteen Arkistosta uudet kopiot. Saatekirjelmässä lukee, että ”Tietoja ei tule luovuttaa sivullisille”. Tämän ymmärrän itsekin, ja olen näin aina toiminut.

Palvelusasiakirjoissa ilmenee sopivuus koulutettuun 1. tehtävään sekä jatkokoulutuskelpoisuus: ”Erittäin sopiva Abcdefg9999” (koodi muutettu). Tämähän pitää sinänsä paikkansa, mutta huomiotta jäi eräs muu aspekti, josta ei voinut olla tietoa. Armeijasta on jäljellä myös eräs muu asiakirja, jonka olen huolellisesti kätkenyt vuosikymmeniä sitten.

Isäni kuoltua meiltä jäi jostakin syystä avaamatta yksi salkku, joka oli aivan helpossa paikassa ja olisi pitänyt avata suunnilleen ensimmäisenä. Avasimme salkun vasta eilen 12.5.2017, Snellmanin päivänä ja minun syntymäpäiväni.

Salkussa oli isäni huolellisesti arkistoimia vanhoja asiakirjoja ja ilahduttavasti Marc Chagallin maalausten jäljennöksiä, jotka äitini kertoman mukaan ovat olleet ensimmäisen lapsuuden kotini seinällä. Chagall ja esimerkiksi The Rooster on tuttu ja läheinen myöhemmiltä ajoilta, mutta en tiennyt että olen katsellut sitä jo vauvana heti kun silmäni auki sain – sehän selittää myöhempiä harrastuksia! Tämä oli kuin lahja haudan takaa.

Salkussa oli kuitenkin myös minun armeijan viirini. Olin aidosti unohtanut koko viirien olemassaolon. – Voi kauhistus! Äkkiä viirit piiloon. Perikunnan asioita hoidan hyvin, mutta kun jäämistöstä löytyy minun armeijan viirini, en tiedä ollenkaan mitä niiden kanssa tehdä.

Oudolta tuntuu, että samana päivänä jona nämä onnettomat ja tyystin unohtuneet viirit löytyvät, viimeinen varsinainen ylipäällikkö sitten kuolee. Toisin kuin mitä ilkikurisesta kommentoinnista ja kummallisesta käytöksestä voisi päätellä, en ollut koskaan varsinaisesti epälojaali presidentti Mauno Koivistoa ja hänen ylipäällikkönä johtamaansa instituutiota kohtaan.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Mainittakoon, että Risto Ryti on Suomen tasavallan presidenteistä ainoa, joka ei ole ollut ylipäällikkö, ei sodan eikä liioin rauhan aikana.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Irwinilläkin oli yksi Manulle omistettu ralli 70-luvulla. Kun sitä soitettiin TV:ssä eräässä ohjelmassa tuoreeltaan, taustalla näytettiin Koiviston naamakuvaa ja juontaja kertoi, että Suomen Pankin pääjohtajalta oli kysyttty siihen lupa. Koivisto oli ilmoittanut pitävänsä Irwinin biisistä ja antoi luvan:

https://www.youtube.com/watch?v=v9AyvAcfYF4

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Mieleeni tuli "Vara-Manu" Ismo Kallio. Jotkut jopa kadulla uskoivat hänen olevan presitentti Koivisto. Otsatukka kiehkuraa myöten.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Olin työssä Katajanokalla siinä vaiheessa, kun Manusta tuli virkaa tekevä pressa Kekkosen sairaslomalla. Näin hänet muutaman kerran kävelemässä verkkaisesti matkalla kotoaan Linnaan.

Myöhemmin hänen varsinaisena presidenttikautenaan tapahtui kerran mielenkiintoinen episodi, kun olin poikkeuksellisesti jostain syystä varhain aamulla, ehkä ennen seitsemää, ajamassa autolla Kauppatorin kulmalla ja pysähdyin yhtäkkiä päälle kytkettyihin liikennevaloihin. Takaa tuli auto, joka jarrutti kiireisesti ja pysähtyi varmaan millimetrin päähän puskuristani. Katsoin takapeiliin ja huomasin, että Manu ajoi autoa ja Tellervo istui vieressä. Molemmat verkkkariasussa. Auto kääntyi sitten Linnan pihalle, kun ohitimme sen.

Ajattelin myöhemmin, että mitähän olisi tapahtunut, jos hän olisi törmännyt puskuriini ja minä olisin pompannut raivoissani ulos huutaen, että kaikenlaisille sitä ajokorttejakin annetaan, ennen kuin olisin älynnyt kuka siinä ajelee.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Varsinainen poliittinen vara-Maunuhan olikin Paavo Lipponen. Hän oli vieläkin jäykempi esiintyjä.

Käyttäjän amgs kuva

Minulla on radio auki ja ihmiset soittavat ja kertovat omia muistoja, kuten nyt te tässäkin. Kiitos! Luen jokaista, koska niistä kommenteista oppii myös Suomen historiasta. Juha Kuikka, kuulemma, vaalien jälkeen, kun Tellervosta tuli kansanedustaja, hän olisi sanonut, että sukan parsinta loppuu.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Presidentti Mauno Koivisto toimi uransa aikana myös sekä valtiovarainministerinä että Suomen Pankin pääjohtajana.

Haastattelussa Tellervo Koivistolta kysyttiin, kuka perheessä hoitaa raha-asiat.

Tellervo vastasi : "Minä hoidan, sillä Manu ei ymmärrä rahan päälle yhtään mitään. Annankin Manulle vain viikkorahaa."

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Eipä muuten kauan mennyt suru-uutisesta, kun jo löytyi puoluepoliitikko, joka on valmis kuin kyy lyömään törkymynttiä arveluttavan putinistiagendansa puolesta muka 'edesmenneen muistoa kunnioittaen'. :( ks. http://juhaniharjunharja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Käyttäjän amgs kuva

Valitettavasti moni ei kunnioita herkkiä hetkiä. Jossain luin tyytymättömiä kommentteja ja joiden mukaan Koivisto ei katsonut hyvällä kommunisteja. Asioita pitää katsoa kontekstin mukaan, mutta nyt kunnioituksesta moni voisi olla hiljaa. Se on hieno piirre jostain Suomessa asuvilta ihmisiltä: osataan myös hiljentyä oikealla hetkellä.

Käyttäjän JuhaniNorbck kuva
Juhani Norbäck

Siinä, että Koivisto ei katsonut hyvällä kommunisteja, ei ole mitään erikoista - monet muutkaan eivät Suomessa ole katsoneet heitä hyvällä.
Koivisto lähti mukaan politiikkaan aikana, jolloin sosialidemokraatit kävivät Suomessa kommunistien kanssa kovaa kamppailua työväenliikkeen hallinnasta. Kaiken kaikkiaan nämä asiat Suomessa juontavat juurensa jo vuodesta 1918, jolloin vallankumouksellinen sosialismi tai bolshevismi onnistuttiin Suomessa torjumaan verisessä sisällissodassa. Suuri enemmistö suomalaisista on kokenut kyseisen ideologian vahvasti suomalaisen elämänmuodon vastaiseksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset