Maalla ja mailla Maissa maiden tavoilla

Uskonnonopetus remonttiin

  • Raamattu suomeksi ja espanjaksi.
    Raamattu suomeksi ja espanjaksi.

Uskonnonopetuksesta keskusteleminen herättää tunteita ja keskustelua.

Kuuntelin kuinka yksi huolestunut vanhempi kyseli miksi hänen lapsella on koulussa kaksi uskontotuntia, mutta vain yksi historiasta! Sama halusi tietää moni muu vanhempi. Vastaukseni on se, että se on enemmän poliittinen kuin kasvatuksellinen päätös. Saatan erehtyä, mutta joka tapauksessa kannattaisi pohtia sitä miksi historian opetus on niin vähän. Jos itse ei arvosta oma historiansa niin kuka sen tekisi.

Koulujen tarjoama uskonnonopetus on perusteltu eri tavoin. Monihan toteaa, että ”Koti, uskonto ja isänmaa kunniaan!”. Niin toki, mutta Suomessa on uskonnonvapaus, johon kuuluu myös olla uskomatta tai kuulumatta mihinkään uskontokuntaan.

Moni perustelee uskonnonpetusta myös pitkällä evankelisluterilaisella traditiolla, joka heidän mielestä on osaa yhteiskuntaa. Yhteiskunta vain muuttuu. Nyt kouluissa lapset saavat uskonnonopetusta sen mukaan mihin uskontokuntaan he kuuluvat ja uskontokuntia on monta. Uskontojen opetus on käytännössä tunnustuksellista ja se alkaa varhais-iässä (1.-3. luokilla).

Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat oppilaat osoitetaan elämänkatsomustiedon opetukseen, mutta tämä ei toteudu kaikissa kouluissa mm. resurssipulan takia. Lapset ovat silloin eriarvoisessa asemassa ja uskonnonvapaus ei toteudu heidän kohdalla. Uskonnonopetus myös erottaa lapsia meidän lapsiin, teidän lapsiin ja noiden lapsiin.

Luin vapaa-ajattelijain liiton nettisivuilta, että vapaa-ajattelijat esittävät yhdessä Suomen Humanistiliiton kanssa pikaisesti ET:n avaamista valittavaksi kaikille peruskoulussa ja lukiossa niin, että ev.lut. kirkkoon liitettyjen holhoava uskonnon pakollisuus lopetetaan. Esitys on toimitettu Opetus- ja kulttuuriministeriöön. Minusta vapaa-ajattelijain liiton pitäisi tuossa mainita myös muita Suomessa opetettavia uskontokuntien oppeja.

Uskonnon opettaminen nykyisessä muodossa on joidenkin mielestä vanhanaikaista, epäkäytännöllistä ja jopa kallista.

Vuonna 2011 Vilma Mannermaa kirjoitti Suomen kuvalehteen, että kaikkien eri uskontojen ja elämänkatsomustiedon tilalle tulisi rakentaa kokonaan uusi oppiaine, joka sisältäisi etiikkaa sekä maailmanuskontojen piirteiden tunnistamista. Idea ei ole minusta täysin huonoa ja olen Mannermaan kanssa samaa mieltä siitä, että jos vanhemmat haluavat, että lapsensa oppii lukemaan raamattua, koraania tai muita uskonnollisia kirjoja, vanhempi itse voi vapaasti tehdä sen kotona. Luin raamattua isoäitini ja myöhemmin äitini kanssa. Meidän koulussa ei ollut uskonnonopetusta. Toki oli myös yksityisiä kouluja, joissa lapsia opetettiin kristillisiksi, juutalaisiksi, jne.

Olematta ateisti, moni vanhempi haluaisi toisenlaista uskonnonopetusta omalle lapselle kuin se nykyinen. Moni vanhempi on samaa mieltä myös vapaa-ajattelijain liiton kanssa, että ET:n avaaminen on keino vahvistaa uskonnonvapautta sekä lasten ja nuorten yhdenvertaista kohtelua koulussa. Tämä malli toimii jo ainakin Kulosaaren yhteiskoulussa Helsingissä. Uskonnonopetus tarvitsee remonttia ja ainakin siitä pitäisi keskustella.

"Perustuslaki (1.1.2000)

11 § Uskonnon ja omantunnon vapaus

Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

Uskonnonvapauslaki on uusittu 1.8.2003. Samalla muutettiin perusopetuslain katsomusopetusta koskevia kohtia.

Uskonnonvapauslain 4 §:ssä selvitetään, miten lapsen asema määritellään. Opetuksen kannalta merkitystä on vain sillä, onko lapsi jonkin uskonnollisen yhdyskunnan jäsen vai ei. Lapsen uskonnollinen asema voi olla eri kuin hänen huoltajiensa. 15-vuotias voi itse huoltajan suostumuksella liittyä uskontokuntaan tai erota siitä, 12-vuotiasta ei voida ilman omaa suostumusta liittää uskonnolliseen yhdyskuntaan tai ottaa sellaisesta pois."

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Järkevintä olisi opettaa uskontoa kaikille samalla tunnilla. Käydä läpi uskontojen historiaa, keskeisimpiä näkemyksiä ja vertailla niitä keskenään.

Toki jotkut vanhemmat vastustavat, mutta nuijaa pöytään vaan.Mahtuuhan porua maailmaan.

Ei historiassakaan ole jakoa poliittisten näkemysten mukaan.

Käyttäjän amgs kuva

varmasti moni vanhempi on kanssasi samaa mieltä ja niin minäkin. Muualla ollaan sitä mieltä, ettei ala-asteella pitäisi opettaa uskontoa vaan vasta ylä-asteella.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Eiköhän uskontojen historian ja uskontojen erojen opettaminen olisi kaikkeintarpeellisin asia, koraanikoulut eivät taida saada valtionapuja.

Käyttäjän VivianLaukka kuva
Vivian Laukka Vastaus kommenttiin #5

En tiennytkään että uskonnoissa on eroja?! Onko se jotenkin erilaista, jos 1400-luvulla naisia poltettiin roviolla Kristillisen jumalan nimissä, jos nykyään päitä leikataan irti Islamin jumalan nimissä?

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #16

Niinpä. Jos ajanlasku lasketaan alkaneeksi muhammedin syntymästä, siitä on nyt suurinpiirtein tuo sama 1400 vuotta. Meillä, joiden kulttuurissa ajanlasku alkoi kuusisataa vuotta ennen muhammedia eli jeesus nasaretilaisen syntymästä, eletään nyt jo tätä vuosituhatta eli vuotta 2017. Tai siis sinnepäin, eli kuusi vuosisataa vain on eroa. Mutta kuolleita valmiiksi mestattuja noitia kyllä poltettiin Ahvenanmaalla noin vuonna 1666 jkr. Joku afgaani kyllä taisi polttaa Porin puolessa ex-morsmaikkunsa viime vuonna mutta eri tarina se...

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Järjestäkööt seurakunnat ja papit tunnustuksellisen opetuksen koululaisille. Olisi samalla käyttöä sille valtavalle kiinteistökapasiteetille.
Näin kun en nyt voi veronmaksajsna kieltää rahojeni käyttämistä siihen.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Uskonnonopetus ei saa olla tunnustuksellista, mutta olet oikeassa siinä, että se valitettavan usein on sitä. Uskonnolliset opettajat eivät ymmärrä tätä - tai eivät suostu ymmärtämään. Eniten ongelmia on kotoperäisesti pikkupaikkakunnilla, ortodoksiuskonnossa ja tulokkaiden uskonnoissa. Et-opetus on järjestettävä syrjimättä ja hankaloittamatta oppilaiden koulupäivää. Vanhempia ei saa suostutella tai painostaa valitsemaan uskonnonryhmää millään tavalla. Sellainen on perusoikeuksien vastaista.

Katsomusopetusta on perusopetuksen yhdeksän vuoden aikana 10 vuosiviikkotuntia, eli yhtenä vuonna on kaksi tuntia viikossa. Opetussuunnitelmauudistuksen alkuvaiheessa saatiin sentään yksi tunti vähennettyä. Keskusta ja kritillisdemokraatit vastustivat äänekkäästi. Kymmenenkin on suuri määrä, varsinkin uskonnonopetusta. Koululainen voi ihan laillisesti saada perusopetukseen aikana vähemmän musiikin tai kuvataiteen opetusta.

Täältä saa neuvoja ja apua: http://kantelupukki.fi

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Ordotoksiuskonnonopettajaksi kelpaa kunhan kuuluu seurakuntaan.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Väärin. Uskontoa saa opettaa vaikkei kuuluisi opettamansa uskonnon kannattajiin. Senhän kuuluu olla vain tietoaine, sikäli mikäli uskonnosta nyt niin voi edes sanoa...

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #18

Ei ainakaan meidänkouluissa, sillä tällä ordotoksilla ei ole edes ajokorttia, niin mies jotuu kuljettamaan kouluille.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #19

Ortodoksisella seurakunnalla ei tietenkään pitäisi olla mitään sananvaltaa kunnan opettajavalinnoissa. Ei edes ortodoksiuskonnonopetuksessa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #20

Ei pitäisi, mutta on meidän toinen valtionkirkkomme.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Tottakai kristittyjen, muslimien jne.. oman uskonnonopetuksen pitää olla tunnustuksellista. Jos opetettuun asiaan ei uskota, kannattaako sitä edes opettaa ?

Uskonnon opetus pitää aloittaa jo ensimmäisellä luokalla, koska Vanhan testamentin kertomukset ovat juuri sopivia tarinoita lapsille. Niiden avulla lapsi oppii historiaa, kulttuuria ja alkaa ajatella syvällisemmin eettisiä kysymyksiä.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Ei ole maailmassa montaa turhempaa asiaa kuin uskonnon opetus. Eikö tosiaan ole tarpeellisempaakin oppettamista silläkin ajalla.
Miksi uskomiseen tarvitaan opetusta. Jos uskoo niin uskoo, jos ei usko niin ei usko. Mihin kohtaan tässä tarvitaan opetusta.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

" Nyt kouluissa lapset saavat uskonnonopetusta sen mukaan mihin uskontokuntaan he kuuluvat ja uskontokuntia on monta. Uskontojen opetus on käytännössä tunnustuksellista ja se alkaa varhais-iässä (1.-3. luokilla)."

Suomen pohjoismaisyleiseurooppalainen sivistyskulttuuri ja ihmisoikeusilmapiiri voisivat näkyä Ana-Marían peräänkuuluttamassa uskonnonopetusremontissa paitsi uskonnon- ja omantunnonvapauden entistä toteutuvampana fundamenttina, myös monien eri uskontokuntien tarjoaman/suosittaman/syöttämän opillisen sisällön suhteuttamisena ja moderointivelvollisuutena suomalaisen ja pohjoismaisen yhteiskunnan perinteiseen ja nykyaikaiseen standardistoon. Tätä ajatellen olen jo aiemmin nostanut esiin tarpeen tarkastella eräiden merkittävien uskonsuuntausten harjoitetun peruskaanoniin äärimmäisten opinkappaleiden mahdollisen ja ilmeisen jälkeenjääneisyyden merkitystä mm. yleisen lainkuuliaisuuden ja uskonrauhan kehitykselle.

Esittämäni vetoomus poikkiuskonnollisen yleismaailmallisen globaaliekumeenisen uskonpuhdistus2.0:n toimeenpanosta on aiemmin suunnattu eri uskontokuntien johtohenkilöille (molemmille sukupuolille kunkin uskonnon tämän mahdollistaessa). Nyt laajentaisin vetoomustani myös kouluviranomaisten ja oppisisältöjen suunnittelijoiden suuntaan - linkkejä esitykseen löytyy esimerkiksi tästä jihad-jakeiden opetuksen mahdollista altistavuutta radikalisoitumiskehitykselle käsittelevästä blogista: http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220319-k...

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Esimerkiksi geopoliittisten konfliktien tutkija Alan Salehzadeh näkee vanhakantaisen uskonharjoittamisen/opetuksen ja pohjoismaisen elämäntavan suhteessa relevantteja uudistustarpeita korostavia pointteja eli esim. 'uskonnon rooli vähenee, kun naisten asema paranee', ks. http://blogit.iltalehti.fi/alan-salehzadeh/2016/09...

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen

Erittäin kiintoisaa, sekä hyvin esitettyä tekstiä linkkeineen Ana !

Käyttäjän amgs kuva

Kiitos, minä itse yksin kirjoitin ja jäsentelin. Kerron vain varmuuden vuoksi, jos joku epäilee. Blogipostausten kirjoittaminen auttaa kehittämään vierästä kieltä. <3

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen

Aikoinaan koulussa 1960 ja 1970 luvulla opetettiin ev.lut uskontoa. Lukiossa opetettiin eri uskontojen historiaa.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Suomessa on sekä suurten että keskikokoisten päätösten teko halvaantunut, joten tämäkin remontti jää tekemättä.

Aikamoinen päätöksenteko-savotta jää seuraavalle sukupolvelle.

Käyttäjän amgs kuva

Jari, mainitsemastasi epäkohdasta huolimatta toivotaan, että mahdollisimman moni kansanedustaja nyt ottaisi tämän asian agendaansa. Kaksi vuotta sitten Yle kyseli kansanedustajilta uskonnonopetuksen uudistamisesta ja vain vähän yli puoli kansanedustajista vaivautui äänestämään.

"Valtaosa kyselyyn vastanneista ei pidä oman uskonnon opetuksen korvaamista yhteisellä, yleisellä uskontotiedon ja etiikan opetuksella tarpeellisena, mutta lähes 40 prosenttia vastanneista olisi siihen valmis. Uudistuksen kannalla olivat kaikki kyselyyn vastanneet vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajat. Selvimmin ehdotusta vastustivat keskustan ja krisitillisdemokraattien kansanedustajat. Muissa puolueissa vastattiin kysymykseen sekä myönteisesti että kielteisesti."

http://yle.fi/uutiset/uskonnonopetuksen_uudistamin...

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Ana, toivon toki että asia etenisi, mutta toivoni tämän maan suheen on alkanut hiipua.

Esim. onkohan nyt ketään kansanedustajaa, joka olisi ko. asiaa esitänyt?

Yleisesti ottaen tässä näyttää käyvän niin, että julkisen velan lisäksi tulemme jättämään lapsillemme myös merkittävän päätöksentekovelan; Merkittävät yhteiskunnalliset uudistukset yhä vain viipyvät ja kasaantuvat vuoreksi eteemme.

Uskaltaisin väittää että hyvinvointiyhteiskuntamme kriisiytyminen ei ole enää estettävissä, sillä mikään mahdollinen hallituspohja ei tule tuomaan tarvittavaa muutosta.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon aineiden opetus tulisi kieltää kouluissa. Tämä siksi että valtion ja kuntien tehtävä ei ole opettaa uskontoa kouluissa vaan se tehtävä kuuluu perheidelle. Uskontojen määrä kasvaa ja sitä myötä eri uskontojen optuksen kirjo kasvaa koko ajan. Tämä ei ole järkevää vaan nyt on oikea aika poistaa uskonto oppiaineen historiaan ja antaa sen viikkotunnit luonnotieteiden opetukseen.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Tilanne on absurdi; Kuka tahansa voi perustaa oman uskontonsa ja vaatia sen opetusta lapsille kunhan saa riittävän opetusryhmän kasaan.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Tota tota. Lapsi seuraa koulun uskonnonopetuksessa vanhempiaan, mutta 15-vuotias voi päättää itse osallistuuko uskonnonopetukseen. Niinpä lukio-opetusvaiheessa silloin tällöin sattuukin, että oppilas antaa pakkouskonnonopetukselle piut paut. Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että uskonto on ihmisen yksityisasia ja jokainen saa minun puolestani uskoa vaikka Väinämöisen paluuseen.

Ruotsissa ymmärtääkseni varsinaista uskonnonopetusta kouluissa ei ole, vaan on siirrytty uskontotiedon opetukseen. Monien Suomen kuntien kouluviranomaiset tuskailevat, mistä saada monen eri uskonnon opetukselle rahat, tuntikehykset ja pätevät opettajat. Maahanmuuttajien mukana kun uskontoja on tulvimalla tulvinut maahan ja jo muutaman oppilaan ryhmä on säädösten mukaan oikeutettu oman uskontonsa opetukseen. Kalliiksi ja aina yhä kalliimmaksi joka tapauksessa tulee, jos tällä tiellä jatketaan.

Suomenmaassa voi yleensä valita uskontokuntansa tai uskonnottomuutensa, samoin voit valita suoritatko varusmiespalveluksen vai siviilipalveluksen. Ääritapauksissa totaalikieltäytyminen onnistunee.

Mutta ei sinua Ana Maria sitten yhtään satu huolestuttamaan muuan koulujen obligatorinen aine, jolta yksikään sielu ei välty? Viittaan paljon ihmeteltyyn pakkoruotsiin, vääryyteen, jota hyssytellään ja hyssytellään kuin valtakunnallista tabua ikään. Kielivapautta koskeva kansalaisaloite näyttäisi olevan meneillään ja sille voi toivoa täyttä menestystä.

Käyttäjän amgs kuva

Noh, puhutaan tästä oppiaineesta nyt. Ei sotketa nyt muita ristiriitaisia aiheita tähän.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Tilanne on nyt tosiaan absurdi, että uskontoa/ET:tä on peruskoulussa suunnilleen saman verran kuin historiaa ja yhteiskuntaoppia yhteensä. Kaiken lisäksi uskonto ja ET alkavat ykkösluokalta, kun historia vasta 5. luokalta ja yhteiskuntaoppia on vain 9. luokalla. Tämän pitäisi mennä ehkä aivan toisin päin.

Uskonnoilla on ollut niin valtava merkitys Suomen ja muun maailman historiassa, sekä politiikassa ja kulttuurissa, että perustietojen oppiminen on ehdottoman tärkeää. Missä vaiheessa, missä laajuudessa ja minkä oppiaineen yhteydessä nämä tiedot annetaan, on sitten toinen kysymys.

Nähdäkseni uskonnon opetus alkaa paljolti esimerkiksi seurakuntaelämän opetuksella. Tämä on varsin outoa, koska jos vanhemmat ovat tiiviisti seurakuntansa toiminnassa mukana, heidän lapsensa oppivat tuntemaan seurakunnan toiminnan sitäkin kautta. Vaikuttaakin, että opetus kohdistuu muiden kuin uskonnollisten perheiden lapsiin ja että sillä on tällöin indoktrinaatioluonne.

ET:n opetus taas on paljolti yleistä tapakasvatusta ja yhteiskuntatietoa, mikä ei ole missään sidoksissa uskontoon tai muuhunkaan yksittäiseen elämänkatsomukseen. Voitaisiin ajatella, että tämä olisi hyvä pohja myös yhteiselle opetukselle. Yhteiskuntaoppi pitäisi ehkä aloittaa jo 1. luokalta ja uskontojen historia käsiteltäisiin historian oppiaineessa. Lisäksi voitaisiin ajatella filosofian opetuksen tuomista peruskouluun, joskin sen keskeisimmät aiheet voidaan käsitellä myös historiassa ja yhteiskuntaopissa.

Oppiaineiden tarkempia rajauksia olisi siis hyvä pohtia. "Uskontotieto" oppiaineena olisi aivan liian rajattu, varsinkin jos se olisi laajuudeltaan lähelläkään nykyistä. Olisi järjetöntä painottaa uskontoja tai edes elämänkatsomuksia yhtä paljon kuin nyt painotetaan historiaa ja yhteiskuntaoppia. Laajentaminen esimerkiksi "kulttuuritietoon" voisi olla perusteltua. Tosin sisällössä olisi hyvä olla paljon sitä, mitä nykyään ET:n on sosiaalisten suhteiden, käyttäytymisen, filosofisen etiikan ja yhteiskuntatiedon opetuksessa. Ehkä nimitys yhteiskuntaoppi antaisi turhan yksipuolisen käsityksen; jokin "elämäoppi" olisi ehkä osuvampi.

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen

'Uskonnot ovat kaikkein vaarallisin uhka ihmiskunnalle' Eri uskontojen opetusta kannatan, koska ihmisen tulee tietää niistä ja miten ne ovat evoluution mukana kehittyneet.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset