Maalla ja mailla Maissa maiden tavoilla

Hyvää ruotsalaisuuden päivää!

  • Lippu nousi salkoon ruotsalaisuuden päivän kunniaksi.
    Lippu nousi salkoon ruotsalaisuuden päivän kunniaksi.

Tänään vietetään ruotsalaisuuden päivää, joka on yleinen liputuspäivä. Itse mielelläni vietän sitä yhtä iloisesti kuin vietän 12.5. suomalaisuuden päivää.

Ruotsalaisuuden päivä ei ole vain ja ainoastaan ruotsia äidinkielenä puhuvien suomalaisten päivä, vaan kaikkien niiden ihmisten, jotka ajattelevat, että kielestä ja kulttuurista huolimatta ihmisillä on Suomessa tilaa.

Ruotsinkielisyys on nykyisin minulle henkilökohtaisesti läheinen asia. Kuten moni suomalainen nuori on tehnyt niin myös kaksi lapsistani opiskelee nyt yliopistossa Ruotsissa. Ilman hyvää ruotsinkielen osaamista tämä tärkeä ja upea opiskeluvaihtoehto olisi jäänyt heiltä pois. Kiitos siis Suomelle muun muuassa laadukkaasta ruotsinkielen opetuksesta!

Kiinnostuneille, tässä espanjankielinen teksti juhlapäivän taustoista: Día de la Identidad Sueca

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Suomenruotsalaiset kansankäräjät , Folktinget, painottaa Svenska dagen- juhlinnassaan kunnioitusta Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata kohtaan.

Pääpaino on tuoda esiin äidinkielenään ruotsia puhuvien 300000 suomenruotsalaisen kansalaisen oikeus käyttää ruotsia Suomessa.

Mitään erityistä monikulttuurisuus-näkökulmaa ei juhlintaan liity.

Käyttäjän amgs kuva

"Pääpaino on tuoda esiin äidinkielenään ruotsia puhuvien 300000 suomenruotsalaisen kansalaisen oikeus käyttää ruotsia Suomessa."

Tuo on hieno unelma ja näinhän sen pitäisi olla, mutta kun seuraa uutisointia ja erilaisia poliittisten vaikuttajien puheita huomaa, että päivästä toiseen se yhtenäinen Suomi, jossa kansalaisia suhtaudutaan yhdenvertaisesti äidinkielensä riippumatta on käytännössä unelma. Monille kansalaisille suomalaisuus on tarkoitettu vain suomenkielisille ja muita kansalaisia suljetaan pois.

"Mitään erityistä monikulttuurisuus-näkökulmaa ei juhlintaan liity."
Erikoinen näkökulma koska periaatteessa jokainen ihminen on kulttuurinsa. Suomi on satoja vuosia ollut monikulttuurinen maa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

" Jokainen ihminen on kulttuurinsa."

Nyt tuli asia selväksi kerralla.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

"Monille kansalaisille suomalaisuus on tarkoitettu vain suomenkielisille ja muita kansalaisia suljetaan pois."

Väärin. Harvoille kansalaisille suomalaisuus on vain suomenkielisille. Hyvä ohje kaikille:

Jos joku vastustaa jotain ilmiötä, älä oleta hänen vastustavan ihmisiä, jotka ilmiön aiheuttivat. Se pitää selvittää erikseen.

Suomi on rauhallinen ja kansa tasapuolinen. Tässä suhteessa asiassa ei ole draamaa. Vältä siis tulkitsemasta toisen mielipiteitä mustavalkoisesti.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

"Suomi on satoja vuosia ollut monikulttuurinen maa."

Tuon on itse asiassa mielenkiintoisella tavalla totta. Tarkistin tilastoja Tanskasta, Ruotsista, Norjasta, Saksasta, Alankomaista ja Italiasta. Niissä kaikissa oli sodan jälkeen monokulttuuri. Suomessa ei. Saksassa oli ollut laaja juutalaisväestö, mutta Pohjoismaissa ei esim. tänäkään päivänä ole isoja ns. vanhoja vähemmistöjä.

Näille maille vasta suuri maahanmuutto on tuonut isomman vähemmistön.

Suomi eroaa maista kai siksi, että ruotsi (vähemmistön kieli) oli hallinnon kieli ja ero suomeen oli iso.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

"Suomi on satoja vuosia ollut monikulttuurinen maa." Kun oli pakko.
Lalli tuskin ajatteli monikultturismin vivahteita Suomessa kun nuiji piispa Henrikin hengiltä Köyliön järven jäällä. (Sitäpaitsi koko tarina taitaa olla sepitetty.)

Venäjän tsaarin alamaisuudessa, ainakin alkuaikoina, Suomella oli mukavat olot. Virkamiehet puhuivat ruotsia ja asiakirjatkin olivat ruotsiksi, - siis tsaarin Suomessa! Aleksanteri II oli monikulttuurin kanattaja. Kun Nikke II oli tsaarina, monikultturismi meinasi hajota itätuulen mukana.

Sitten Itä-naapurissa valtaan nousivat bolsevikit ja monikultturismi Suomessa oli taas suuressa vaarassa. Mutta siitäkin selvittiin. Selvittiin niin hyvin, että eri kulttuureilla pelattiin joskus pientä jekkua. Kun kylmän sodan aikana neuvostopomoja kuljetettiin bussilla Suomesta Ruotsiin, matkaoppaat jättivät tarkoituksella ilmoittamatta, kun Ruotsin raja ylitettiin. Sitten varttitunnin kuluttua opas "pyyteli anteeksi" kun ei "muistanut" ilmoittaa valtakunnanrajan ylityksestä.

Kyllä monikulttuurisena on mukava elää, vaikka tiukkaa se joskus tekee. Eikä kukaan tiedä minkälainen rytinä vielä on tulossa.

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari

"Suomi on satoja vuosia ollut monikulttuurinen maa."

Niin onkin, monikielinen, eikä minkään kielen taito sulje muita kieliä pois.
Jag tycker om svenska språket.

Kuitenkin venäjä voisi olla ruotsin rinnalla vaihtoehto itäisissä osissa Suomea. Kyse ei ole minkään valtakunnan "herruudesta", vaan käytännöistä.
Itä-Suomessa tapaa harvoin ruotsia äidinkielenään puhuvia. Venäjää puhuvia sitäkin enemmän.
Pidän myös venäjän kielestä. Люблю русский язык.
Venäjälläkin voi opiskella, niin kuin Ville Haapasalo on osoittanut. Hän on tehnyt meidän maiden yhteisymmärryksen eteen enemmän kuin mitkään presidentit yhteensä.
Harvinainen tapaus kylläkin, tuntee Venäjää paremmin kuin venäläiset.

Kyllä tähän maahan mahtuu kaikenlaisia kieliä. Också svenska språket

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Työskentelin Åbo Akademissa 7 vuotta, joka on Suomen suurin ruotsinkielinen työyhteisö. Supisuomalaisena taustaltani ei ollut vaikeuksia sopeutua joukkoon, ne oli mukavia aikoja. Siis en koskaan puhunut sujuvaa ruotsia, mutta viimeisinä vuosinani pysyin jotenkin kärryillä myös kun palaverit pidettiin ruotsiksi. Tein itse tosin palaverimuistion englanniksi. Lounaskeskusteluissa tuli välillä niin nopeaa arkikieltä että oli haasteita pysyä mukana. Puhumattakaan jos oli norjalaisia tai tanskalaisia pöytäseurueena. Tämä ei kuitenkaan ollut vakava ongelma kellekään seurueesta.

Suomenruotsalaisille yhteisöllisyys on jotain enemmän kuin meille suomalaisille ja siitä olisi hieman opittavaa, noin niinkuin henkisen hyvinvoinnin kannalta.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

"...kaikkien niiden ihmisten [päivä], jotka ajattelevat, että kielestä ja kulttuurista huolimatta ihmisillä on Suomessa tilaa."

Tuo agenda on kyllä minulle ihan uusi. Silloin kannattaisi vaihtaa päivän nimi. Kannattaa tarkistaa päivän historia. Samana päivänä juhlistetaan Ruotsin kuninkaan kaatumista sodassa, joka teki maasta suurvallan.

Koen päivän imperialistisen historian ja siteeratun selityksen välillä aika ison ajatuksellisen loikan. Ana-Maria tokko sitä itse keksi vaan loikka lienee jostain ruotsalaisten "ajatuspajasta". Toki, eipä mikään estä ajamasta jollekin päivälle uusia tarkoituksia.

Päivän nimi myös viittaa ruotsalaisuuteen, ei ruotsin kieleen. Sillä on siis selkeän kansallismielinen idea. Päivän historia ei siis ole niin raikas kuin jonkin mielestä voisi kuvitella.

---

"Kuten moni suomalainen nuori on tehnyt niin myös kaksi lapsistani opiskelee nyt yliopistossa Ruotsissa. Ilman hyvää ruotsinkielen osaamista tämä tärkeä ja upea opiskeluvaihtoehto olisi jäänyt heiltä pois."

Jos ruotsin kielen taito olisi välttämätön, aika moni kansainvälinen vaihto-oppilas jäisi Ruotsiin tulematta. Näin ei kuitenkaan ole. Ei kielitaito tietenkään hyödytön ole. Itsekin olen pistänyt Ruotsiin työhakemuksia. Suurin kynnys on luultavasti silti kielitaito, joka Suomessa tarpeettomana rapistuu.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

"Ruotsalaisuuden päivä ei ole vain ja ainoastaan ruotsia äidinkielenä puhuvien suomalaisten päivä, vaan kaikkien niiden ihmisten, jotka ajattelevat, että kielestä ja kulttuurista huolimatta ihmisillä on Suomessa tilaa."

Mistä ihmeestä tuollainen ajatus sikiää? Ei tuolla nyt kertakaikkiaan ole mitään tekemistä SVENSKA DAGENin kanssa. Mikä saa ihmisen ajattelemaan noin, joka asiaan pitää liittää jokin aivan hullunkurinen ulottuvuus, jolla itse tuon asian kanssa ei ole mitään tekemistä! Kuvastaako Suomen itsenäisyyden juhliminen sitä, että "Suomessa on tilaa"? No ei minusta...Täysin käsittämätöntä!

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kustaa Aadolfin päivän juhlimisen voimme jättää aivan hyvin suomenruotsalaisille. Ruotsin joukot tekivät vähän kaikenlaista 30 vuotisen sodan aikana. On parempi unohtaa, että sinne pakolla vietyinä etniset suomalaisetkin toimivat siellä yleisen tavan mukaan ryöstäen ja hävittäen.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kuningas Kustaa Aadolfin vahvin kieli oli saksa, jota hän mieluiten käytti. Olihan se tavallaan hänen perhekielensä. Joten se siitä ruotsalaisuuden päivästä, jota siellä Suomessa hänen päivänään vietetään! Kustaa Aadolf oli enemmänkin pohjoiseurooppalainen kuin ruotsalainen.

Lisäksi Kustaa Aadolfin armeijassa, joka soti Saksassa palveli monia ulkolaisia palkkasotilaita. Tietenkin voimme oppia Kustaa Aadolfilta oikeaa suvaitsevaisuutta. Vaikka hän oli itse harras luterilainen, hän lupasi uskonnonvapauden Ruotsiin pakolaisina tuleville reformoiduille käsityöläisille. Hän piti myös lupauksensa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset