Maalla ja mailla Maissa maiden tavoilla

Ruotsalainen tie

  • Tukholmasta Uppsalaan.
    Tukholmasta Uppsalaan.
  • Sama tie kuin edellisessä kuvassa.
    Sama tie kuin edellisessä kuvassa.
  • Espoosta Helsinkiin ja joka aamuinen ruuhka.
    Espoosta Helsinkiin ja joka aamuinen ruuhka.

Sanotaan, että naapurissa ruoho on vihreämpää, mutta katsokaa millainen tämä ruotsalainen tie on! Eniten pidän siitä, että teiden reunoilla ei ole puita tai pusikoita. Toinen havaittu piire on teiden leveys. Tämä tieosuus on Tukholman ja Uppsalan välissä ja olisi kiinnostavaa tietää onko muuallakin Ruotsissa noin hyvin hoidettuja teitä.

Kerran ajoimme Tuhkolman keskustan ruuhkissa ja ihmeen rauhallisia ne ihmiset siellä ajelivat.  Koska meillä oli kiire satamaan, silloin piti tehdä ohituksia emmekä kuulleet yhtäkään tuuttausta tai nähneet keskisormia pystyssä. Ehkä se oli vain yksi sattuma, mutta vaikutelma joka jäi oli myönteinen.

Osataan Suomessakin olla rauhallisia autoissa kun tilanne näin vaatii.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Tukholma on Sörmlandin ja Upplandin rajalla. Nämä kuuluvat eri maisematyyppiin kuin koko Suomi. Pohjoinen havumetsävyöhyke, johon sisällymme, alkaa Ruotsissakin heti Uppsalan yläpuolella Gävleborgin läänissä.
Jos me Ruotsin ihailussamme alamme muokata maisemaa Keski-Ruotsin näköiseksi ollaan kyllä hakoteillä.
Meillä on myös routa joka vaatii massiivisia tienpenkkoja.

Käyttäjän amgs kuva

"Jos me Ruotsin ihailussamme alamme muokata maisemaa Keski-Ruotsin näköiseksi ollaan kyllä hakoteillä."
En tarkoittanut, että maisemaa pitää muokata vaan, että teiden reunoja voisi raivata nykyistä enemmän. Peurakolarin kokemuksella von sanoa, että Suomessa joskus maanteillä näkyvyys on heikko ja ajonopeudet korkeat. Maisemat ovat paikoittain hyvin pusikoituneet.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

OK, sinulla taisi olla enemmän konkretiaa kuin ymmärsin.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Jotenkin erikoista verrata Ruotsin pääväyliä Suomen sivuteihin. Näkymät ja varustukset moottoriteillä ja muilla valtaväylillä ovat kutakuinkin vastaavat molemmissa maissa

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ruotsissa, jos missään, näkee siltarumpupolitiikan vaikutukset. Sama maantie saattaa vaihdella leveäpientareisesta ja suoristetusta, kapeaan ja kiemurtelevaan useamman kerran kuntien tai läänien vaihtuessa.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Jos olisi pakko ilmaista ruotsalaisten liikennekulttuuria niin sanoisin, että se on "hienostonutta" Varsinkin E-4 tukholmasta etelään on suorastaan nautintoa ajella.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suurin ero Ruotsin valtateillä Suomeen nähden on leveiden pientarien olemassaolo. Kehittyneestä liikennekulttuurista johtuen maantiellä ohitettava auto väistää yleensä pientareelle, jolloin ohitustilanne on erittäin turvallinen ja stressitön. Myös kattonopeudet maanteillä ovat Ruotsissa keskimäärin hiukan alemmat kuin Suomessa. (Suomen 80km/t on yleensä siellä 70km/t j.n.e.).

Toinen seikka, mikä tuo lisää turvallisuutta, on hirviaitojen kattavuus. Niitä on maanteillä käytännöllisesti katsoen kaikkialla. Samoin ohituskaistojen yhteydessä on aita ohituskaistan ja vastaantulevan kaistan välissä, mikä vähentää onnettomuusriskejä.

Käyttäjän amgs kuva

Ja elukoita näkee teiden varsilla.
Olen aiemmin ottanut kantaa teiden viittaukseen ja pitää sanoa, että Ruotsissa sekin asia näyttää olevan kunnossa.

Facebookiin on tullut tämä kommentti: "On stressaavaa ajaa kapeassa kaitein reunustetussa urassa. Sellaisia tuppaavat Ruotsin valtatietkin olemaan. Kuvassa oleva tie on siellä parhaasta päästä, kapeammilla teillä mahtuu kaiteitten väliin vain yksi kaista. Ehkä turvallista kun yhteentörmäyksen mahdollisuutta ei ole, mutta stressaavaa."

Luin raportin jonka mukaan nimenomaan kaiteet ja erityisesti keskikaiteet ovat lisänneet turvallisuutta Ruotsin maanteillä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Ne aidat ovat pääasiassa metsäkauriiden takia. Ne ovat oikea maanvaiva eteläisessä Ruotsissa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Ana, olin 1970-luvun alussa konferensssissa Uumajassa. Lähdimme porukassa ajamaan Uumajasta kohti Tukholmaa kiepauttaen Norjan rajan läheltä reitin. Matkaan meni useampi vuorokausi ja yöpyminen. Matkalla muutama tutkija keräsi kärsäkäsnäytteitä. Sillä välin juoksin opiskelijakaverini kanssa niin pitkälle kuin pääsimme näytteiden keruun aikana. Tiet olivat todella hyviä koko matkalla pohjoisesta etelään, mutta myös metsät olivat hoidettuja. Ei mitään ryteikköjä, jollaisia silloin täällä näkin. Samoin maatilat vaikuttivat siisteille ja hoidetuille, ei mitään rojukasoja näkynyt missään. Aika pitkältä matkalta tuli kuvaa Ruotsista, enkä usko sen huonommaksi muuttuneen. Paljonkohan Ruotsi käyttää rahaa ympäristön huoltamiseen? Tulevatko rahat nykyisin EU:lta? Olisi vain kiinnostavaa tietää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset