Maalla ja mailla Maissa maiden tavoilla

Ruotsinkielinen herra on suomen kirjakielen isä!

  • Tänä vuonna Mikael Agricolan päivä oli tyyni.
    Tänä vuonna Mikael Agricolan päivä oli tyyni.

Suomen lippu nousi tänään myös meidän pihan salkoon. Mikael Agricola syntyi Pernajalla noin vuonna 1510 ja koska silloin Pernaja oli täysin ruotsinkielistä aluetta on epätodennäköistä, että suomi olisi ollut Agricolan äidinkieli. Mielenkiintoista.

Ylen sivuilla sanotaan: "Aikuisen Agricolan persoona herätti aikalaisissa oppineissa monenlaisia, kriittisiäkin, reaktioita, mutta kukaan ei kiistänyt hänen poikkeuksellista lahjakkuuttaan. Onkin luontevaa ajatella, että Agricola kykeni omaksumaan kansan puhuman kielen täydellisesti ja edelleen kehittämään sen kirjakieleksi, vaikkei se hänen äidinkielensä olisi ollutkaan."

Agricolaan suhtaudutiin melkein samalla tavalla kuin nykyisin suhtaudutaan sellaisiin ihmisiin, jotka ovat tulleet muualta maailmasta ja koittavat tulla ymmärretyksi suomeksi.

Moni epäilee, etteivät tulijat pystyisi kehittymään ja oppimaan uutta, myös suomea. Jo Agricola todisti, että voi käydä toisin. Ruotsinkielinen herra on Suomen kirjakielen isä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Muuten hyvä mutta Agricolan äidinkieli oli suomi.

Käyttäjän amgs kuva

"Agricolan äidinkieli oli suomi." Asiasta ei ole varmoja tietoja. Olisiko sinulla linkki hyvään tutkimukseen asiasta?
"Agricolan äidinkielestä on esitetty erilaisia käsityksiä. On arveltu, että Agricolan äidinkieli oli todennäköisesti ruotsi, koska synnyinpitäjä olisi tuolloin ollut tyystin ruotsinkielistä seutua.[6][7] Agricolan ruotsinkielisyyttä tukee myös se, että hän kirjoitti omistamansa Martti Lutherin postillan marginaaleihin 45 ruotsinkielistä ja vain yhden suomenkielisen reunahuomautuksen selittäessään latinan kielen sanojen merkityksiä itselleen.[8]

Siihen, että Agricola olisi oppinut suomea jo lapsuudessaan Pernajassa, taas viittaisivat Osmo Ikolan mukaan etenkin Agricolan kielen runsaat kaakkoishämäläisyydet, joita esiintyy vain lähellä Pernajaa puhutuissa suomen murteissa, sekä Agricolan suomen yleinen sujuvuus, rikkaus ja runsasmuotoisuus." Ikolan perustelu käy myös ruotsinkielisestä, joka puhuu suomea kuin se olisi äidinkielensä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Agricolan äidinkieli on hyvinkin saattanut olla hyvinkin ruotsi, mutta hän on oppinut puhumaan suomea jo lapsena. Voitaisiin sanoa pikemminkin, että hän oli kaksikielinen.
Hänen kaksikielisyyttään ei voi kiistää, mutta mielestäni kuitenkin hänen äidinkielestään voidaan aina esittää toisistaan poikkeavia spekulaatioita. Hänen äitinsä on voinut olla alun perin suomenkielinen.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Melko mahdotonta tuohon aikaan oli oppia suomea Pernajassa, joka oli 100 % :sti ruotsinkielinen. Siellä edelleen puhutaan pääosin ruotsia.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Jo 1882 tiedettiin, että Agricolan äidinkieli ei ollut suomi. Agricola taisi jopa eri murteita, kielinero siis.

http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding... sivulla 5 aiheesta, suosittelen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Jo 1882 tiedettiin, että Agricolan äidinkieli ei ollut suomi"

Keskiajalla tiedettiin että maapallo on litteä. Missään ei olla todistettu agrikolan äidinkieltä mutta tiedetään että monet kielensä suomesta ruotsiin vaihtaneet ottivat sukunimekseen latinalaisperäisen nimen, myös Sibelius. Sukunimen perusteella Agicolan suvun äidinkieli oli siis suomi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #8

Tottahan tuokin. Tarvitaanko niin merkittäviä todisteluja ja tieteellistä tutkimusta tästäkin aiheesta? Ehkä vähäpätöisempi asia kuin se, että Agricola on osoittautunut kielineroksi.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #21

Irja, hieno vastaus. Mielenkiintoisinta on se, ettei tieteellistä tutkimusta (ilmeisesti) ole. Se on erikoista.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #22

Mikael itse ei ole enää asiasta kertomassa, joten sataprosenttinen tieto jää saamatta. Mutta "Kysymystä Agricolan äidinkielestä on mahdotonta yksiselitteisesti ratkaista suuntaan tai toiseen. Mahdollisesti hän onkin ollut kaksikielinen. Joka tapauksessa hänen teoksiinsa sisältyy niin paljon suomen kielelle ominaisia sanakäänteitä ja murresanoja, että hänen suomen kielen taitoaan voi pitää syntyperäisen veroisena."
http://www.edu.fi/perusopetus/aidinkieli/agricola/...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #22
Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Tulee mieleen eräs tunnetun kirjailijamme luoma toinen Mikael, joka taisi olla Mikaelin opissa Turussa. Romaaneissa käytti nimeä Mikael Karvajalka, Michael de Carvajal ja vielä kerran Michaeli Hakim.

Varmasti AgriCOLAA voidaan pitää maamme kielen isänä. Toinen juttu onkin se, keksikö hän suomen kielen....:):).

Painettu sana ja puhuttu siinä sitä ongelmaa riittää tutkijoille. Esim. itse ymmärrän ruåttia aika hyvin, vaan jos alan puhumaan niin kukaan ei ymmärrä minua.

Morsetuksen kyllä opin laivastossa sähköttäjänä ollessani 1977 80-100 minuutissa ja ylikin.

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen

"Agricolaan suhtaudutiin melkein samalla tavalla kuin nykyisin suhtaudutaan sellaisiin ihmisiin, jotka ovat tulleet muualta maailmasta ja koittavat tulla ymmärretyksi suomeksi"

No ei nyt todellakaan. Mikael Agricola oli suomalainen ja hallitsi suomenkielen, mutta ei "keksinyt" taikka "luonut" suomenkieltä. Hän kylläkin otti käyttöön useita uudissanoja, jotka olivat tarpeellisia Uuden testamentin suomennostyössä.
Agricola ei ollut edes ensimmäinen, joka kirjoitti suomeksi. Hän merkitsi muistiin runsaasti suomalaista kansanperinnettä, jota oli jo aikaisemmin tallennettu.
Mitään merkintöjä siitä, että Mikael Agricolaan oltaisiin suhtauduttu kielteisesti, saati vihamielisesti suomalaisten taholta, ei ole olemassa.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Komppaan ja tämä lienee lähinnä totuutta. Yleinen opetuskieli Agricolan aikoina oli latina. Manninen olenko väärässä...? Tulee vain mieleen, että hän ymmärsi ja ajatteli johdonmukaisesti. Oikaisi esteet päästäkseen päämääräänsä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Vähän omituinenhan on tämä plokistin Agricolan ja jonkun huonosti suomea osaavan mamun rinnastaminen on. Ei taida mamuista tulla Raamatun kääntäjiä monestakaan.

Käyttäjän amgs kuva

Mutta heistä voi tulla Suomen imagon rakentajia maailmanlaajuisesti. Se ei olisi mahdollista ilman tuntemusta suomalaisesta kulttuurista ja hyvää suomen kieltä. Esim. tässä:
https://descubriendofinlandia.wordpress.com/

Pitäisikö muistaa, mitä moni maahanmuuttaja on tehnyt Suomessa ja Suomen eteen? Ei kai. :) Moni turvanpaikanhakija on jo tässä vaiheessa oppinut suomea ja puhuvat sitä sujuvasti. Eikö se ole merkki siitä, että halutaan sitoutua Suomeen? Silti moni ajattelee, että kaikki tulijat eivät halua ja pysty oppimaan. Saatte vääntää asioita miten parhaiten teille sopii, mutta Agricolaaankin suhtaudutiin myös kriittisesti.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #10

Ei tässä väännellä eikä käännellä, vaan pyritään pysymään historiallisen totuuden kaidalla polulla.

Vaikka Agricolan äidinkieli olisikin ollut ruotsi, niin hänen sukunsa olisi todennäköisesti asunut tuolloin Suomessa jo kolmatta sataa vuotta. Eli hän olisi ollut yhtä kantasuomalainen kuin tuolloiset savolaiset esi-isäni.

Historiaa ei saa muuttaa propagandaksi, vaikka näin on tehty Suomessa viimeiset 200 vuotta.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #11

Koska Agricolan lapsuudesta tiedetään vähän, hyvin vähän, yhtä sun toista väittäminen ei vie kovinkaan pitkälle. Tietoni kritiikista Agricolan kohtaan perustuu Ylen linkissä olevaan artikkeliin. Valehteleeko Yle ja muuttaa historiaa? -Tuskin.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Tuo on totta ettei Agricola ollut ensimmäinen suomen kielen kirjouttaja vaan jo 300 vuotta enen häntä joku kirjoitti karjalan seudulla kirjeen 292 ja lähetti sen matkaan Novgorodiin mutta lähetti hukkasi kirjeen onneksi suolle sillä tuohi on huonosti säilyvää materiaalia. Suomen kansantarut kuitenkin tietävät kertoa että tuohesta oli koottu kirjoja eli "tuohi raamattuja" ja venäläisissä kronikoissa puhutaan että tuohiraamatuista oli koottu arkiato Novgorodiin mutta Moskovalaiset polttivat sen hyökätessään.

Kijeessä kuitenkin lukee näin:

»jumolanuoliïnimiži
noulisehanoliomobou
jumolasoud'niiohovi»

Itse ajattelin että sen voisi lukea näin:

"Jomolan nuoli ihnemise
Nuoli se hän ali ambuu
Jumola suoda nii ohovi"

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Tulevaisuuden monikulttuurisessa Suomessa ketään ei kiinnosta, kuka oli Agrikola...

Käyttäjän amgs kuva

Aikamoinen "fakta"! Moni rakastaa suomea ja Suomea. Saan jatkuvasti viestejä espanjankielisiltä ympäri maailmaa ja he ovat eri mieltä kuin sinä. Runeberg, Aleksis Kivi, ym. kiinnostavat muualla.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Kiitos positiivisesta kommentista Ana,
Hieno juttu.
Persuja on näköjään yli rajojen, jos oikein tulkitsen...

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #24

Eino Leino ja Runeberg ruotsinkielisenä olisivat persuja. Joidenkin perussuomalaisten isänmaallisuuden ongelma on se, että he poissulkevat muita kuin suomenkielisiä: ruotsinkielissyyden-, maahanmuuttovastaisuus ovat hyviä esimerkkejä tuosta poissulkevasta politiikasta. Isänmaallisia ovat kaikki, jotka rakastavat Suomea ja haluaisivat sen kehitystä, olisi heidän äidinkielensä mitä tahansa.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi Vastaus kommenttiin #27

Eino Leino olisi taatusti ollut Persu. Runeberg...no tuskin edes tajusi mitä puoluepolitiikka on.

Käyttäjän raimas kuva
Raimo Nurmi Vastaus kommenttiin #27

Ana Maria, käsityksesi, että persut ovat ruotsinkielenvastaisia on absurdi. Persut kyllä vastustavat "pakkoruotsia" mikä on aivan toinen asia. Samaten lukiessa tekstiäsi tulee väistämättä mieleen, että Sinulla maahanmuuttovastaisuus tarkoittaa samaa kuin maahanmuuttokriittisyys. Asia ei voisi enempää olla väärin. Kehitys kertoo, että jotain kehittyy. Se voi olla hyvää, neutraalia tai huonoa. Nykyään enimmäkseen huonoa.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #35

Raimo, olen osallistunut maahanmuuttokeskusteluun jo vuodesta 2008. Perussuomalaisissa on, kuten kaikissa puolueissa, eri tavalla ajattelevia ihmisiä. Perussuomalaisissa on maahanmuuttokriittisyyttä (hyvin vähän) ja maahanmuuttovastaisuutta maahanmuuttokriittrisyyden varjolla. Maahanmuuttovastaisuutta on myös muissa puolueissa eikä vain perussuomalaisissa.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara

No eihän suomalaiset ole kuin tuontitavaraa, niin ylpeitä suomalaisia blogisteja täällä esiintyy. Viiden sadan vuoden sykleissä, kun mennään, niin Suomessa puhutaan somaliaa ja arabiaa. Sellaista meille on tällä hetkellä tarjolla. Naapurissamme Ruotsissahan arabian kieli jo ohittaa tuontitavaran, suomen kielen. Joten tulgua terveh! (=tervetuloa karjalan kielellä)

Itse olen äärimäisen ylpeä suomen kielestä, murteineen kaikkineen. Ruotsin kielen asema on juuri näistä Agricolaan ym. hemmoihin liittyvä alemmuuskompleksi, josta suomalaisten tulisi vapautua. Kieliä pitäisi saada opiskella vapaasti suomen kielen lisäksi, oman mielenkiintonsa mukaan. Venäjää, espanjaa, saksaa, ranskaa, kiinaa jne. Ruotsin kieli on jopo joutava jäänne!

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Kaikki suomalaiset murteet ovat arvokkaita: suomen kaikki vivahteet (joita on säilynyt vaikka aika kovalla kädellä aikoinaan alettiin yhdistellä eri heimokieliä kirjakieleksi) edelleen kehittyvät suomen murteet, slangit jne. Mutta suomalaisia murteita ovat myös suomenruotsalaiset murteet, joita ei ole missään muualla maailmassa kuin täällä. Ne ovat uniikkia Suomen kielikulttuuria.

Tuota "alemmuuskompleksi"-horinaa en ole koskaan oikein ymmärtänyt.

Käyttäjän amgs kuva

"Tuota "alemmuuskompleksi"-horinaa en ole koskaan oikein ymmärtänyt."

En minäkään ymmärrä sitä, koska jos ollaan niin vahvasti isänmaallisia ja arvostetaan niin paljon omaa kieltä ja kulttuuria, miten on mahdollista edes kuvitella, että tulee joku toinen ja pyhkäisee oman kulttuurin ja kielen pois! Sitä paitsi suomen kieli on niin kaunis ja erilainen, että jo sen takia sen pitäisi puolustaa, mutta ei taistelemaalla muita vastaan vaan pitämällä kiinni omista kauniista asioista. Suomen kieli on sen arvoinen. Agricola tiedosti sitä ja myöhemmin fennomaanit, joissa oli myös ruotsinkielisiä. Kansakunnan projekti ei ollut vain ja ainoastaan suomenkielisten vaan kaiken suomalaisten.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #17

Näin on. Ja Suomessa on arvokasta kielikulttuuria vielä muutakin: mm. romanikieltä ja fennoromania sekä tietenkin huippuhienot saamenkielet. Suomen romanikieli on vasta ihan viime aikoina otettu huomioon. Toivottavasti se ei tapahdu liian myöhään. Kaikki omintakeiset puhutut kielet ovat kullankalliita. Pelkästään suomen palvominen olisi keinotekoista.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #20

Niin ja onhan meillä ne Pohjanmaan ruotsin murteet, jotka saattavat jo olla osin omia kieliään. Koululaitoksen tulisi olla omalta osaltaan tukemassa, että ne eivät häviäisi.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #20

Eri kielten ja kulttuurien rinnakkaiselo on ollut mahdollista ja samalla se on ullut yksi Suomen voimavaroista. Olisiko myös tasapäistämisen pyrkimyksellä tekemistä taloudellisen taantumuksen kanssa? Hyvä tutkimusaihe.

En ole kovin paljo seuranut mitä Wahlroos yleensä sanoo, mutta nyt minua kosketti hänen kommentinsa nuorten opiskelijoiden lähtemisestä ulkomaille. Hän puhui asiaa. Suomi menettää kykyjä ja tekijöitä.

Kuulin, että esimerkiksi Ruotsiin on tänä vuonna saapunut ennätyksellisesti yliopiston opiskelijoita Suomesta. Minusta on hyvä, että nuoret etsivät vaihtoehtoja ja unelmansa, mutta surullista, ettei Suomi tarjoaa heille mahdollisuuksia.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula Vastaus kommenttiin #25

Hei Ana. Menee nyt vähän asian vierestä, mutta voisitko kirjoittaa joskus blogin latinalaisen Amerikan intiaanikapinoista.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #46

Latinalaisen Amerikan intiaaniheimojen ongelmista voisi kirjoittaa kirjan. Hyvä aihe, joskin Suomessa asuvalle ei kovin lähellä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #20

Kirjoiti eile suome kiele päivä innostamana vapaavuoroon Keski-Suome tai varsinki sen päijäthämäkäise murrealuee ominaipiirteistä kute että pitkissä sanoissa painotus on toisella tavulla mikää saa kuulostamaan että tavua venytetäämtyylii Jyväskylä 》Jyvääskylä tai aurinko 》 auriinko. Kuitenkaa Keski-Suomi ei ole nii savolaine kui mitä äidinkiele oppikirjoissa annetaa ymmärtää, muutenki kun Keski-Suome väestö on hämäläistaustaista ja ihmiset ovat siitä ylpeitä.

http://danielmalinen.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kultt...

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #51

Kuulostaa espanjalta. :) Hienoa!

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Meidän ei ruotsin kielen kanssa kannata katsella menneisyyteen, vaan tulevaisuuteen ja teknologian mahdollisuuksiin https://www.youtube.com/watch?v=vGCo1LRAjmU&nohtml...

Käyttäjän amgs kuva

Hyvä sovellus, mutta vain oppimalla noita sanoja ja lauseita tuskin pystyisimme tekemään kauppoja ja sopimuksia. :)

Käyttäjän danielantti kuva
Daniel Leppäjärvi

Oletko kuullut sellaisesta kielestä kuin englanti? Maailman tärkeimmissä bisneskeskuksissa ei höpötetä ruotsia.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #39

Ja Suomi on maailman tärkeimmissä bisneskeskuksissa! Syytä olisi olla, mutta silloin tarvitaan muitakin kieliä eikä vain englantia. Kiinalaisille pitäisi myydä heidän omalla kielellä ja espanjankielisten kanssa asiat sujuvat joustavasti espanjaksi. Englanti, Kiina, USA, Espanja, Brasilia, ym. eivät ole Suomen naapurimaita. Naapurimaiden ruotsin ja venäjän opiskelu kannattaa jatkossakin.

Käyttäjän AnttiKarvola kuva
Antti Karvola

Vanhin tunnettu kirjattu kokonainen suomenkielinen lause kuuluu seuraavasti:

"Mÿnna tachton gernast spuho somen gelen emÿna daÿda."
(Minä tahdon kernaasti puhua suomen kieltä, [mutta] en minä taida.)

Kyseinen lause löytyy 1450-luvulla kirjoitetusta saksalaisesta matkakertomuksesta ja lausujana on suomalainen piispa.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Kieliongelma on toki kaksijakoinen. Toinen ymmärtää sen pakkokielellä vaikkapa kouluopetuksessa. Tarkastellaan vaikka pakoruåttia, Norjassa ollessani katsoin parhaaksi puhua englantia, sen verran vihamielisiä olivat katseet...

Vastoin kaikkia kielipoliittisia ongelmia minulla ei ollut mitään vaikeuksia saada Uudenkaarlepyyn (NYKaPP):) veneidentekijöiden kanssa selvää mitä tarkoitin...sekakieltä ja pääasia, että asia tuli ymmärretyksi.

Tärkeysjärjestys menee kielipoliitikan edelle. Hyvät hyssäkät, mitä tästä maailamsta tulisi jos me asettaisimme kielirajoja ja teemme niistä ykkösprioriteetin...

Juuri sen takia ns. pakkoruåtti saa vähemmän kannatusta. Luultavasti Agricola olisi ollut kanssani samaa mieltä ja kannattanut vaikka latinaa ns. yleiskielenä.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Suomihan kuuluu eli kielipuuhun kuin Ruotsi ja muut pohjoismaat. Viron kanssa ollaan samiksia.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Loppujen lopuksihan meillä ei ole eikä voi olla mitään tietoa, mikä oli 500 vuotta sitten eläneen miehen syntymässä saatu kieli, ja oikeastaan se on ihan yksi ja sama.

Pernaja oli ruotsinkielistä, mutta suomen- ja ruotsinkielisten välillä ei silloinkaan ollut mitään hermeettisesti suljettua rajaa. Ihmiset avioituivat kielirajojen yli, monet olivat kaksikielisiä, ja kieltä vaihdettiin varsinkin rannikkoseudulla sen mukaan miten arkinen kanssakäyminen kulloinkin vaati. Voi olla, että Agricola oli siis kaksikielinen; voi olla, että ruotsi oli hänen ensimmäinen kielensä, jota hän puhui kotioloissa ja muutenkin enemmän; tätä ei voi tietää puoleen eikä toiseen. Selvää on, että hänen suomen kielen taitonsa oli syntyperäisen veroinen, olipa se sitten äidinkieli tai omaksuttu kieli.

Ainoa syy, miksi Agricolan äidinkieltä on Suomessa arvuuteltu on minun käsittääkseni vain ja ainoastaan se, että kielestä on myöhemmin tehty poliittinen kysymys, ja ihmisiä ylipäätään halutaan kategorisoida kielen mukaan. Tietysti kieli oli poliittisesti merkittävä tavallaan Agricolallekin, koska kansankieli oli tärkeä asia protestanttisen reformaation vuoksi. Mutta muuten veikkaan, että ukko itse olisi pitänyt aika omituisena tätä myöhempien aikojen arvuuttelua siitä, kumpi kieli hänen äidinkielensä oli.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Oli miten oli ei Agrikola kovin hyvin taitanut suomen kieltä kirjoittaa vaikka käänsikin uuden testamentin kansankielelle ruotsin ja saksan kieliopin mukaan, kirjasta tuli siis "SE WSI TESTAMENTI."

Käyttäjän kristiinailmarinen kuva
Kristiina Kreisler

Maksoiko Suomen kansa Agricolan elämisen?

Käyttäjän amgs kuva

Agricolan aikana Suomi ei ollut hyvinvointivaltio, joka piti huolta kansalaisten hyvinvoinnista vauvasta vanhuuteen. Me veronmaksajat, kielestä ja alkuperästä riippumatta kustannamme ja moni tulee kustantamaan yhteiskunnan menoja.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kyllähän Turun seurakuntpitäjä sitten kustanti kirkon verosta Agricolan elämisen silloin kun hän toimi Turun piispana.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Heikki Ojansuu näyttää tukevan ajatusta, että Agricolan äidinkieli oli ruotsi. Erilaisia perusteluja käsitykselle löytyisi.

Kurt Antell, ’Mikael Agricolas släkt’ (‘Mikael Agricola’s family’), Historisk tidskrift för Finland 39, Helsingfors 1954, 7–15.

http://375humanistia.helsinki.fi/en/heikki-ojansuu...

Käyttäjän FijaSaarni kuva
Fija Immonen

Mielestäni kukaan ei ole kiistänyt sitä, etteivätkö maahanmuuttajataustaiset ihmiset koskaan oppisi suomen kieltä tai osaisi arvostaa sen kauneutta. Sehän on aika absurdi väite. Sen sijaan ruotsin suhteen väite ei suinkaan ole absurdi, aika monelle minun ikäiselle maahanmuuttajataustaiselle ihmiselle ei ole opetettu ruotsia peruskoulussa, me olemme saaneet siitä vapautuksen siksi, koska olemme saaneet opetusta äidinkielellämme, suomen kielellä ja englannin kielellä.

En silti ole kokenut ruotsin kieltä mitenkään luotaantyöntävänä kielenä. Mielestäni erittäin kaunis ja mielenkiintoinen kieli, helposti opittavissa. Sain juuri ruotsin kielen kokeestakin kakkosen, asteikolla 1-3. Opettelin sitä itsekseni. Pakollista ruotsin kielen opiskelua en kannata. Ruotsin kielen pakollisuutta ei ole kukaan pystynyt perustelemaan järkevästi. Niihin samoihin perusteluihin voisi vedota moni muukin kielivähemmistö tässä maassa. Olisi huomattavasti helpompaa, jos Suomi ei olisi lainsäädännöllisesti kaksikielinen maa. Suomihan on jo nytkin varsin kirjavakielinen yhteiskunta, mikä tekee siitä erittäin mielenkiintoisen monella eri tavalla.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Jotta Agricola olisi pystynyt menemään ylempiin kouluasteisiin olisi hänen ollut pakko osata Ruotsia niin hyvin että opiskelu olisi sujunut. Eli tätä ajatusta vastaan Agricolan "äidinkieli" olisi hyvinkin voinut ollut Ruotsi.

Mutta kun Agricola alkoi reformistina (!) kääntää ja luoda Suomen kielen ABC kirjan on hänen täytynyt olla myös motivoitunut Suomen kieleen ja tähän kehykseen sopii hyvin kaksikielisyys, Agricolan on täytynyt olla tietoinen Suomen kielen merkityksestä kansalle tai siis rahvaalle.

1600-luvulla Ruotsin kieli oli nimenomaan vallankäytön kieli, kaikki paremmissa piireissä puhui ja se käytti Ruotsia säännöllisesti ja oli yhtä luontevaa kuin Suomen kielen käyttö tänään. Suomen kieli oli taasen kansan eli rahvaan kieli jota puhuttiin omissa piireissä kansan parissa.

Vastaus kysymykseen mikä oli Agricolan äidinkieli löytynee kun otetaan tarkasteluun Agricolan sosioekonominen tausta eli mistä Agricola oli syntyisin.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Agricola käänsi ensin uuden testamentin kansankielelle noudattaen Martti Lutherin reformaatio mallia Kustaa Vaasan käskystä. Kustaa Vaasa halusi suorittaa reformaation jotta sai takavarikoitua kirkon ja seurakuntalaisten omaisuuden rahoittaakseen sodan Tanskaa vastaan kalmarinunionista huolimatta. Uuden testamentin kääntämisen ohessa Agrikola kirjoitti käännetyn katekismuksen eli Abckirian jota nimensä vuoksi luullaan nykyään aapiseksi. Niin sanotuti hän ei kuitenkaan kesinyt tai luonut suomen kirjakieltä vaan edisti sitä eteen päin tuoden uusia sanoja. Agricolan "suomen kielen" tuntemus kuitenkin rajautui pitkälti Varsinais-Suomen lounaismurteisiin. Vaan onko sillä niin väliä onko Agricola suomen kielen isä vai kummisetä.

Käyttäjän uolevi40 kuva
Ilpo Piiroinen

Mikael Agricolan koti oli todennäköisesti kaksikielinen. Pernajassa oli tuohon aikaan enemmän suomenkielistä asutusta kuin nykyisin. Monet historian tulkinnat vaikkapa keskiajalta ovat valistuneita arvauksia. Tuskin nuori Mikael olisi oppinut niin monipuolista suomea pelkästään arkisella sanailulla palvelusväen kanssa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Mikael Agicola olli ensisijaisesti ruotsinkielinen sillä se oli vaadittu sivistyskieli siihen aikaan, hän myös osasi saksaa ja latinaa mitkä auttoivat uuden testamentin kääntämisessä. Kotonaan Agricola oli oppinut lounaismurretta sillä suomen yhtenäistä kieltä ei vielä ollut vaan ihmiset puhuivat tuossa Ruotsin itäosassa eri murteita jotka olivat erkaantumassa toisisstaan. Toisaalta murteiden kehitys ei ollut vielä kovin pitkällä sillä Suomenlahden molemmin puolin (tässä tarkoitan suomea ja viroa) murreryhmät olivat eriytyneet omiksi kielikseen vasta 1200-luvun alussa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset