Maalla ja mailla Maissa maiden tavoilla

Onko tasa-arvosia ja epäitsekkäitä miehiä muissakin puolueissa kuin demareissa?

  • Kuva omasta albumista.
    Kuva omasta albumista.

19 suomalaista naista tuli valituksi kansanedustajiksi vuonna 1907. He olivat ensimmäiset naiskansanedustajat maailmassa. Yksi niistä naiskansanedustajista oli Miina Sillanpää. Miina Sillanpää oli myös ensimmäinen naisministeri Suomessa. Sillanpää oli sosiaaliministerinä Väiniö Tannerin hallituksessa. Miina Sillanpää toimii 38 vuotta kansanedustajana. Hän oli demari.

Vuonna 2000 Tarja Halosesta tuli ensimmäinen naispresidentti Suomen historiasta. Muistan vielä tuota päivää ja siitä kuinka pienetkin tytöt iloitsivat siitä, että myös naisesta voi tulla maan presidentti. Toisin kuin Sillanpää, Tarja Halonen on opiskellut yliopistossa. Myös Halonen on ollut sosiaaliministeri, mutta myös pohjoismainen yhteistyöministeri, oikeusministeri ja ulkoasiainministeri. Tarja Halonen oli 21 vuotta eduskunnassa, kunnes hänestä tuli presidentti. Hän oli demari.

Ei se ole sattumaa, että edellä mainitut naiset kuuluivat mainittuun puolueeseen. Naisten asema ja tasa-arvo naisten ja miesten välillä on ollut keskeisessä asemassa sosiaalidemokraattisessa puolueessa.

Naisten aseman kannalta kaikki ei ole tänä päivänä kunnossa, kuten moni voisi kuvitella ja toistaa. On vielä pari asiaa, jotka kaipaavat paranemista: naisten palkka kaipaa vielä kohentamista. Miten naisen palkan oikaiseminen voisi kuitenkin onnistua, kun nyt ainakin sosiaalisissa medioissa jotkut suomalaiset vetoavat siihen, että naisilla on liian hyvä asema ja, että moni mies saa pieni palkka. Miehiä aliarvioidaan jne. Ei ole ihme, että naisvaltainen PAM on varautunut ammattiliitto, joka ei noin vain suostu miesvaltaisten alojen ja neuvottelijoiden ehdotuksiin.

Samat puheet alistetusta suomalaisesta miehestä toistuvat nyt kun mainitaan, että moni, liian moni suomalainen nainen kärsii fyysistä väkivaltaa. Niin moni mieskin, mutta nyt puhutan naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Jonkun uutisen mukaan tanskalaisten naisten jälkeen, suomalaiset naiset ovat eniten Euroopassa fyysisen väkivallan kohteena.  Miten tämä voidaan selittää? Yksi syy on se ikuinen väkivallan vähättely, sanotaan ”nainen on siihenkin syyllinen” vaikka höyrypäinen mies nyrkkinsä nostaa.

Kaikesta huolimatta suomalaisten naisten asema on kansainvälisestikin erittäin hyvä. Tämä asema ei olisi mahdollista ilman yhdenvertaisia, epäitsekkäitä ja rohkeita miehiä. Löytyvätkö he tänä päivänä muistakin puolueista kuin vain demareista? Kyllä, kyllä vai kuinka? Olisiko esimerkiksi Nasima Razmyar tullut valituksi eduskuntaan hallituspuolueiden äänillä?

Kiinnostuneille, tässä linkki espanjankieliseen tekstiin: Algunos apuntes sobre las mujeres finlandesas.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

"Olisiko esimerkiksi Nasima Razmyar tullut valituksi eduskuntaan hallituspuolueiden äänillä?"

Eikö Razmyar valittu eduskuntaan hallituspuolueen ehdokkaana? Jos tarkoitit kysymykselläsi nykyisiä hallituspuolueita, on vastaus että se on äärimmäisen epätodennäköistä. En usko että puolueet olisivat valmiita muokkaamaan ohjelmaansa saadakseen Razmyarin ehdokkaaksi. Haluan uskoa että Razmyarin integriteetti estäisi häntä asettumasta ehdokkaaksi sellaisen puolueen listalle, jonka ohjelma on ristiriidassa hänen arvojensa kanssa. Jos niin kuitenkin tapahtuisi on vaikea nähdä ehdokkaan, joka ei arvoillaan edusta puolueen ohjelmaa, saavan riittävästi ääniä tullakseen valituksi.

Käyttäjän amgs kuva

Tarkoitin nykyisiä hallituspuolueita ja lähinnä, että sellainen niin kutusttu maahanmuuttajanaisedokkailla ei ole mahdollisuuksia tulla valituksi eduskuntaan muissa puolueissa kuin demareissa ja vihreissä. Ehkä erehdyn. Silti esimerkiksi kookomuslainen Fatbardhe ”Fade” Hetemaj sai vuoden 2011 eduskuntavaaleissa 4 719 ääntä ja seuraavissa vaaleissä vähemmän. Fade oli hyvin asiapitoinen ja monipuollinen ehdokas, mutta puolueväki ei äänestänyt häntä.

Haluaisin tietää mitä mieltä esimerkiksi Freddy on tästä aiheesta, koska hän on yrittänyt jo useita kertoja päästä eduskuntaan onnistumatta. Toki, Freddy on mies, mutta ennen vanhaa naisia suhtaudutiin kuin vahemmistö ja Freddyakin ehkä puoluejäsenten parissa suhtaudutaan erikoisesti, muuten ehkä hän olisi jo eduskunnassa kansanedustajana.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

On hyvin vaikea arvioida ketä puolueväki on äänestänyt. Uskoisin suurimman osan, ellei kaikkien, kansanedustajien tarvinneen ääniä myös meiltä oikukkailta ja uskottomilta äänestäjiltä. Mielestäni Hetemajn saama äänimäärä lähinnä tukee olettamaa, että maahanmuuttajanainen voidaan valita eduskuntaan Kokoomuksen listalta.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #7

Mutta kun ei valittu ja ymmärrettävästi silloin Fadea harmitti. Se oli niin lähellä. Toki kaikki kokoomuslaiset eivät ole järäpäisiä ja pysähtyneitä, mutta valitettavasti hyvin konservatiivisia heissäkin on.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #9

Jääriä näyttäisi esiintyvän joka puolella poliittista karttaa, tuskin se kenenkään yksinoikeus on. Siinä olet oikeassa, ettei Kokoomus ole loistanut uudistusmieltä tai edistyksellisyyttä. Sillä he ovatkin hyvin harvoin saaneet ääneni. Hetemajn olisin mielellään suonut olevan yksi näistä poikkeuksista, jos olisivat vaalipiirit osuneet kohdakkain.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Vasemmistoliitto on vähintään yhtä tasa-arvoinen puolue kuin SDP tai Vihreät.
"Tasa-arvo on kaiken vasemmistolaisen ajattelun ja toiminnan lähtökohta. Kaikilla ihmisillä on yhtäläinen arvo. Jokaisella on oltava oikeus hyvään elämään ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Tasa-arvo on se järjen ja sydämen mitta, jonka avulla otamme kantaa niin koulutukseen, työelämään, sukupuolten ja ikäryhmien välisiin suhteisiin kuin toimeentuloon." (Vasemmistoliin periaateohjelmasta)
Vasemmistonaiset on avoimen feministinen järjestö - http://www.vasemmistonaiset.fi/ --- eikä vassarimiehillä ole mitään sitä vastaan

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #14

Eikö Vasemmistoliiton juuret ole myös sosiaalidemokraattisessa puolueessa? Olen ollut molempien puolueiden jäsen ja sitä kautta tutustunut heidän ajatteluun ja toimintatapoihin. Matka oli mielenkiintoista ja opin. Minusta, joissakin asioissa nämä puolueet ovat kuin kaksi marjaa ja voisi ajatella niinkin, että toimimalla omissa piireissään vahingoittavat toisiaan, koska ääneet jakautuvat ja joutuvat puolustamaan omia ehdotuksia vaikka eivät olisi kovin erilaisia.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #16

Kyllä juuret ovat samat ja paljon on edelleen samaa. Itse mietin juuri näitä eroja vasemmistoliittolaisena ja pohdinnassa on kaikenlaista. SDP:n historia on pitkä ja arvostettava. Harmi vain, että sosialistisista arvoistaan huolimatta puolue usein tekee niin oikeistolaista politiikkaa, ettei sitä aina ole Vasemmistoliitossa tunnistettu yhteistyökumppaniksi.

Mielenkiintoista olisi kuulla sinun näkemyksiäsi, Ana Maria, näistä puolueista. Olet nyt sitoutumaton, ja siihen on varmaan syynsä?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Miina Sillanpää oli Suomen sosialidemokraattisen naisliiton ja myöhemmin Suomen sosialidemokraattisen työläisnaisliiton puheenjohtaja. Hän oli ensimmäinen suomalainen naisministeri. Ana María Gutiérrez Soraiselta hyvä kirjoitus. Nimi oikein kirjoitettuna on Miina, ei Minna.

Käyttäjän amgs kuva

Tuon mokan suhteen en voi vedota edes silmälaseihin. :) Kiitos! Korjataan.

Käyttäjän SannaAntikainen kuva
Sanna Antikainen

Vastaus kysymykseesi: on, Perussuomalaisissa.

PS: Kiva, että tekstisi on myös Espanjaksi. Espanja on kaunein kieli koko maailmassa :)

Käyttäjän amgs kuva

No joo, siis kaikista puolueista ne löytyy.
Jos luet espanjaksi, tässä tämä "löytyretki Suomeen", joka keskittyy arkeen, perinteisiin, juhliin, ym. Yleensä lyhyt espanja-suomi -sanasto on mukana.
Tänään kirjoitin jääpuikoista:)
https://descubriendofinlandia.wordpress.com/2016/0...

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Sanna Antikainen, perussuomalaisten tavoitteena on saada naiset pysymään kotona lapsia hoitamassa. Perussuomalaiset ovat mukana hallituksessa, jossa naisten asemaa ajetaan takaisin 50-luvun tasolle: heikennetään lasten päivähoidon saantia ja laatua ja kiristetään naisvaltaisten alojen työ- ja palkkaehtoja. Kaupatkin vapautettin olemaan auki ympäri vuorokauden, eikä kukaan teistä älähtänyt siitä, miten lapset siitä kärsivät, kun äidit ovat yöt töissä. Ainakin pienten lasten äidit, siis juuri he eniten perussuomalaisten politiikasta kärsivät, laitetaan entistä suurempien haasteiden eteen, kun yrittävät sovittaa yhteen työn ja kodin ja lasten tarpeet. Siis: naiset jääkööt kotiin, koska se on heille helpompi ratkaisu.

Soini vastustaa julkisesti aborttia, ja vaikka se ei puolueohjelmassa ole kirjattu, niin se antaa suuntaa sille, miten miesten tulee saada määrätä naisten elämästä.

Käyttäjän SannaAntikainen kuva
Sanna Antikainen

Missä Sinä Eeva ja puolueesi olitte viime hallituskaudella, kun puolueesi oli mukana leikkaamaassa esimerkiksi:

- Asuntolainan korkovähennysoikeutta

- Lapsilisiä

- Ansiosidonnaista työttömyysturvaa

Niin ja missä sinä olet Eeva ollut, kun me noin 200 000 hoitaja olemme olleet yövuoroissa? Samanlaisia ihmisiä hoitajatkin ovat ja samallalailla kärsivät yötyöstä.

Ainiin, kaupan aukioloajan vapauttaminen nostaa lisien määrää ja toivottavasti antaa monelle työntekijälle lisätyötunteja sekä muutenkin enemmän töitä ihmisille. Mutta se on toki vallan kamalaa teistä.

Käyttäjän 1 kuva
Freddy Van Vonterghem

Koskaan ei ole hyvä, hiukan ristiriitaista, ensin väität että pakotettaan naiset pysymään kotona, seuraavassa lauseessa kiukuttelet kun hallituspuolueet järjestivät asian niin, että naiset eivät tarvitse edes yöllä olla kotona.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Riitta Uosukainen (kok) oli eduskunnan ensimmäinen nainen puhemiehenä.

Käyttäjän amgs kuva

Niin olikin ja valitiin tehtävään vaalien 1995 ja 1999 jälkeen. Ennen sitä hän oli opetusministerinä Esko Ahon hallituksessa vuosina 1991-1994. Uosukainen on lempeä, oikeudenmukainen ja viisas nainen.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Tuskin enää vuonna 2016 on ketään kuka vastustaisi naisten oikeuksia. Toki on erimielisyyksiä siitä missä epäkohdat ovat, mikä saattaa johtaa siihen harhakuvaan että joku vastustaisi naisten oikeuksia.

Esimerkiksi tuo mainitsemasi naisen euro. Itse en usko siihen. Erot miesten ja naisten palkkojen välillä luo naisten uravalinnat, edut ja esim. ylityötunnit. Jos mies tekee samassa työssä enemmän työtunteja kuin nainen, ei ole mikään ihme että hän saa 10 vuoden uran jälkeen enemmän palkkaa kuin 10 vuotta töissä ollut nainen. Meillä on jo lakeja kieltämässä eriarvoisen palkkauksen.
Muutenkin, miksi naisilla ei ole täystyöllisyyttä jos heille voi kerran maksaa vähemmän samasta työstä?

Ei se väkivalta ole miehillekään kivaa, eikös se ole miehellä todennäköisempää kohdata väkivaltaa kuin naisella? Voisimmeko tasa-arvon nimissä siirtyä miesten ja naisten väkivallan vastustamisesta yleiseen väkivallan vastustamiseen?

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

"miksi naisilla ei ole täystyöllisyyttä jos heille voi kerran maksaa vähemmän samasta työstä?"

1)Naiset ovat toisinaan raskaana ja synnyttämässä, eikä työnantaja halua ottaa tällaista riskiä.
Siksi tarvitaan miehillekin vanhempainlomaoikeus, jotta lasten saamisen vastuu ja siitä koituvat työelämän haasteet saataisiin jaettua tasa-arvoisesti.

2)Naisia käytetään hyväksi työelämässä, koska naiset osaavat joustaa loputtomiin, mikä on heidän vahvuutensa.

3) Naiset viihtyvät töissä, joista ei kukaan halua maksaa mitään kuten hoito- ja hoiva-alat ja kauppa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Jonkun uutisen mukaan tanskalaisten naisten jälkeen, suomalaiset naiset ovat eniten Euroopassa fyysisen väkivallan kohteena. Miten tämä voidaan selittää?"

Juu, ja ruotsalaiset naiset varmaan heti kolmantena. Tässähän alkaa olla jo sellaista kausaliteettia, että on johtopäätöksen aika. Nuo kun ovat samalla maailman tasa-arvoisimpia maita. Näyttäisi siis siltä, että mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta on, sitä enemmän naisiin kohdistuu väkivaltaa. Lienee siis parempi laittaa ne naiset takaisin nyrkin ja hellan väliin turvaan.

Tai sitten Suomessa on vaikka juomavedessä jotain vikaa, koska ne muuten niin väkivallattomat ulkkikset alkavat täällä piestä vaimojaan jopa väkivaltaisia kantaväestön edustajia useammin. Tai sitten tilastot selittyvät sillä, että tasa-arvoisissa pohjoismaissa naiset ilmoittavat väkivallasta ihan eri tyyliin kuin patriarkaalisemmissa maissa?

"Yksi syy on se ikuinen väkivallan vähättely, sanotaan ”nainen on siihenkin syyllinen” vaikka höyrypäinen mies nyrkkinsä nostaa."

Tuosta naisen syyllisyydestä tulee mieleen omakohtainen kokemus nuoruusvuosilta, jolloin syyllistyin naiseen kohdistuvaan väkivaltaan. Tartuin kiinni ja estin liikkumasta, joten siitä ainakin kaksi rastia väkivaltakyselyyn.

Tein väkivaltaisen tekoni, kun päälleni käytiin 24cm pitkän keittiöveitsen kanssa. Nappasin toisesta ohilyönnistä kiinni, kaadoin päälletulijan viereiselle sohvalle ja väänsin veitsen pois kädestä. Välittömästi kun sain veitsen pois kädestä, alkoi valitus. Näittekste mitä se teki! Kattokaa kun mun ranne punottaa! Jostain syystä muut paikalla olleet eivät pitäneet minua höyrypäisenä nyrkin heiluttajana.

Ja pointti? Tiedän kyllä, että on sellaisiakin keissejä joissa väkivalta on yksipuolista, ja toinen osapuoli yrittää vain jotenkuten selviytyä. Usei(mmite)n on kuitenkin niin, että väkivaltaan syyllistyvät molemmat osapuolet, ja ainoana erona on se, että mies vahvempana saa aikaan sellaista jälkeä, joka näkyy tilastoissa. Siksi karsastan kampanjointia, jossa väkivallasta tehdään sukupuolikysymys.

Naiset voivat muuten kummasti vaikuttaa palkkatasoonsa hakeutumalla sellaisille aloille, joilla maksetaan paremmin.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Naisten väheksyntää on Suomi pullollaan, jos ei aina näkyvästi, niin piiloasenteissa. Ja erityisesti väheksytään meitä vanhoja naisia.

Naisten huonommat palkat johtuvat siitä, että niitä töitä, joita naiset perinteisesti tekevät, joissa naiset viihtyvät, mutta miehet eivät juurikaan, joissa naiset ovat lahjakkaita, niitä naisten töitä ei arvosteta. Osittain siksi, että naisilla ei ole riittävästi voimaa pitää puoliaan - toistaiseksi.

Saman tasoisella, esim. toisen asteen koulutuksella pääsee miesvaltaisilla aloilla heti paremmille palkoille kuin naisvaltaisilla. Jos mies on putkimies hän tienaa paremmin ja saa arvostusta enemmän kuin nainen kaupan kassalla. Työt ovat samanarvoisia, jos niitä molempia kerran yhteiskunnassa tarvitaan, mutta maailma on edelleen miesten. Viisas nainen kouluttautuukin putkimieheksi, mutta kaikki eivät viisaudestaan huolimatta sitä työtä tahdo tehdä.

Ja tuo naisten väkivaltaisuuden samaistaminen miesten tekemään väkivaltaan naisia kohtaan, on pelkkää naisten vähättelyä sekin - jota tuossa edellä tekee Tomi Solakivi kommentissaan. Miehet eivät ylemmyydestään ilman pakkoa luovu.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Jos mies on putkimies hän tienaa paremmin ja saa arvostusta enemmän kuin nainen kaupan kassalla."

Putkimiehen parempi palkka selittyy ihan yksinkertaisesti sillä, että putkimies on ammattimies, jolla on hallussaan sellaisia harvinaisia taitoja, joista joku on valmis hänelle maksamaan. Kaupan kassalle taas on vähän suurempi pooli tarjokkaita tulossa. Sukupuolelle ei asian kanssa ole kukkuakaan tekemistä.

"Työt ovat samanarvoisia, jos niitä molempia kerran yhteiskunnassa tarvitaan, mutta maailma on edelleen miesten."

Päteekö tämä samoin myös toisin päin? Tunnen aika paljon naisia, jotka muodollisesti alhaisemmasta koulutuksestaan huolimatta saavat aika tukevasti enemmän palkkaa kuin minä. Onko maailma sittenkin naisten maailma? Kun kerran kaikki työt ovat samanarvoisia, niin pitäisikö heidän palkkaansa laskea, jotta tasa-arvo toteutuisi? Vai ovatko vain tehneet sellaisia valintoja, että saavat hyvää liksaa?

"Viisas nainen kouluttautuukin putkimieheksi, mutta kaikki eivät viisaudestaan huolimatta sitä työtä tahdo tehdä."

No sitten varmaan arvostavat työssään jotain muuta kuin palkkaa. Eikö ole melkoista väheksyntää väittää, ettei heidän harkintakykynsä riitä punnitsemaan työstä saatavaa palkkaa ja muita ammatinvalinnan seurauksia?

"Ja tuo naisten väkivaltaisuuden samaistaminen miesten tekemään väkivaltaan naisia kohtaan, on pelkkää naisten vähättelyä sekin"

Vaivautuisitko selittämään miksi naisten miehiin kohdistama väkivalta ja miesten naisiin kohdistama väkivalta _eivät_ olisi samaistettavissa?

Käyttäjän amgs kuva

Jotta väkivalta vähenisi, olisi se kohde mies tai nainen, väkivallan tekijän pitäisi tiedostaa, että hän on väkivaltainen ja haluaa päästä pois omasta ongelmasta. Pulma on ilmeisesti siinä, että moni mies etsii omalle käytökselle syitä muissa ihmisissä pystymättä muuttumaan.

Eva, viime vuonna ilmestyi Satu Lidmanin kirjan, jonka nimi on Vakivaltakulttuurin perintö, sukupuoli, asenteet ja historia. Sain sen vasta eilen, mutta suosittelen. Kuvaava "väheksyvästä" asenteesta naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kohtaan on se, että esimerkiksi Lidmanin mukaan aihetta ei ole esimerkiksi historiatutkimuksissa tutkittu kovin paljon verrattuna vaikkapa miesten kesken tapahtuvan väkivallan tutkimuksiin.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Miehistä koostunut senaatti (Mechelinin senaatti) valmisteli uuden valtiopäiväjärjestyksen ja miehet sitten viimeisillä säätyvaltiopäivillä hyväksyivät yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Olisivatko miehet peräti antaneet naisille äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden, mene ja tiedä...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mechelinin senaatissa oli varmaan SDP:llä määräenemmistö, kun kaikki fiksut miehet kuulemma ovat demareita?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Ei sentään, vain kolme. Uusi Mechelinin senaatti nimitti 4. joulukuuta 1905 eduskuntauudistusta valmistelemaan komitean, jonka puheenjohtajaksi tuli professori Robert Hermanson ja jäseniksi ruotsalaisista Emil Schybergson, Felix Heikel ja T. J. Boisman, nuorsuomalaisista P. E. Svinhufvud, Th. Rein, E. N. Setälä ja Santeri Alkio, vanhasuomalaisista J. R. Danielson-Kalmari, J. K. Paasikivi ja Juho Torppa sekä sosiaalidemokraateista Edvard Valpas, Heikki Lindroos ja Yrjö Sirola.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #23

Niinpä, näyttäisi siis olleen "yhdenvertaisia, epäitsekkäitä ja rohkeita miehiä" jo vuosisadan alussa muissakin puolueissa kuin SDP:ssä. En usko heidän kadonneen, tai edes vähentyneen, pikemminkin päin vastoin. Kunhan leukailin blogistin esittämästä kysymyksestä, mutta kiitos yleissivistävästä tiedosta kuitenkin.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #24

Naisten äänioikeus hyväksyttiin komiteassa lähes keskusteluitta, mutta vaalikelpoisuudesta jouduttiin äänestämään, koska ruotsalaiset vastustivat sitä. Komitean puheenjohtaja Hermanson vastusti sekä äänioikeutta että naisten vaalikelpoisuutta. (Smile)

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Pienistä epätasa-arvon puutteista huolimatta suomalainen mies on antanut naiselle aina arvoa ja oikeuksia. Se johtunee ankaran luonnon olosuhteiden pakosta. Kivikaudesta asti ovat naiset näissä maisemissa joutuneet kulkemaan miesten rinnalla metsällä, maatöissä, karjan hoidossa jne. Ei ole riittänyt se, että mies tekee ja nainen kotona odottaa.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Ensimmäinen nainen suurlähettelinä: Tyyne-Leivo Larsson
maaherrana: Sylvi Siltanen
VV-ministerinä: Jutta Urpilainen
Kaikki demareita.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Tasa-arvolistaltasi puuttuu yksi oleellinen seikka: asevelvollisuus. Se on viimeinen kohta, missä Suomen laki kohtelee miehiä ja naisia eri tavalla. Palkkaukset ja väkivallan uhka ovat toki tärkeitä korjauskohteita nekin, mutta jos tasa-arvoa halutaan edistää, niin eikö ensimmäinen asia, mikä pitäisi saattaa kuntoon, ole se, että laki kohtelisi molempia sukupuolia yhdenvertaisesti? Eipä ole näkynyt demarien agendalla tätä aihetta.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Jani Korhonen, olen asevelvollisuudesta eri mieltä. Sitten, kun miehetkin alkavat synnyttää, voidaan alkaa vaatia naisilta yhtäläinen pakollinen asevelvollisuus. Yhdenvertaisuutta on juuri se, että otetaan huomioon ihmisten erityisominaisuudet. Samalla tavoin ei voi aina kohdella, jos kohtelee oikeudenmukaisesti. Tässä meillä on hyvä esimerkki yhdenvertaisuuslaki, joka avaa tämän idean: 9 §
Positiivinen erityiskohtelu http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325

Tasa-arvolaki sanoo: 9 § (15.4.2005/232) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609
Menettely, jota ei ole pidettävä syrjintänä - Tässä laissa tarkoitettuna sukupuoleen perustuvana syrjintänä ei ole pidettävä:
1) naisten erityistä suojelua raskauden tai synnytyksen vuoksi;
2) asevelvollisuuden säätämistä ainoastaan miehille;
Sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää.

Miesten tehtävä on puolustaa aseellisesti ja fyysisesti maataan. Naiset, jotka haluavat tässä olla mukana, voivat olla.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Ei voi verrata synnyttämiseen, sillä asevelvollisuus on lakisääteinen pakko, mutta synnyttäminen ei ole. Asevelvollisuuden sälyttäminen pelkästään miehille ei millään tavalla edistä sen paremmin tosiasiallista kuin teoreettistakaan yhdenvertaisuutta. Ei ole mitään yhdenvertaista siinä, että jokainen suomalainen nainen saa itse vapaasti valita, synnyttääkö lapsia vai ei, mutta (ahvenanmaalaiset ja Jehovan todistajat pois lukien) jokainen suomalainen mies on lakisääteisesti pakotettu ase- tai siviilipalvelukseen.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #30

Jani ja muut, unohtuiko, että vuodesta 1995 naiset saavat vapaaehtoisesti osallistua armeijaan ja niin moni tekee. Minusta koko armeijavuosi, joka on miehille pakollinen, voisi olla kaikille vapaaehtoinen.

Evan puolustukseksi sanoisin, että toivon jokaiselle miehelle kuukautiskipuja ja vaivoja silloin kun juostaan metsissä täydellä armeijan varustuksilla. :) Toki naiset kestävät kipuja aika hyvin, ei siinä mitään.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Pitäisikö itkeä vai nauraa? Kun kritisoidaan lakia syrjiväksi, ei puolustus voi olla että lainsäätäjä on säätänyt ettei se ole. Tuohan on kehäpäätelmä ja käytännössä sanot ettei syrjivää lakia voi olla olemassakaan. Tuolla argumentoinnilla voisi yhtä hyvin puolustaa vaikkapa rotuerottelua, senkun säädetään lait. Totta ihmeessä asevelvollisuus on syrjivä. Se on vain pitänyt tasa-arvolakia säädettäessä rajata lain sovellettavuuden ulkopuolelle, muutenhan jokainen aseistakieltäytyjä voisi haastaa valtion oikeuteen syrjinnästä.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #31

Jani Korhonen ja Max Stenbäck, saivarteletteko viisastellen tasa-arvo -käsitteellä ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien tulkinnoilla?

Vaiko oikeasti tahdotte naisille pakollisen asevelvollisuuden siksi, että teillä miehilläkin on?

Jos on kyse jälkimmäisestä, olen sanaton. Silloin tarkoitatte, että miehiä syrjitään, koska he eivät voi päättää vapaasti armeijaan menostaan eivätkä osallistumisestaan isänmaansa puolustukseen.

Jos elämme yhteiskunnassa, jossa varaudutaan sotaan ja soditaan, kun tarve on, kaikkien naisten pitäisi siis olla siellä rintamajoukoissa mukana yhtärintaa miesten kanssa aseet tanassa ja kranaatit taskuissa? Ja sittenkö vain arvalla nostetaan ne, jotka jäävät koteihin uutta sukupolvea synnyttämään ja hoitamaan? Vai raahataanko lapset selkärepuissa mukana? Tai steriloidaanko naiset, ettei tule rintamalla vahinkoja, jotka haittaavat sotimista?

No, minä olen liian vanha ymmärtämään nykyajan nuoria miehiä. Ennen oli tasa-arvoa se, että miehille kuuluu sotiminen ja naisille lisääntyminen. Miesten tuli suojella perhettään eikä valittaa miesosastaan. --

No, ehkä se toimiikin niin, että kaikille olisi yhtä vapaaehtoista tuo sotiminen. Loppuisivat sodat. Niin olisi todella parempi.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #36

No ei tietenkään kaikkia rintamalle aseet tanassa, vaan naisille ensisijaisena vaihtoehtona voisi olla siviilipalvelus, jossa he vaikka hoitaisivat lapsia tai vanhuksia (joista kaikilla on nyt niin kova huoli) tai tekisivät jotain muuta yleishyödyllistä työtä. Ja aivan samoin, kuin miehille on nyt asepalveluksen vaihtoehtona siviilipalvelus, voisi naisille olla siviilipalveluksen vaihtoehtona aseellinen palvelus.

Tasa-arvoa olisi pakkotyö joko kaikille tai ei kenellekään. Paras vaihtoehto olisi tietysti ei kenellekään, mutta olen kuullut, että se ei käy, koska se ei käy, niin sitten tasa-arvon mukaan pitäisi olla jonkinlainen palvelusvelvollisuus kaikille.

Ennen vanhaan ehkä olikin niin, että naisille äitiys oli ainoa käytännön uravaihtoehto, mutta tuo ei ole ollut todellisuutta Suomessa vuosikymmeniin. 35-vuotiaista naisista lapsettomia on jo 28% (tai siis oli vuonna 2013), ja osuus on kasvussa.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #41

Jani Korhonen, nyt ymmärrän, mitä tarkoitat. Tuollaisen mallin voisimme kehitellä, ei kai olisi kenellekään nuorelle sukupuoleen katsomatta pahaksi, jos oppii ottamaan vastuuta ja tekemään työtä myös toisten eteen - varsinkin hätätilanteissa.

Hyvä, että sain paremman käsityksen ajatuksistasi. Olen samaa mieltä kanssasi.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #49

No niin, hyvä juttu. Keskustelemalla asiat selviää. :)

Motiivinani tosiaan on ihan puhtaasti tasa-arvo, eikä se edellytä, että kaikki tekisivät täsmälleen samoja asioita, vaan, että jokaisen velvollisuudet olisivat edes suunnilleen yhteismitallisia. Nykyinen tilanne, missä toisen pakko on toisen vaihtoehto, on niin kaukana tasa-arvosta kuin vain olla voi.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #31

Kyllä syrjintä voidaan määritellä lailla, se ei voi perustua vain jokaisen ikiomaan henkilökohtaiseen näkemykseen. Kaikki ihmisten välinen toiminta on sosiaalista ja kulttuurista ja jokaisessa kulttuurissa asiat määritellään tavallaan. Me voimme päättää ilman lakejakin, että jokin tietty syrjintä ei ole syrjintää yhtä lailla kuin voimme päättää siitä, mikä syrjintää on.

Yhdenvertaisuuslaki 9 § Positiivinen erityiskohtelu:
Sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää.

Tuon määrittelyn perusteella minä tulkitsen niin, että ketään ei syrjitä, jos naisia kohdellaan eri tavoin asevelvollisuuden suhteen kuin miehiä. Niin on päätetty.
Jos se miehiä harmittaa, niin yrittäkää muuttaa lakia. Toivottavasti muuttuvat myös olosuhteet, joissa ihminen lisääntyy ja jatkaa sukuaan, jotta muutokset voivat toteutua teidän näkemystenne mukaan.

"Miksi tasa-arvovaltuutettu ei puutu siihen, että asevelvollisuus koskee vain miehiä?
Vastaus: Se, että asevelvollisuus koskee vain miehiä koetaan usein syrjinnäksi. Eduskunta päätti tasa-arvolakia säätäessään, että miesten asevelvollisuus ei ole tasa-arvolain vastaista syrjintää. Asevelvollisuudesta säädetään asevelvollisuuslaissa. Tasa-arvovaltuutetulla ei ole valtuuksia lakien muuttamiseen." https://www.tasa-arvo.fi/usein-kysyttya

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #38

Vaikka pääsimmekin jo yhteisymmärrykseen, en malta olla kommentoimatta vielä tätä. "Eduskunta päätti tasa-arvolakia säätäessään, että miesten asevelvollisuus ei ole tasa-arvolain vastaista syrjintää." Siinä siis Tasa-arvovaltuutettu ei sano etteikö kyseessä olisi syrjintä, vain ettei se ole ristiriidassa tasa-arvolain kanssa. Itse asiassa tasa-arvolaissakaan ei sanota etteikö kyse olisi syrjinnästä, vaan ettei sitä tule pitää "tässä laissa tarkoitettuna" syrjintänä. Syrjintää siis, mutta Suomessa erikseen lailla hyväksyttyä.

Viranomaislausunnot ja lakitekstit tulee lukea tarkkaan ja ajatuksella. Usein niissä on hyvin harkiten jätetty jotain sanomatta, mutta se käy kuitenkin ilmi kuten tässä esimerkissäkin. Tämä siis vain neuvona tulevien keskustelujen argumenttien validiteetin varmistamiseksi.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #52

Stenbäck, otan neuvon vastaan. Olen itsekin faktoissa mahdollisimman tarkka. Ottaa vaan päähän, jos miehet valittavat asevelvollisuudestaan. Miksette aja rauhan asiaa mieluummin, niin ettei kenenkään tarvitse sotia? Se olisi tasa-arvoa myös lapsille, vanhuksille ja muille sotimaan kykenemättömille mutta kuitenkin eniten sodista kärsiville.

Näen syrjinnän joka tapauksessa asiana, joka pitää määritellä aina erikseen tilannekohtaisesti, koska kaikki minkä itse syrjintänä kokee, ei sitä ole. Siksi on hyvä että on laki, joka sen rajat määrittelee. Samoin kuin tasa-arvonkin. Tarvitaan eettistä pohdintaa ja ymmärrystä.

Nyt kyllä saivartelen itse, mutta esimerkiksi syrjimme lapsiakin, kun emme anna heille kaikkia aikuisten oikeuksia. Tai liikuntarajoitteisia, kun emme päästä heitä rintamalle ... JOs tasa-arvo on sitä, että kaikki kuuluu kaikille, jos niin tahtovat ... tai syrjintä sitä, että kun tuon toisen ei tarvitse, vaikka minun ...

Saivartelustani huolimatta olen kanssasi samaa mieltä: Em. rajoitukset ovat myös syrjintää - positiivista syrjintää, erityiskohtelua erityisin perustein.

Kiitos ajatusten vaihdosta, tälle keskustelulle voisi avata uuden blogin, aihe on niin mielenkiintoinen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #53

Kiitos, itsellesi. Saivarteluun en nyt jaksa tarttua ja seuraava kommenttini itse asiassa kattaa sen. Syrjinnästä totean, että asia on mielestäni tyhjentävästi määritelty yhdenvertaisuutena lain edessä perustuslaissamme. En siis näe mitään syytä erikseen sitä lähteä joka tilanteeseen määrittelemään.

Perustuslaki 6 pykälä 2 momentti
"Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #31

Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta on myös se, että saa erityiskohtelua, kun siihen on perustellut syyt.

Voimme tietenkin päättää myös toisin. Se on kiinni kulttuurista, jossa elämme ja siitä, miten tahdomme elää.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #39

Kovin olet laittamassa ajatuksia päähäni ja sanoja suuhuni. En pidä sitä kovin rakentavana keskustelun muotona, mutta yritän kuitenkin selventää. Jos asioita muutetaan, on joillakin kyky löytää muitakin ratkaisuja kuin olemassa olevat. Eiväthän kaikki miehet nytkään suorita asepalvelusta. En minä puhuisi enää asevelvollisuudesta, vaan esimerkiksi suojeluvelvollisuudesta. Lisäksi en ole koskaan valittanut sitä, että olen suorittanut asepalveluksen. Mielenkiintoni on puhtaasti akateemista laatua, kyllä useimmat miehet tämän syrjinnän kestävät vaikka jatketaan näinkin. On kuitenkin rehellistä puhua asioista niiden oikeilla nimillä.

P.s. Kiitos kohteliaisuudesta, keski-ikäisen miehen itsetuntoa hivelee aina kun pidetään nuorena, eikä kuvakaan ole kun puoli vuotta vanha.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #40

Kiitos Max Stenbäck, kun tarkennat ajatuksiasi. On ilo huomata, että ajattelemme itse asiassa melko samalla tavalla. Pahoittelen, että tulkitsin sinut väärin.

Myönnän, että tulkintaani vaikuttaa naisnäkökulma sekä ikäni, jotka eivät anna minulle tilaa riittävästi ymmärtää naisten osallistumista sotatoimiin. Suojelutoiminta on helpompi hyväksyä, ja kotirintamallahan naiset ovat aina osansa tehneetkin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #48

Juuri näin Eeva. Syrjivää on siis yhteiskunnan kannalta kriittisten valmiuksien ylläpitoon osallistumisen pakko/vapaaehtoisuus sukupuolen perusteella. Mitä nuo valmiudet sitten ovat ja tarvitaanko pakkoa on ihan oma erillinen keskustelunsa.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Tuore esimerkki suomalaismiesten asenteista, joista ei puhuta ääneen, ja joita silloin tällöin huomaa näissäkin keskusteluketjuissa:

Tyttöjen ja naisten oikeuksia puolustava YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin Suomen kansallinen komitea on huolissaan sosiaalisessa mediassa ja internetissä vellovasta vihapuheesta.

"Järjestö varoittaa tiedotteessaan erityisesti naisiin kohdistuvien väkivaltauhkausten kaventavan naisten sananvapautta ja heikentävän sukupuolten tasa-arvoa Suomessa."

"– Raiskausuhkauksista ja vihapuheesta on tullut painostuskeino, jota käytetään erityisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuvien naisten vaientamiseen. Tämä on vakava uhka suomalaiselle tasa-arvolle, sanoo Suomen UN Womenin toiminnanjohtaja Elina Multanen."

http://demokraatti.fi/vihapuhe-on-vakivaltaa-ykn-t...

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Onko tasa-arvoisia ja epäitsekkäitä miehiä muissakin puolueissa kuin demareissa?"

- On! Ja koska joku kuitenkin kysyy että missä, vastaan saman tien: Rkp:ssä. Stefan Wallin paheksui jopa valokuvaa, joka oli otettu Mari Kiviniemen noustessa lentokoneen portaita. Se jos mikä on epäitsekkyyttä!

http://static.iltalehti.fi/uutiset/tastawallin2MP_...

Toinen esimerkki olkoon Jörn Donner, joka ehdotti eduskunnan istuntosalin patsaille yhtenäistä asettelua, jolloin naisfiguuri olisi siis käännetty katsomaan salissa istuvia kansanedustajia. Se jos mikä olisi tasa-arvoa!

http://static.iltalehti.fi/uutiset/19345755_uu.jpg

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Tasa-arvoisuus ja epäitsekkyys ei ole sukupuoliasia.
Esimerkiksi minä sovinisti äänestin T. Halosta presidentiksi, koska hän oli hienosti hoitanut ministeriytensä. Petyin, enkä äänestänyt toista kertaa.

Rainer Salejärvi

Blogisti kertoi: " Jonkun uutisen mukaan tanskalaisten naisten jälkeen, suomalaiset naiset ovat eniten Euroopassa fyysisen väkivallan kohteena"

"Jonkun uutisen" tutkailun sijaan kehottaisin blogistia jälleen kerran tutustumaan esimerkiksi EU:n vuonna 2014 julkaisemaan raporttiin: “EU:n laajuinen tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta” ja etenkin sen sivulla 38 olevaan taulukkoon, josta ilmenee naisten oma käsitys heihin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä EU:ssa jäsenvaltioittain per prosentti

Taulukon mukaan Suomessa asuvista naisista 9 prosenttia kokee, että naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa hyvin yleistä, EU:n keskiarvon ollessa 27 prosenttia.

Raportti perustuu 42 000 naisen haastatteluihin kaikissa Euroopan unionin (EU) 28 jäsenvaltiossa

Käyttäjän amgs kuva

Onko sinulla linkki tuohon raporttiin?
Vakivallan kokeminen on henkilökohtainen asia ja se miten ympäröivä yhteiskunta suhtautuu väkivaltaan vaikuttaa siihen, miten itse väkivalla uhri reagoi siihen väkivaltaan.
"Väkivallan tuomitseminen yhteiskunnassa ja oikeusjärjestelmässä on tärkeää, mutta väkivallan moninaisuus ja kompleksisuus tulisi ottaa paremmin huomioon. Esimerkiksi sukupuolittuneen lähi- ja parisuhdeväkivallan taustalla on usein vuosia kestänyt kierres, joka on muokannut tekijän ja uhrin käsityksiä väkivallasta konflikstiratkaisukeinona" Näin kirjoittaa FT Satu Lidman.

Voisi siis olettaa, että sellainen nainen, joka on elänyt vuosia väkivalataisessa suhteessa ilmoittaa tutkimuksiin omista kokemuksista.

Rainer Salejärvi

Hei Ana Maria

Raportti löytyy alla olevasta osoitteesta

http://fra.europa.eu/sites/default/files/fra-2014-...

Ainakin minun mielestäni väkivallan kokemisen arvioiminen käy parhaiten, sitä kokeneen oman kokemuksen kautta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset