Maalla ja mailla Maissa maiden tavoilla

Uusista ehdotuksista maahanmuuttajien koulutuksen kehittämiseen ja integrointiin

Viime keskiviikkona julkaistiin ja luovutettiin opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle uusia ehdotuksia maahanmuuttajien koulutuksen kehittämiseen ja integrointiin. "Opetus- ja kulttuuriministeriön laajapohjainen ohjausryhmä esittää yli 40 uutta toimenpidettä vastaamaan turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrän kasvusta aiheutuviin koulutustarpeisiin."

Luin raportin. Siellä on mielenkiintoinen kuvio turvapaikanhakijoiden koulutustaustasta. Toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, 11 % turvapaikanhakijoista on korkeasti koulutettuja, 23 % on suorittanut 7-9 vuotta peruskoulusta, 12 % on suorittanut lukionsa ja 10 % on suorittanut ammatillisen koulutuksen. Ilman koulutusta on vain 7 %. Tiedot ovat viime vuodelta.

Myös maahanmuuttopolitiikan asiantuntija SAK:sta Eve Kyntäjä on lukenut raportin ja ottanut siihen kantaa. Kyntäjä iloitsee siitä, että ohjausryhmä haluaa luopua yleisestä kielitaidosta ammatillisen koulutuksen pääsyvaatimuksena ja yhdistää kieliopinnot ammatillisiin opintoihin.

Kyntäjän mukaan ammatillisen koulutuksen lähtökohtana on ollut tähän saakka, että opinnoissa vaadittava kielitaito tulee hankkia joko perusopetuksessa tai kotoutumiskoulutuksessa. Kaikki maahanmuuttajanuoret eivät kuitenkaan kykene siihen ja silloin he ovat jumissa – he eivät pääse koulutukseen eivätkä töihin. Siksi ehdotus on hyvä.

Olen aiemminkin kirjoittanut siitä kuinka kieltä voi oppia myös tekemällä, työn kautta. Silloin työssä tarvittavaa sanastoa opitaan työkavereilta ja työarjessa. Olen Kynttäjän kanssa samaa mieltä siitä, että ehdotus on hyvä.

Toinen mielenkiintoinen ehdotettu toimenpide liittyy varhaiskasvatukseen. On hieno ajatus, että opettamalla suomen/ruotsin kieltä varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen toiminnallista monikielisyyttä ja tuoda kulttuurinen moninaisuus näkyväksi osaksi lapsen arkea. Ohjausryhmä linjasi, että maahanmuuttajalasten osallistumista varhaiskasvatukseen tulisi edistää ja varhaiskasvatus tulisi aina sisällyttää osaksi perheen kotoutumissuunnitelmaa. Toimenpide-esitys on se, että ”laajennetaan vieraskielisten suomen/ruotsin kielen ‐opetukseen ja muuhun oppimisen tukeen tarkoitettua valtionavustusta koskemaan myös varhaiskasvatusta. Tavoitteena on, että kaikki vieraskieliset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen vähintään osa‐aikaisesti.” Olen melkein samaa mieltä.

Sanon ”melkein”, koska lapsen oman äidinkielen hyvä hallinta on vahva pohja vieraskielten oppimiselle ja omaksumiselle Uusi toimenpide ei saisi tarkoittaa sitä, että käytännössä pieniä lapsia sijoitettaisiin varhaiskasvatukseen ohi omien vanhempiensa mielipiteitä ja tahtotila. Tietenkin puhun neljän lapsen äitinä. Minusta myös seurakunnan ja esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliiton kerhot ovat tärkeitä lapsiperheille. Esimerkiksi Lohjalla ja muissa Uudenmaan kunnissa on käynnissä MLL: n maahanmuuttajaäitikaveriprojekti. Vertaistuki on tärkeä äideille.

Korkeakouluopiskelijoiden suomen ja ruotsin kielen opiskelua halutaan parantaa integroimalla kielen opiskelua nykyistä enemmän aineopintoihin. Myös tulevaisuuden opettajien valmiuksia kohdata eri ihmisiä halutaan parantaa. "Opettajankoulutusta tarjoavat yksiköt (yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa) varmistavat, että kaikilla opiskelijoilla on opetusharjoittelun yhteydessä (harjoittelu‐/kenttäkoulussa) mahdollisuus kohdata eritaustaisia ja erikielisiä oppilaita." Hyvä!

Raportissa ollaan huolissaan maahanmuuttajalasten koulumenestyksestä ja on syytäkin. Sen sijaan ei pidä olettaa, että koska lapsi on maahanmuuttaja, että hän on lähtökohtaisesti tuomittu epäonnistumaan. Koulumenestysmahdollisuudet ovat heikentyneet kaikkien eikä vain tulijoiden lasten kannalta. Suuret leikkaukset opetukseen ovat nakertaneet kaiken lasten mahdollisuuksia tasokkaaseen koulutukseen peruskoulusta yliopistoihin saakka. Raportissa on myös muita ehdotuksia osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Hyvä!

Loppuraporttia pääset lukemaan tämän linkin kautta:

http://minedu.fi/OPM/Julkaisut/2017/maahanmuuttajat.html

Muta tietoa raportista:

Taulukko 1. Kymmenen suurinta ulkomaan kansalaisten ryhmää Suomessa vuonna 2015. Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne.

Ulkomaan kansalaiset

Maa, jonka kansalaisuus 2015
Viro 50 367
Venäjä 30 813
Ruotsi 8 174
Kiina 8 042
Somalia 7 261
Thaimaa 7 229
Irak 7 073
Intia 4 992
Turkki 4 595
Vietnam 4 552

Suurimmat vieraskielisten ryhmät Suomessa vuonna 2015 (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai
saame). Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne.

Väestö kielen mukaan 2015

venäjä 72 436
viro 48 087
somali 17 871
englanti 17 784
arabia 16 713
kurdi 11 271
kiina 10 722
albania 9 233
persia 8 745
thai 8 582

Olen ehdolla Lohjan valtuustoon. Tästä pääset kotisivuilleni:

http://anasorainen.blogspot.fi/p/vaaliteemat.html

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Kiitos. Tuossa oli oli ravintorikkaita paloja raportista jota itse en ole lukenut.
Entisenä ruotsinsuomalaisena olen samaa mieltä että kun pienet lapset ohjataan uuden kotimaan kieliseen varhaiskasvatukseen on myös tuettava vanhempien roolia äidinkielen siirtäjänä.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Eihän olennaista ole, mitä kukin sanoo suorittaneensa vaan se, mitä osataan. Ei ole mitään rakettitiedettä selvittää, mitä ihmiset osaavat. Kysytään ja sitten testataan.

Kuinka moni näistä korkeasti koulutetuista saa tutkintonsa hyväksyttyä, ts. varmistettua että osaaminen vastaa yleistä käsitystä oletetusta tasosta.

Käyttäjän amgs kuva

Tuo on hyvä kysymys, mutta ilman muuta se kuuluu jatkoraportin piiriin.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

"Raporttien ja tutkimusten" sijaan tämä voitaisiin tehdä käytännössä. Eihän se nyt iso juttu ole vaikka joka vokissa testauttaa, edes vapaaehtoiset.

Pitää lukaista tuo raportti kun saa kahvit keiteltyä. Mutta joo, jos koulutusta suunnittelee, olis hyvä tietää se pohjataso ihan konkreettisesti. "8 vuotta koulua" kun voi tarkoittaa ihan mitä vain. Onhan vaikka peruskoulun jälkeen täälläkin valtavia eroja.

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

Kieltä pitää osata, en halua joutua arvaamaan mitä joku työntekijä tarkoittaa. Asiakaspalvelussa pitää osata kieltä ja muutenkin on todella raskasta jos työkaveri ei pysty kommunikoimaan. Ensin pitää kielioppia. On myös työturvallisuus asia että ymmärretään toisiamme.

Käyttäjän amgs kuva

Raportissa puhutaan amatillisen koulutuksen pääsyvaatimuksista. Tässä nyt laitan koko toimenpide-esitys, joka liittyy aiheeseen. Olen samaa mieltä kanssasi, että joissakin työtehtävissä pitää osata kieltä.

"Toimenpide‐esitykset:
10. Yleisestä kielitaitovaatimuksesta luovutaan ammatillisen koulutuksen pääsyvaatimuksena.
Kielikoetta voidaan edelleen hyödyntää opiskelijoiden ohjaamisessa.
11. Opintojen aikainen kielenopetus, ohjaus ja muu tuki (mm. oppimisvalmiuksiin, tietotekniikkaan, matemaattisiin taitoihin ja elämäntilanteeseen liittyvät tuen tarpeet) varmistetaan ottamalla tämän kohderyhmän tarpeet huomioon rahoitusjärjestelmää uudistettaessa. Ammatilliset oppilaitokset voivat hankkia tarvittavan opintojen aikaisen kielenopetuksen myös muulta oppilaitokselta tai järjestää opetuksen yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa.
12. Kielenopetuksen integrointia ammatilliseen koulutukseen toteutetaan vuonna 2017 käynnistyvässä
Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus ‐ohjelmassa. Samoin käynnistetään
vastuuammattioppilaitoshanke, jonka tarkoituksena on nopeuttaa maahanmuuttajien
ammatilliseen koulutukseen pääsyä ja sen suorittamista mm. kehittämällä osaamisen tunnistamista ja henkilökohtaisten koulutuspolkujen tukemista. Hankkeen tarkoituksena on luoda
vastuuammattioppilaitosverkosto sekä malli, joka on siirrettävissä muihin ammatillisiin oppilaitoksiin.
13. Ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteissa painotetaan kielitietoista opetusta.
14. Ammatillisen koulutuksen opettajille järjestetään täydennyskoulutusta, jonka tarkoituksena on edistää suomen kielen oppimisen integrointia ammatillisiin opintoihin, kielitietoista opetusta sekä samanaikaisopetusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset