Voisimmeko lievittää nälänhätää?

Vuonna 1984 Etiopiassa oli ennätyskuivaa ja maa kärsii nälänhädästä. Silloin noin miljoona ihmistä kuoli nälkään. Muistamme vielä kuvat kuolevista lapsista. Maailma reagoi. Etiopialaiset pääsivät pois nälänhädästä.

Moni kansalaisjärjestö on jo useiden kuukausien aikana varoittanut joidenkin Afrikan maiden vakavasta nälkäkriisistä. UNICEF:in mukaan noin 22 miljoonaa lasta kärsii nälkäkriisi-maissa nälästä ja sairauksista, ja on joutunut jättämään kotinsa ja keskeyttämään koulunkäyntinsä. Heistä 1,4 miljoonaa lasta on vaarassa kuolla nälkään vakavan aliravitsemuksen vuoksi Nigeriassa, Somaliassa, Etelä-Sudanissa ja Jemenissä.

Pitkään jatkunut kuivuus on ajanut perheet epätoivoiseen tilanteeseen. Sateiden puuttumisen vuoksi sadot ovat jääneet huonoiksi ja ihmiset ovat joutuneet myymään vähäisen omaisuutensa ja kotieläimensä saadakseen ruokaa. Ihmiset lähtevät etsimään parempaa toimeentuloa muualta, jolloin lapset joutuvat eroon perheistään ja väkivallan ja hyväksikäytön riski kasvaa.

Kuuntelin tänään kuinka espanjalaisessa radiokeskustelussa asiantuntijat pohtivat nälänhädän syitä. Kuivuus tai ilmastonmuutos ei ole ainoa syy miksi monissa Afrikan maissa nähdään nälkää. Epäoikeudenmukaisuus, poliittinen välinpitämättömyys ja konfliktit pakottavat ihmisiä luopumaan omasta maatilkustaan ja lähtemään omasta maastaan.

Monetkaan maailman tiedotusvälineistä eivät ole kiinnostuneita tulevasta katastrofista. Toisin kuin luonnonkatastrofit, nälänhätä on ihmisten aiheuttama ongelma ja se syntyy pikkuhiljaa.

Kansalaisjärjestöt, kuten UNICEF, vetoavat avun saamiseksi nälkäkriisimaihin. Hyvinvoivat ihmiset länsimaissa sanovat, että ”emme voi olla koko maailman sosiaalitoimisto” ja ”antakaa aikuisille ehkäisyvälineitä”. Nämä mielipiteet kääntävät huomion pois tärkeimmistä seikoista.

Jos ihmisellä ei ole leipää ja vettä, hän lähtee hakemaan niitä kaukaakin. Afrikan nälkäkriisi koskettaa myös meitä. Seuraavalla kerralla kun turvapaikanhakijakriisi on ovella, voi miettiä mitä itse kukin on tehnyt konfliktien ja nälän vähentämiseksi kriisimaissa.

Teksti on myös kotisivuillani.

amgs
Sitoutumaton Lohja

Puoluepoliittisesti sitoutumaton valtuutettu (2021-2025). Jokainen meistä on arvokas! Tässä esitän ainoastaan omia näkemyksiä. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteen maisteri (YTM). Valmistuin Tampereen yliopistosta. Opiskelin journalismia, aikuiskasvatusta ja filosofiaa. Suoritin opintojani suomen kielellä. Äidinkieleni on espanja.
Forbes Centroámerica on listannut elo-syyskuun numerossaan sata Keski-Amerikan vaikutusvaltaisinta naista vuonna 2020. Olen yksi niistä sadasta.
Kuntavaaleissa 2020 sain 141 ääntä. Kiitos!
Ikkalan kyläyhdistyksen sihteeri
Suomi-Nicaragua -seuran hallituksen jäsen
Toimittajat ilman rajoja -järjestön jäsen
Kotisivu: http://anasorainen.blogspot.fi/
tai
https://anamariagutierrezsorainen.wordpress.com/au...

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu