Maalla ja mailla Maissa maiden tavoilla

Antaisin myös vereni, jos voisin

Ihailen verenluovuttajia ja olen jo kauan halunnut luovuttaa verta, mutta en ollut varma oliko se mahdollista.

Muutama viikko sitten rohkenin ja menin Punaisen Ristin verenluovutuspisteeseen ottamaan asiasta selvää.

Kerrottiin ystävällisesti, että koska olen asunut alle viisivuotiaana maassa, jossa malaria esiintyy, että ensin pitäisi saada selville, olenko malarian kantaja vai ei. Jos olisin malarian kantaja, en voisi koskaan luovuttaa verta Suomessa. Menin sitä varten veritutkimukseen. Samalla sanottiin myös, että samasta syystä matkustamisesta malariariskialueelle seuraa pitkä kolmen vuoden luovutusrajoitus. Koska viime joulukuussa kävin Nicaraguassa sukulaisia tapaamassa, voin luovuttaa verta vasta tammikuussa 2019.

Odotin tutkimuksen vastausta toivoen, että vereni olisi käyttökelpoista. Onhan veripalvelu tärkeä monista syistä. Punaisen Ristin veripalvelulla pelastetaa ihmishenkiä ja sen lisäksi veripalvelu työllistää noin 500 henkilöä yhteensä 9 paikkakunnalla!

Pari viikon tutkimuksen jälkeen odotettu vastaus saapui ja siinä sanotaan: ”Näytteesi on tutkittu, eikä sinulla ole osoitettavissa malariavasta-aineita.” Tutkimuksen tulos on normaali ja voin siis luovuttaa verta tulevaisuudessa, kunhan en matkusta malariariskimaissa. Hienoa!

Punaisen Ristin verkkosivuilla sanotaan, että verenluovuttajia tarvitaan joka arkipäivä noin 800!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Ehdin luovuttaa verta tasan 50 kertaa. Nyt eläkevaarina voin verikokeessakin kehuskella polleana että ei se pistäminen satu, olen tottunut siihen kun luovutin verta 50 kertaa.
Huippuhetki oli kun minua kärrättiin leikkaussaliin. Totesin vain että ei tarvii säästellä verta, olen luovuttanut 50 pussia!

Että tällaisia iloja verenluovutuksesta seuraa:)

Käyttäjän amgs kuva

Hienoa! Verenluovutuksen yläikäraja on nykyisin 70 v.

Seuraava viesti tuli Facebookiin: "Moi, luin blogisi, hyvä aihe, ja kun en voi Puheenvuorossa kommentoida niin täällä sitten. Verenluovutuksessa on sellanen metka yksityiskohta että jos on vuosina 1980 - 1996 asunut Briteissä 6 k (kuten minä olen), henkilöllä on pysyvä luovutuskielto hullun lehmän taudin (BSE) riskin vuoksi. Olkoon sitten, kai tuo perustuu johonkin riskianalyysiin eikä se ole vain Suomen ratkaisu.

Kysymys jonka heittäisi ilmaan blogissasi jos voisin on, että saavatko britit sitten luovuttaa verta briteissä ja jos, onko yhtään BSE-tapausta ilmennyt verensiirron vuoksi."

Juhani Nurminen

Itse en pysty luovuttamaan verta. Tarpeen mukaan viisi purkkia näytteisiin saa yhä riittää. Aikoinaan kun jouduin isoon leiikkaukseen niin varmistin etukäteen, että vaikka mitä tapahtuisi niin minulle ei saisi antaa mitään verituotteita, ja niin sovittiin.

Leikkauksen jälkeen hb oli 94. Kohtuu hyvä siis kuitenkin. Meinasin lähteä kävelemään. Se kiellettiin heti. Pääni oli pyöreä kuin omena. Itse olin... - joo.

En ole uskovainen. Olen kollektiivi, joka on toki osa jotain, myös sinua.

Käyttäjän amgs kuva

Varmasti on monenlaisia syitä verenluovutusrajoitukselle, mutta on myös niin, että moni ei ole koskaan edes miettinyt voisiko hän luovuttaa verta.
Monissa maissa verta myydään, kuten esim. Yhdysvalloissa.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Itselläni on hemoglobiini ollut luontaiseti pirun alhainen. korkeimmillaan oli noin 23-vuotiaana ja raskaana ollessa silloin meni hädin tuskin sinne 120. Mä oon ihan tottunut jo siihen että se on aina siinä 115 korkeintaan ja välillä alle satasen.

Toisalta on aika jännä että kärsin myös alhaisesta verensokerista, ilman diabetesta ja hyvin alhaisesta verenpaineesta.

Kaikki pistää tosin huippaamaan.

Käyttäjän amgs kuva

Taru, nokkosia keräämään. Kuulemma ne auttavat.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Suomessa asuessani kävin jopa kolmen kuukauden välein verenluovutuksessa, kertoja sinänsä en muista, löytyy rekisteristä. Kiinassa olen luovuttanut verta Shanghaissa Hongqiao Roadin veripalvelussa nyt 22 kertaa. Ihmetyksen aihe on se, että kun Kiinassa normaali luovutusmäärä on 200 - 250 ml, meillähän se on tupla...siis minä en ihmettele, kun painan noin kaksi kertaa saman kuin keskikokoinen kiinalainen.

Onnea Analle (sit venia verbo) ja hyvälle alulle!

Käyttäjän amgs kuva

Max, olen utelias ja haluaisin tietää annetaanko Kiinassa voileipiä verenluovuttajille? :) Suomessa annetaan aika hyvää välipalaa!

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Ana, ei tarjota, mutta jos haluaa, saa pienen maksun (olen sanonut monta kertaa ettei pitäisi maksaa). Kiinassa kulttuurinen käsite niin verestä kuin elinluovutuksesta eroaa kovasti "meikäläisestä". Olisi pitkä tarina selittää sitä, esimerkiksi ruumiinavaukset ovat lähes mahdottomia muutoin kuin poliisin määrääminä rikostutkinnan yhteydessä.

Käyttäjän amgs kuva

Mielenkiintoista! Kun olin pieni, Nicaraguassa oli Plasmafer -niminen yhtiö, joka osti ja myi vertä. Moni köyhä kuihtui ja lopuksi kuoli verikaupustelun takia. Minusta uomalainen systeemi on hyvä.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

No miten on Ana, voitko luovutta verta vai et?

Käyttäjän amgs kuva

Voin, noin kahden vuoden kuluttua. Se edellyttää, että en matkusta maihin, joissa malaria esiintyy.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset