Maalla ja mailla Maissa maiden tavoilla

Ainakin kaksi pantasutta on tapettu

  • Luonto-Liiton susiryhmän Facebookin sivulta.
    Luonto-Liiton susiryhmän Facebookin sivulta.

 

Arvioiden mukaan Suomessa on 34-38 susilaumaa ja noin 250 sutta.

Viime lauantaina alkoi taas suden kannanhoidollinen metsästys, joka on kestoltaan 8 vuotinen. Tänä vuonna on myönnetty 46 poikkeuslupaa ja ne ovat voimassa 21. helmikuuta asti. Viime vuonna kaadettiin 17 sutta poikkeusluvilla.

Poikkeuslupapäätökset perustuvat riistavahinkorekisteriin sekä Tassu-järjestelmään kirjattuihin ja tarkastettuihin susihavaintoihin.

Luin uutisista, että susihavaintojen kanssa on ollut ongelmia. Uutisten mukaan susia houkutellaan asutusten läheisyyteen metsästyslupien saamisen toivossa.

Tänään luin Aamulehdestä, että kahta pantasutta oli tapettu. "alfauros "Julle" kaatui Kuhmossa. Samoin Kiuruvedellä maanantaina kiväärin luoti tappoi 42-kiloisen uroksen ja pantaa kantaneen alfanaaras "Tuiken". Näin ei saisi olla ja ihan asiallisesti lehdessä kysytään, että miksi näin kävi? Jos lauman johtaja kuolee, lauma hajoaa.

Viime vuonna 17 sutta metsästettiin poikkeusluvilla, mutta Ylen tietojen mukaan susikanta harveni yhteensä 46 yksilöllä! Miten näin pääsi käymään? Miten 29 sutta kuoli?

Sudenmetsästys herättää tunnetusti suuria tunteita metsästyksen puolesta ja vastaan. Selvä on se, että sellaisia uutisia herättävät kysymyksiä, kuten, että miksi sudet pitää ampua?

Tiedetään, että sudet aiheuttavat eniten vahinkoja poronhoitoalueella, mutta poikkeuslupia on myönnetty ympäri maata. Onko kaikissa metsissä pahoja susia viattomia punahilkkoja odottamassa? Ihmettelin pienenä miksi yksi eläin oli niin paha, että sitä piti pienten lukijoiden ”iloksi” tappaa?

Luonnonsuojeluliitto Tapiola valitti kaikista myönnetyistä sudenkaatoluvista. Asia viedään EU-tuomioistuimeen.

Kuten moni muu kansalainen, en ymmärrä miksi tuota eläintä pitää jahtaa ja tappaa.

Lähteet:

http://www.suurpedot.fi/ajankohtaista/suden-kannanhoidollinen-metsastys-kaynnistyy-tammikuussa.html

 

http://yle.fi/uutiset/susi__uhka_vai_uhanalainen/8616006

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (100 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Minä kun noista eläimistä paljon ymmärrä niin voisit vähän avata, että miten pantasusi eroaa tavallisesta sudesta? Olen ollut siinä käsityksessä, että ne olisivat sama laji ja molempia koskisivat samat säännöt.

Käyttäjän amgs kuva

En minäkään tiedä noista eläimistä paljoakaan muuta kuin mitä olen lukenut. Aamulehden uutisessa sanotaan selvästi, että tapetut yksilöt olivat alfayksilöitä ja laumansa johtajia. Alfanaaraan kuollessa yleensä lauma hajoaa. Käsitin niin, että alfayksilöitä ei saa ampua. Luin muualta yhden biologin kommentin jonka mukaan tutkittavaksi tarkoitettuja pantasusia ammuttiin viime vuonna kolme, mikä merkitsi kymmenien tuhansien eurojen menetystä.

Saman Aamulehden jutussa Luken tutkimusmestari ja susipannoittaja Seppo Ronkainen sanoo:
- Jos lauma on jokseenkin tiiviisti koossa, siitä pystyy valitsemaan yksilön. Alfauros on aina suurin, alfanaaras taas johtaa laumaa. Edelliskevään urospentu on usein jo isompi kuin johtajanaaras. Nopeassa tilanteessa valinta on vaikea. Naaraspennun erottaa pienimpänä, jos yksilöt ovat vierekkäin.
Käytännössä on siis hankala erottaa niitä.

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä

Lauman hajoaminen taitaa joksikin aikaa lisätä häirikkösusien määrää. Näin olen ymmärtänyt.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara

Tervetuloa tänne susirajalle Itä-Suomeen! Sudet ovat tappaneet useita koiria pihoissa, viimeisin koira vietiin häkistä pihalta susien toimesta. Joulukuussa suslauma söi kaverini koiran, kävi koiran pihasta. Jotta liikaa niitä on, oli teitin mielestä miten ihana eläin tahansa.

Käyttäjän amgs kuva

Ei kai lemmikki- tai metsästyskoira ole suuremmassa arvossa kuin luonnossa elävä eläin! Ihminen on vastuussa omasta lemmikistä ja sen turvallisuudesta. Miksi ei löydetä muita ratkaisuja kuin luoti?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

En ainakaan minä ole kiintynyt yhteenkään suteen tms. niin kuin ajokoiraani, jota en päästänyt ajoon kun 30 km linnuntietä susi oli syönyt metsästyskoiran, kunnes oli varmuutta ettei sitä sutta enää ollut mailla halmeilla. Ja mikä se muu ratkaisu olisi, Korkeasaariko tai joku Ähtärin eläinpuisto?

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Melko huono häkki näkyi kuvissa olevan. Omistaja ei tietysti osannut katsoa peiliin vaan syytti eläimiä.

Kun aikanaan tein omille tiibetinmastiffeille häkkejä, niin kaksimetrisen panssariverkon alareuna kaivettiin 30 senttiä maahan. Ihan vaan, ettei koirat karkaisi.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara

Noin niinkun keskimäärin ne koirien häkit rakennetaan koiran pysymiseksi siellä sisällä, eikä että joku pääsisi sinne sisälle...

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #62

Outi epäilee, etteivät lähiseudun ihmiset keksi häkin suojaavaan myös ulkopuolelta tulevaa uhkaa. Ei ne sun naapurit välttämättä typeryksiä ole vaikka parhaat aivot onkin lähteneet yliopistokaupunkeihin. Heikko koirahäkki susialueella on vain sudenhoukutin, jolla pidetään syötti paikoillaan.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #65

Börje,minun koirallani ei ollut edes häkkiä, mutta susi ei tullut 150 metriä lähemmäksi koiraani johtui varmaankin siitä että ilmoitti haukunnallaan olevansa tietoinen sudesta ja koirani oli kaukaasianlammaskoira,nämä ei häkkejä tarvitse susien suojaksi
Turkistarhaiskut ovat myös loppuneet kun kaksi tällaista koisaa vartioivat tarhassa jatkuvasti.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara Vastaus kommenttiin #65

Älä viitsi olla idiootti, väittämällä että maalla asuvat ihmiset ovat idiootteja.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Susikanta on päinvastoin laskemassa ja todella valitettavaa on, että sudet vievät pihasta kotieläimiä. Syytä tähän ei varmuudella tiedetä, mutta olettaisin, että susi hakee ravintoa sieltä, mistä sitä on helpoiten saatavilla.

Itse asiassa, me ihmiset olemme syypäitä susilaumojen vaellusreittien muutoksiin, arometsien kaataamisen seurauksena. Susien vaellusreitit ovat luontaisia ja susi tappaa vain selviytyäkseen.

Susien harventaminen ei välttämättä ole se oikea ratkaisu. Annetaan metsät olla rauhassa, näin rauhottuu myös sudet.

Ongelma on tietysti akuutti, mutta muitakin ratkaisuja tulisi miettiä kuin susien teurastus.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"Annetaan metsät olla rauhassa, näin rauhottuu myös sudet."

Ja harvennetaan tieverkostoakin? Eihän niitä erämaa-alueita enää ole nykyiselle susikannalle riittävästi. ja kun niitä ei ole niin tulevat pihoihinkin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Jospa vielä kommentoisin tähänkin lyhyesti:

Erämaa-alueita Suomessa on riittävästi. Ongelman ydin on se, että ihminen on puuttunut luonnon kiertokulkuun vaikuttamalla koko ravintoketjuun.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Sinivirta, mikä on arometsä ja onko niitä ollut missäpäin maailmaa ?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Remes, tarkoitus oli sanoa aarniometsä, kiireessä tulee virheitä. Valitan sekaannusta...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Hannu Sinivirta,

"ja susi tappaa vain selviytyäkseen."

Et sitten ole lukenut uutisia vaikkapa susien raatelemista lammaslaumoista? Ja hymiö :D

Susi tai sudet raatelivat neljä lammasta kuoliaaksi Kiikalassa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, kertoo sanomalehti Salon Seudun Sanomat.

Lampuri Lauri Kaivosoja kertoo lehdessä, että yksi lammas oli syöty peräpäästä ja muut jätetty raadeltuina laitumelle.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-t...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Empä ole lukenut ja olen edelleen sitä mieltä, että Susi tappaa selviytyäkseen, niin julmalta kun se tuntuukin.

Ymmärrän toki, että ks. tapahtuma herättää vihaa ja raivostusta sekä hyvin negatiivisia tunteita Susia kohtaan. Petoeläinten saalistustapoihin on kuitenkin mahdoton vaikuttaa muuten kuin välillisin keinoin, eli pitää huoli siitä, että petoeläimien luonnollinen reviiri ja saalistusvietti kyettäisiin pitämään taajamista loitolla.

Yksi keino on pelotteiden uudet innovaatiot ja toteutus.

Jos Sudet raatelevat esim. kolme lammasta, pitäisikö meidän vastaavasti lopettaa kolme Sutta. Tämä ei ole rakentava ratkaisu.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

"Miten 29 sutta kuoli?"

Meinasin jo spontaanisti vastata, että sitä kutsutaan luonnolliseksi poistumaksi tuon kokoisessa populaatiossa. Sitten kuitenkin huomasin että susikanta on harventunut, jolloin kuolleita tai rajan yli poistuneita on luonnollisesti paljon enemmän kuin mainitut 46. Luulisihan noita muutama kymmenen syntyneenkin.

Olen aina yhtä vaikuttunut näistä (luontojärjestöjen puffaamista?) "faktoista". Kannan koosta tiedetään suuruusluokka kymmenen yksilön tarkkuudella, mutta kannan pienenemisestä tiedetään tarkka luku. Sen verran olen tilastotieteen ystävä, että särähtää korvaan, mutta eihän taustalla voi kuitenkaan mitään agendaa olla?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Minusta ongelma ei ole sinänsä statistiikassa, vaan kokonaiskuvan hahmottamisen vaikeudesta.

Susilaumojen suuruus tai niiden vähyys, ei vaikuta susien käyttäytymiseen ratkaisevasti, jos riistaa on saatavilla.

Sen sijaan ympäristömuutoksilla on suurempi merkitys, semminkin jos ne ovat radikaaleja.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"Viime vuonna 17 sutta metsästettiin poikkeusluvilla, mutta Ylen tietojen mukaan susikanta harveni yhteensä 46 yksilöllä! Miten näin pääsi käymään? Miten 29 sutta kuoli?"

Ällistyttävän tarkka luku susista on saatu, mutta liikkuuhan niitä itärajan yli ja jos ovat kuolleet niin ehkä siellä?

"Suden metsästystä Karjalassa aiotaan edelleen tehostaa susien aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi. Karjalan maatalous,- kalastus- ja metsästysministeriö on päättänyt sen vuoksi, että sutta saa jatkossa metsästää ympäri vuoden.

Karjalassa sudesta maksetaan tapporahaa. Aikuisen suden tappamisesta saa 4000 ruplaa."

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Lyhyesti sanottuna, vaikuttaa Susien ajojahdilta ihmisen reviirien laajentamiseksi. Maaseudun tulevaisuus kun on niin "mahdottoman suurissa vaikeuksissa ja vaakalaudalla"!?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Susien kaatolupia annetaan EU:n painostuksestakin mieluummin liian vähän kuin täkäläisen harkinnan mukaan riittävästi, joten ajojahdista ei ole kyse.

Edit: EU / kaatoluvat

Ruotsin susikantaa uhkaa EU:n ympäristökomission mukaan sekä sen pieni koko että sisäsiittoisuus. Komissio harkitsee Ruotsin susikäytäntöjen viemistä EU:n tuomioistuimeen.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C...

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Meilläpäin hirvikanta, susien ruoka, käynyt vähiin joten ovat alkaneet verottaa koiria. Yksi susi ei ole paha. Nälkäistä susilaumaa en halua kohdata.

Jospa me maaseutulaiset saisimme päättää asuinpiirimme asioista siinä kuin kaupunkilaiset omistaan. Rottakin on söpö eläin, mutta jos niitä on kaupungissa liikaa, emme me maalaaiset puutu kaupunkilaisten rottajahteihin.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kestilän ja Piipolan alueella oli kaatolupa sudelle jonka etujalka oli vaurioitunut. Ensimmäisenä päivänä ei sutta tavoitettu, mutta oli yönaikana onnistunut tappamaan aikuisen naarashirven, joten näyttöjä vaarallisuudesta löytyy dokumentoituinakin.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Laumojen määrä kasvanut + yksittäiset sudet, reviiritietoinen eläin ja vieras susi reviirillä tapaa kohtalonsa usein "sisällisodassa". Kannattaa jättää nämä riistanseurannat ammattilaisten huoleksi ja keskittyä vaikkapa lintujen talviruokintaan. Suomessa on pääsääntöisesti varmaankin parhaimpiin maailmassa kuuluva riistanhoito. Riistakantaa pitää säännöstellä, joitakin lajeja talvisyöttää yms.
Ne maat, joissa on yleensä vapaa metsästys- ja kalastusoikeus asukkailleen, ovat yleensä länsimaisia , demokraattisia valtioita ja joiden historiassa on ollut vaikeuksia jonkun "kusipään" ottaa valta ja alistaa kaikki ikeen alle.

Käyttäjän tommijalava kuva
Tommi Jalava

Mistä sitten johtuu susien erityinen symppaaminen? Metsäpeura on minun mielestäni paljon sympaattisempi eläin kuin susi, eikä sitä löydy kuin Suomesta ja Karjalasta. Kasvava susikanta pitänee huolen siitä, ettei sitä löydy pian kummastakaan.

Saako sinun mielestäsi supikoiria ja minkkejä metsästää? Onko kanalintu- ja vesilintukantoja suojeltava em. vieraslajeilta vai tuleeko niiden antaa mieluummin hävitä, jottei jouduttaisi käyttämään luoteja?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"Mistä sitten johtuu susien erityinen symppaaminen?"

Vieraantumisesta luonnosta, luulisin. Jos tiedettäisiin sekin että susilauma ei ensin tapa saalistaan vaan alkaa repiä hirvenvasastakin paloja elävänä niin asenne luultavasti muuttuisi.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara

Juuri näin Seija kävi ystäväni koiralle, joka oli pihalla aamupissalla. Sudet (useampi) raahasi sen läheiselle suolle ja suolistivat koiran sananmukaisesti. Että enpä sympatiseeraa näitä eläimiä yhtään! Myös se, että täällä päin Suomea lapsia joudutaan kouluun kuljettamaan susien takia, niin huh huh huijaa...

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Metsäpeuran luultiin jo hävinnee totaalisest, nyt kanta on hiljalleen elpymässä, mutta lisääntyvä susikanta on hyvänä esteenä.
Pyhännän alueella on jo aika vahva kanta ja olipa tuossa kilometrinpäässä asunnostakin ja 12 yksilön lauma petroja.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Typerät suomalaiset tappoivat metsäpeuran alueeltaan sukupuuttoon. Onneksi se selvisi Venäjällä susien seurassa ja on vähitellen levinnyt myös Suomen puolelle. Saas nähdä milloin nämä metsäntyhjentäjät keksivät tappaa se uudelleen sukupuuttoon, ettei susille vaan riittäisi ruokaa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Börje, suomensudet eivät siis tappaneet metsäpeuroja.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Euroopan maista esimerkiksi Espanja ja Italia ovat monta kertaa tiheämmin asuttuja ja niissä on monikymmenkertaiset susitiheydet. Silti rinnakkaiselo onnistuu. Vika on pelkästään suomalaisten korvien välissä niin susivihan kuin mamuvihan suhteen. Hysteerisiin pelkoihin perustuva asennevamma ei ole helposti hoidettavissa oleva mielenterveyden ongelma.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Niinkö?

Espanja haluaa vähentää susia

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-t...

Italian farmers slaughter wolves in protest

http://www.thelocal.it/20140115/italian-farmers-sl...

PS. Börje: kalastamisesta tiedät paljon, mutta sudet näköjään mutua.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Sudenmetsästys Suomessakin olisi fiksu tapa pitää pedot varovaisena. Luontaisen susikannan pitäisi olla 1500-2000 yksilön kieppeillä, jotta metsästys ei vahingoittaisi geneettistä monipuolisuutta. Susi on Suomen alkuperäinen asukki. Ihminen ei.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #25

"Susi on Suomen alkuperäinen asukki. Ihminen ei."

Niin no, alkuunhan täällä taisivat olla saamelaiset, ja poronhoitoalueella onkin susille väljemmät kaatoluvat :)

- Hyvä yritys kuitenkin.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #26

Kyllä ne sudet oli täällä heti jääkauden jälkeen. Saamelaiset kansoittivat Lapin vasta paljon myöhemmin.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #27

Se kaiketi ei ole tällä hetkellä olennaista mutta, (#25):

"Luontaisen susikannan pitäisi olla 1500-2000 yksilön kieppeillä"

Minne sijoittaisit ne n. 1250-1750 lisäsutta?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #26

Poromiehet hoitavatkin siististi susikantaa nitrotableteilla.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara Vastaus kommenttiin #25

#25
Eli evakuoidaan ihmiset Börjen iloksi?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #30

Kyse lienee vain siitä väliaikaisestiko, vai pysyvästi.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #33

Metsään mahtuu kyllä ja hirvikanta takaa ravinnon. Kaupungistuminen näyttää luontaisesti jättävän maaseudun autioksi, joten mitään muuta todellista ongelmaa ei ole kuin nämä vainoharhaiset salametsästäjät.

Esimerkiksi Espanjassa ja Romaniassa on yli 2000 suden kanta. Molemmissa maissa ihmisten asumistiheys on merkittävästi suurempi. Saman kokoinen kanta mahtuisi Suomeen helposti.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #34

Riippuu lumen määrästäkin. Runsaassa lumessa hirven liikkuminen vaikeutuu ja se jää helpommin suden saaliiksi. Metsäpeura sen sijaan voi hyötyä kasvaneesta lumipeitteestä, koska se pääsee hirveä paremmin sutta karkuun, ja susi voi näin ollen siirtyä saalistamaan enemmän hirviä.

Jotta kumpia sudelle suosittelisit, paljon vai vähemmän lunta, hirviä vai peuroja?

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen Vastaus kommenttiin #34

Börje, itse asun susialueella - Juuassa. Täällä on nk. Panjan lauma, johon kuuluu 12 yksilöä. Niistä on pannoitettuja 3, joista pannoista 2 on virran loppumisen vuoksi mykistynyt. Yksi susi tarvitsee ravinnokseen 10-12 hirveä/ vuosi. Eli tämä lauma tarvitsee minimissään 120 hirveä/ vuosi. Kuinka kauan arvelet Suomessa riittävän hirviä susien ravinnoksi (n. 250 sutta)?
Sudet tappavat täällä 28-30 metsästyskoiraa/ vuosi.
Myönnän, että susilla on oikeus elää luonnossa mutta kanta pitäisi mitoittaa saaliseläinten määrän mukaan. Nämä näiden alueiden sudet ovat ns. monikulttuurisia ja vaeltavat aivan vapaasti Venäjän rajan molemmin puolin, joten sisäsiittoisuuskin on vähän hatara pelko.

Nuo lukemasi Espanjan ja Italian susista ovat oikeaa suuruusluokkaa. Mutta oletko ajatellut, että ne ovat kojootin kokoisia vuoristosusia kun taas täällä olevat ovat paljon suurempia metsäsusia. Toisekseen unohdat kertoa, että näissä maissa on erittäin laajoja vuoristoalueita, joilla ei kotieläintaloutta ole. Pinta-alaltaan paljon Suomea suurempia vuoristoalueita.

Suomen susipinta-ala on vain reilu puolikas koko Suomen pinta-alasta sillä poronhoitoalueella on aivan eri säännöt ja käytännöt. Sinne eksynyt susi ei elä viikkoa kauempaa.

Sinuna tarkistaisin hieman taustoja, ennenkuin alat julistaa omaa totuuttasi.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #49

Hirvikannan koko riippuu eniten metsästyksestä. Nykyiseen liikenteen ja metsänhoidon tarpeisiin rajoitettuun kantaan taitaa syntyä 40.000 hirveä per vuosi. Luontainen lisääntyminen elättäisi helposti sen 2000 sutta ja metsästäjillekin jäisi vielä saalista.

Romaniassa on 2000 isoa sutta ja 100.000 neliökilometriä vähemmän maata. Romanian pinta-ala on vain 71% Suomesta. Romanian asukastiheys on 91,2 kun Suomen asukastiheys on 17,6 asukasta neliökilometrillä. Suomalaiset on sekopäistä hysteerikkosakkia. Minä olen tosiaan läksyni lukenut kuten huomaat.

Suomalainen kotieläintalous on navetoissa satunnaista lammastaloutta lukuunottamatta. Sudet eivät rokota sisällä olevaa karjaa.

Koiranomistajatkin oppivat vähitellen.

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen Vastaus kommenttiin #58

Börje, huomaan, että olet lukenut läksysi. Mutta olet omaksunut sen omaa kantaasi tukevasti. Kommentissasi 22 puhut kyllä Italiasta ja Espanjasta. Ja siihen minä vastasin. Olet varmasti myös tietoinen, että niissä maissa on riistatiheys moninkertainen Suomeen verrattuna. Ja kotieläintaloudella tarkoitin, ettei siellä myöskään tule törmäyksiä ihmisten ja susien välillä. Myös asukastiheys susien asuttamilla vuoristoalueilla on Suomea harvempi.

Mitä taas Suomen hirvikantaan tulee, olet sen lisääntymismäärässä lähellä oikeata. Mutta unohdat, että tämä hirvikanta peittää myös koko Suomen taajamien lähialueet. Kun taas susia on lähinnä itäisessä Suomessa, vähemmän läntisessä ja eteläisessä Suomessa, eikä ollenkaan Lapissa, missä hirviä löytyy.

"suomalaiset ovat sekopäistä hysteerikkosakkia"? Mitä he siis silloin ovat? Täysin todellisuudesta vieraantuneita parvekeluonnonsuojelijoita, joille samanmielisten kirjoitukset ja julkaisut ovat jumalan sanaakin arvokkaampia.

Koirankasvatus joko harrastuksena tai metsästykseen liittyvänä on myös laillinen harrastus ja harrastajajoukko on iso. Täällä päin se metsästys alkaa olla koirilla melko vaikeaa. Ja kyllä koiraharrastaja kiintyy koiraansa, joten susien repimä koira herättää omistajassaaan raivoa ja katkeruutta.

Kyllähän valtio korvaa koirat mutta ei se tuo sitä koiraa takaisin.

Eli summa summarum: olemme pitkälle samaa mieltä siitä, että pedot ovat olleet Suomessakin jo ennen ihmistä ja niillä on elämisen ja olemisen oikeus. Mutta määrät tulisi mitoittaa niin (mikäli mahdollista), että ihmisillä olisi myös mahdollisuus elämiseensä harrastustensa kanssa.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #60

Sinulla on varmaan väitteiden tueksi lukuja Romanian, Italian ja Espanjan susialueiden väestöntiheyksistä verrattuna Suomen metsäalueisiin. Minulla on faktaa joka tukee väitteitäni. Sinulta tulee pelkkiä uskomuksia.

Laillinen koiraharrastus joissain metsästysmuodoissa ei ole mikään peruste tappaa susia sukupuuttoon 334000 nelikilometrin alueelta. Valtaosa suomalaisten koirista on olemassa seura- tai muuta harrastuskäyttöä varten, eikä susista ole mitään realistista uhkaa. Ei minunkaan koiralleni, joka liikkuu metsässäkin aina näköpiirissäni.

Ongelmia on lähinnä laiskojen kävelyä välttelevien metsästäjien koirilla, jotka on koulutettu itsenäisesti ajamaan riista pyssymiehen lähelle tai pysäyttämään hirvi haukkumalla. Pelkkä metsästäjän laiskuus ei ole mikään peruste susien sukupuuttojahdille. Tai jos omaa laiskuuttaan ottaa riskejä koiransa suhteen, niin turha on tulla ainakaan minulle vinkumaan.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #66

Luin vähäsen varsinkin Espanjan sudesta (canis lupus signatus). Laskelman mukaan (vanha sellainen) Espanjassa on noin 2 500 sutta. Suurin susikanta on Castillan ja Leónin seudulla. Zamorassa (luoteessa) on (5-7 sutta/100km2).

Espanjassa suden metsästäjä oli ennen vanhaa kunnioitettu ammatti. Suden metsästyksestä maksettiin suuri palkkioita. Se kertoo joidenkin espanjalaisten asenteesta sutta kohtaan. Nyt asenne on muuttunut ja muun muassa kaupungistuminen, kylien ja maaseudun autioituminen ovat vaikuttaneet susien määrän kasvuun.

Italian suden (canis lupus italicus) määrä on noin 400. Italian susi on uhanalaiseksi julistettu. Italiassa susia salametsästetään tai tapetaan laittomasti myrkyttämällä.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #67

Espanjassa inkvisiittorikin oli joskus kunnioitettu ammatti. Ihmiset onneksi kehittyvät. Ennen pitkää myös Suomessa.

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen Vastaus kommenttiin #66

Huomenta Börje ! :D

Onhan minulla. Ana-Maria tuossa jo kertoikin Espanjan ja Italian susista.

Mitä Romaniaan tulee, antamasi pinta-ala ja susien määrä ovat oikein + väestötiheys. Mutta unohdat kertoa, että Romanian halkaisee Karpaattien vuoristo, jossa ei juurikaan ole ihmisasutusta.

Lisäksi Romaniassa on n. 500 kansallispuistoluetta, joista varsinkin Piatra Craiuluin kansallispuistossa tavataan susia, kauriita ja karhuja.

Mitä tulee koirahommiin, on turhaa verrata omaa koiraasi ajaviin ja hirveä haukkuviin koiriin, joiden hakulaajuudella ei ole mitään tekemistä metsästäjän laiskuuden kanssa. Et nähtävästi tunne juurikaan käytännön metsästystä. Eikä kukaan ole jahtaamassa niitä sukupuuttoon.

Itselläni ei ole koiria, enkä metsästä, joten minun puolestani vaikka 2000 sutta. Mutta se edellyttäisi jo täysin erilaista, vastuullista ajattelemista susien levinnäisyydestä Suomessa. Ajattelet ilmeisesti vähän kuten mamu-kriittiset: tulkoot, kunhan eivät tule tänne? :D

Eilen olivat ampuneet yhden pennun siitä Panjan laumasta Panjavaara-Tynnörivaara alueelta.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #68

2000 suden populaatio kestäisi hyvin metsästystä. 200 suden kanssa ollaan vakavien geneettisten ongelmien äärellä, ja (sala)metsästys näyttää vievän kantaa lähemmäs sataa kuin kahta sataa.

Ajavien ja haukkuvien koirarotujen jalostus ja käyttö perustuvat vain metsästäjien laiskuuteen ja harrastajien vähenemiseen. Ennenkin on ajolinjoilla saatu hirvet ajettua passiin.

Minun puolestani sudet saavat olla koko maassa Lappia myöten. Ylimitoitettu porotalous joka pysyy hengissä vain lisäruokinnalla pitäisi olla katoavaa kansanperinnettä. Sen harrastuksen ylläpito maksaa yhteiskunnalle älyttömästi pelkästään liikennevahinkojen korvauksina. Ylitiheiden porotokkien aiheuttama tuho Lapin herkälle luonnolle on iso. Mutta ihminen onnistuu ryssimään yleensä kaiken mihin ahneuksissaan koskee.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #69

Miten juuri Suomen populaatio on geneettisessä mielessä ratkaiseva? Maallikko kuvittelisi itärajan yli tapahtuvan geenien sekoittumista. Itse asiassa maallikkona tarkastelisin yhtenäisenä populaationa varmaan uralille saakka...

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen Vastaus kommenttiin #69

Kun me emme tarvitse 2000 sutta. Emme metsästääksemme, emmekä muutenkaan.

Ja olen itse kasvattanut ajavia koiria 16 vuotta. Kunnes tuli aivoinfarkti ja keskeytti sen harrastuksen. Ja myös metsästänyt. Mutta samalla loppu metsästyskin. Mutta on hieman harhaanjohtavaa puhua hakulaajuudesta. Sillä metsästysintoinen hirvi- tai ajokoira seuraa saalistaan vaikka kymmeniä kilometrejä. Eikä se todellakaan johdu metsästäjien laiskuudesta.

Saavatko sudet tulla myös kehä kolmosen eteläpuolelle, länsisuomeen ja Pohjanmaalle yhtä hyvin kuin Lappiinkin?

Poronhoidon ylitiheyteen en osaa ottaa kantaa sillä en tunne alaa.

Mistä tiedät puhua salametsästyksestä varmana asiana?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #69

Börje, ensinnäkin määrätynsäkäkorkeuden ylittävän ajavan koirankäyttö on hirvenmetsästyksessä kieletty.
Koiraa en käytetty metsästyksessä ennen näitä urbaaneita mölyketjuja jotka eivät saa edes kaikkia hirviä liikkeelle passiketjuihin.
Pysäyttävänkoiran haukusta on aikaa valita hirvi minkä ampuu tai jättää ampumatta, haavakkoja ei synny kuin tahallisesti: Yli sata hirveä kaataneena oletan jotakin tietävänikin kokemusperäisesti, hirviyksilöissä on myös eroja koirametsästyksessäkin.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #68

Tunarit kun pääsevät metsästämään susia, niin eivät erota edes alfa-naarasta. Taas tuli ihan helvetin iso vahinko "kannanhoidon" nimissä.

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/al-mets...

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #66

Börje, oletko pannut merkille, että meidän metsänkäsittelypolitiikka vesakoitumisineen on luonut suotuisat olosuhteet myös hirvikannan vahvistumiseen ?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #34

Miten asumistiheys liittyy asiaan mitenkään? Ymmärtäisin jos argumentti olisi asuttamattomat alueet.

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen Vastaus kommenttiin #78

Itse olen keskittynyt asumattomiin alueisiin Italiassa, Espanjassa ja Romaniassa. Koska sudet ovat pääasiassa siellä, ei tapahdu yhteentörmäyksiä niin paljon kuin esim. Suomessa, jossa asutus on maaseudullakin harvaa mutta tasaista. Ja nämä ihmiset myös harrastavat metsästystä koirilla, joille sudet ovat uhka. Pohjoois-Karjalassa sudet tappavat vuosittain n. 30 koiraa.

Börjen viittaus geenipohjaan on suurelta osin virheellinen. Venäjällä on 30 000 sutta, eivätkä nämä sudet tunne Schengen-rajoja ja -viisumeita.

Jostain syystä hän nyt haluaa vain puhua pääasiassa Romanian susista, joilla ei ole vaikutusta Suomen susikantaan puoleen eikä toiseen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #81

Tuota geeniargumenttia ihmettelinkin jo yllä. Saa mielestäni mitä tahansa asiaa puolustaa, kunhan on argumentoinnissaan rehellinen.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kuten sanottua, statistiikka ei aina ratkaise ongelmia. Kysymys on kokonaiskuvan hahmottamisen vaikeudesta.

On tietysti luonnollista, että eläinkantoja tulee karsia, jos se luonnollista tietä ei tasoitu. Susilaumat pihapiireissä, on luonnotonta. Mutta mistä tämä kaikki johtuu? Kyllä se syyllinen löytyy meistä itsestämme.

Ihmisen toiminta luontoa tuhoamalla, on vaikuttanut mm. Susien käyttäytymiseen ympäristömyrkkyineen, avohakkuineen jne. Ja nyt olemme korjaamassa niitä vaurioita eläinten kustannuksella. Kyllä raadollisin petoeläin on ihminen.

Toki jos välitön hengenvaara uhkaa, silloin on puolustauduttava, niinkuin elämässä muutoinkin, mutta mukana on oltava aina tervettä järkeä.

Edistys ei välttämättä ole sitä, että petoeläinten reviirejä kavennetaan ekonomisin perustein.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"Ihmisen toiminta luontoa tuhoamalla, on vaikuttanut mm. Susien käyttäytymiseen ympäristömyrkkyineen, avohakkuineen jne."

Eiköhän johdu enimmäkseen siitä että ei enää eletä Suomessa, jossa kaadettiin kaskea ja lähin naapuri oli peninkulmien päässä. Asukkaita on nyt n. 5,5 miljoonaa ja erämaiden sijaan taajamia.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Voi Seija. Olet nyt ihan kuutamolla. Suomi on Euroopan ylivoimaisesti harvimmin asuttu maa ja asutus on varsin keskittynyt kaupunkimaiseen ympäristöön. Asumatonta aluetta on varmaan yli 90% pinta-alasta, jossa susi liikkuu kenenkään koskaan näkemättä. Milloin sinä näit viimeksi jonkun luonnossa elävän suurpedon. Kettu taitaa näyttäytyä meille kaupunkieläjillekin, mutta muita ei juuri kukaan ole koskaan nähnyt. Minä sentään olen nähnyt sutta ja karhua lukuunottamatta kaikki. Toivotaan, että joskus näen nuokin. Huippupedot kuuluvat terveeseen ekologiseen ravintoketjuun aivan olennaisena osana.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara

Voi Börje, asut varmaan kuussa. Olen nähnyt karhun parikin kertaa, enkä sitä toiste toivo. Asun mainitsemastasi erämaassa ja täällä asuu meitä muutama muukin. Mökillä karhuhavaintoja (jälkiä, kakkaa) jatkuvasti. Se, että elukat tulee ihmisten kuisteille tai törmäävät ihmiseen kertoo jostakin. Niitä on liikaa tai niillä ei ole ruokaa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #37

Hyvä Outi, kysymys on ravinnon saannista. Luonnon ravintoketju on muuttunut ihmisten toimesta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #40

Niinpä, hirviäkin metsästetään etteivät syö taimikoita ja aiheuta liikenneonnettomuuksia. Ihan susien ravinnonsaantia ajattelematta :)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #37

Outi, ei Börje kuussa asu, näkyy asuvan Stadissa ja kertoo sieltä ensi käden tietoa susista ja karhuista. Ja siellä asuu näemmä Sinivirtakin.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara Vastaus kommenttiin #43

Eli ratkaisu... Sushukat rekkaan ja kehäkolmosen sisäpuolelle ;)

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #43

Taidan liikkua luonnossa melko paljon enemmän kuin rouvat asuinkunnasta ehkä arvaisivatkaan. Tosin meidän takapihalla piipahtavat valkohäntäpeurat ja rusakot suht säännöllisesti. Viereisessä purossa asusti ainakin vielä vuosi sitten saukkokin. Vähään aikaan se ei ole näyttäytynyt. Vieläköhän lie hengissä. Ketun näkee suunnilleen kerran kuussa koiran kanssa kävellessä. Bongattuja petoja on useita ilveksiä, pari ahmaa, naali...

Kovin väittävät mökin liepeillä liikkuvan susia ja karhuja, muttei ole ollut näköhavaintoja. Taitavat olla huhupuheita.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #43

Asuinpaikalla ei ole merkitystä, sen sijaan aivojen käytöllä on. Tuskin täällä kukaan ihan aivoton ole.:)

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #37

Olen minäkin Kuusamossa nukkunut teltassa kun karhu piti pienen joen toisella rannalla melkoista elämää. Ei vaan näyttäytynyt. Petoja meillä on niin vähän, ettei ruoasta ole pulaa. Ruokatilanne lopulta säätää pien- ja suurpetokannan koon oikealle tasolle. Vielä ei olla lähelläkään.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Juu, ihan kuutamolla olen. En ole nähnyt karhustakaan muuta kuin tuoreen läjän, ja kerran pentuineen tuoreet jäljet, eikä sitä nähneet lähellä koejälkiä vetäneetkään, kuulivat vain ääntelyn. Ja maallakin, jossa on nähty karhuja pidän sen verran marjassa ja sienessä meteliä etten osuisi vastakkain tuulen alla. - Tarttisko karhukin läheltä nähdä? Minä en erityisemmin halua.

"Huippupedot kuuluvat terveeseen ekologiseen ravintoketjuun aivan olennaisena osana."

Siihenkään en halua osallistua.

PS."Kettu taitaa näyttäytyä meille kaupunkieläjillekin,"

Jep, olen nähnyt Pyynikillä. Jos haluat nähdä siellä Stadissa rusakoita niin käy vaikka Eirassa - vai onkohan siellä kaneja?

Edit: "Minä sentään olen nähnyt sutta ja karhua lukuunottamatta kaikki. Toivotaan, että joskus näen nuokin."

Börje, kun näkee tuoreet emokarhun ja poikasen jäljet niin ei takuulla toivo näkevänsä.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Börje, susihan on täysin turvassa, kun salametsästäjäkään ei voi sitä näkemättä ampua.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #45

Eikös ne sun kaverit vie niitä myrkkysyöttejä. Todellisia ihmisperseitä.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #54

Börje, vain nitrotabletteja, näitähän nauttivat ihmisetkin lääkärinmääräyksestä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Hyvä Seija,

Taajamia Suomessa pinta-alaa kohti on huomattavasti vähemmän, kuin asumattomia alueita. Börje on ihan oikeassa. Ne 5,5 miljoonaa ihmistä asuvat pääosin taajamissa.

Olen edelleen sitä mieltä, että jos Sudet vaeltavat taajamiin, kyseessä on yksinkertaisesti ravinnon saaminen sieltä, missä sitä on ylipäätään saatavilla. Ei Sudet ja pedot hakeudu tarkoituksenmukaisesti taajamiin uhatakseen juuri ihmisiä ja kotieläimiä, vaan luonnon koko ravintoketjussa on tapahtunut selkeä muutos, johon me olemme syyllisiä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tämä menee farssiksi, en ota kantaa tämän enempää..:) Kts. tämä kommentti...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Farssiksihan meni, kommentistasi #39

"Ei Sudet ja pedot hakeudu tarkoituksenmukaisesti taajamiin uhatakseen juuri ihmisiä ja kotieläimiä, vaan luonnon koko ravintoketjussa on tapahtunut selkeä muutos, johon me olemme syyllisiä."

So what? Se kun on nykytilanne niin susien määrä sen mukaan etteivät tuppaudu ihmisten ja kotieläinten piiriin, vai mitä?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

No ei nyt ihan. Kuten aiemmin sanoin, ongelma ei ole statistiikassa, vaan kokonaisuuksien hahmottamisen vaikeudesta. Ei voi olla niin, että yksin Sudet ovat syyllisiä siksi, että tuppautuvat taajamiin. En voi olla toistamatta vielä kerran sitä tosiasiaa, että luonnon ravintoketjussa on tapahtunut muutos, joka ajaa Susia taajamiin. Mten tämän selkokielisemmin voisi tavata.

On sanomattakin selvää, että kun Sudet ajautuvat pihapiireihin, asialle pitää tehdä jotakin rakentavaa. Ensimmäinen reaktio tuntuu olevan se, että sumeilematta kuula kalloon, kun voisi ottaa oppia esim. euroopasta, jossa ihmiset elävät sopusoinnussa Susien kanssa ja siitäkin huolimatta, vaikka siellä asukastiheys suhteutettuna erämaihin, on huomattavasti vaikeampi yhtälö.

Ongelma on siis vähintään kertaluokkaa laajempi, johon tulee lisätä koko ekosysteemi. Kun kaupungillistuminen lisääntyy, se ajaa petoeläimet ahtaalle, tämä on de facto.

En hyväksy missään muodossa sitä, että Sudet raatelevat kotieläimiä, mutta jos se johtaa kostonkierteeseen, sitä on vaikea ymmärtää.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #64

Eikö relevanttia ole vain asuttamattomien alueiden koko ja yhtenäisyys? En omassa pienessä päässäni ymmärrä mitä vaikutusta sillä on asuuko Barcelonassa tai Helsingissä miljoona vai kaksi.

P.s. Olisiko susilla todella niin kehittyneet sosiaaliset rakenteet, että lähtevät kostoksi tappamaan niiden laumanjäsenen ampuneen metsästäjän koiran? (Viisastelua, myönnän. En vain osannut vastustaa kiusausta)

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #79

Minusta relevanttia on suhteuttaa ja tehdä vertailuja. Jos meillä ei ole referenssiä mihin verrata, tulokset voivat johtaa epärealistisiin päätelmiin.

Otin Euroopan yhdeksi vertailukohteeksi, vaikkakin Suomen rajojen sisäpuolella niitä on riittävästi. Otin esimerkkiä Euroopasta myös kulttuurimielessä.

Täällä pohjoisen oloissa luonto ja topografia luonnollisesti poikkeavat keskieuroopasta. Täällä ei ole eroittavia vuorijonoja ym. jotka rajaavat alueita ja vaikeuttavat petoeläinten vaellusta.

Suomen pinta-alasta on metsiä karkeasti 80% ja vesistöjä n. 10%. Loput 10% ovat asutusta. Miksi siis petoeläimet vaeltavat pihapiireihin?

Mielestäni yksi realistinen selitys voi myös olla se, että ihmiset ovat useimmiten kohdanneet petoeläimiä mökkeillessään, tai eri syistä liikkuessaan luonnossa, kaukana asutuksista.

Ihmisten jättämät roskat ja jätteet, -ruoka mukaanlukien, ovat houkutelleet petoja pihapiireihin helpomman ruoan toivossa. Lisäksi, koko ravintoketju on muuttunut ihmisten toimesta mm. avohakkujen ym. myötä.

Ps. ei todellakaan

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #88

Mitä ilmeisimmin en osannut ilmaista itseäni selkeästi, tai sitten en ymmärrä vastaustasi. En edelleenkään näe mitä relevanssia maan asukastiheydellä, jota käytit argumenttina, on tässä keskustelussa?

Miten määritellään asutettu alue tässä asia-yhteydessä? Onko se kaavaan merkityn tontin pinta-ala, vai tietty pinta-ala rakennusten ympäriltä? Joka tapauksessa itse kuvittelisin että näden asutettujen alueiden välisten asuttamattomien alueiden koko olisi huomattavasto mielenkiintoisempi tarkastelukulma kuin jokin suhdeluku.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #89

Hei,

llmeisesti ajatuksemme eivät valitettavasti korreloi keskenään. Mutta se ei kai liene tässä se relevanttisin korrelaatio.

Asumattomien alueiden pinta-ala ei yksistään kerro asukkaan populaatioista ja toisaalta, asukastiheys suhteessa asuttuun pinta-alaan luonnollisesti kertoo, kuinka monta asukasta tälle alalle keskimäärin mahtuu. Sama pätee myös Susiin. Pelkkä statistiikka ei siis riitä.

Mutta huomattavasti tärkeämpää tässä yhteydessä on pohtia sitä, miksi pedot tulevat pihapiireihin ja miten tämä tragedia saadaan päättymään.

Mielestäni erilaisten pelotteiden innovointi ja toteutus on parempi vaihtoehto, kuin Susien harkitsematon teurastus, joka voi johtaa populaation radikaaliin vähenemiseen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #91

Kuvittelin yksinkertaisuudessani toisin. Harhoissani luulin että esimerkiksi 100 hlö/km2 on eri asia jos 100 000 km2 maassa asuu 10 000 000 ihmistä ja; a) kaikki asuvat 10 000 km2 alueella, tai b) jokaisella neliökilometrilla asuu 100 henkilöä. No me maallikot mennään tilastojen mukaan, sudet vain karttavat ihmistä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #100

No ihan kuinka vaan, mutta tärkeintä kuitenkin on mielestäni pohtia, miten Sudet voidaan karkottaa pihapiireistä.

Sudet tosiaankin karttavat ihmistä, mutta jos ihminen ajattelemattomuudessaan käyttäytyy ekologiaa radikaalisti muuttamalla, pedot tulevat vastaisuudessakin pihapiireihin.

Lahtaamisen mentaliteetti ei valitettavasti ole rationaalista.

Matematiikka, -tilastot, -konvergenssit aina pintaintegraaleihin, ovat kaikki ihan käypiä apuneuvoja tässäkin problematiikassa.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Itä-Suomen poliisilaitoksen mukaan susia ajetaan tahallaan lähelle asutusta, jotta niitä voidaan ampua.

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kot...

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen

Luin tuoin jutun. Yksipuolisesti tehty ja hymyilyttävä.

Miten sinä ajelet susia asutusten lähelle? Jutussa sanottiinkin " susia houkutellaan (syöteillä) lähelle asutusta, että niitä voitaisiin vainota/ ampua tai että niiden ampumiselle (3 pihapiirissä käyntiä) saataisiin lupa.

Itse asun täällä Vaara-Karjalassa (P-K: n pohjoisosassa), eikä täällä ole näkynyt susia pihoissa. Tosin metsissä olen nähnyt sekä karhuja, susia, ilveksiä ja ahmona - näistä suuremmista petoeläimistä.

Älä usko kaikkea sanomalehdissä luettavissa olevaa tekstiä.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Taidanpa tämän jutun uskoa, kunnes se vääräksi osoitetaan. Tuollainen toiminta kuulostaa niin keljulta, että se voi hyvinkin olla totta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #63

Totta ihmeessä ihmiset opettavat susilauman käymään pihassaan syömässä jotta saavat luvan kaataa niistä yhden. Parhaassa tapauksessa saan seuraavana vuonna taas kaatoluvan. Milläköhän tahdilla kymmenpäinen susilauma uusiutuu? Jos säkä käy on koko lauma tapettuna muutamassa vuosikymmenessä, kyllä pystykorva sen aikaa voi pissiä keittiön nurkkaan.

Vaihtoehtoiset selitykset haaskalle ja kelkkatarinalle ovat ikävän tylsiä. Olisiko haaska vain salametsästystä varten, jotta saadaan jo pihassa käyvä susi kaadettua? Eihän sutta suinkaan olisi ajettu takaa moottorikelkalla vain silmittömän vihan vallassa toivoen sen jäävän alle?

Ei, kyllä ne sudet koitetaan tahallaan opettaa sinne pihapiiriin, minä niin rakastan salaliittoteorioita.

p.s. Tuo syyllinen kunnes toisin todistetaan -asenne oli Karolta yllätys. Virkistävää kompastua välillä omiin ennakko-odotuksiinsa.

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen Vastaus kommenttiin #63

Karo, saathan sinä uskoa, mitä haluat.

Mutta lue tämän päivän Karjalaisesta sivun 5 alareunasta juttu: "Susijuttu puhuttaa - oikaisua vaaditaan".

Sen mukaan susia ei ole poliisin mukaan houkuteltu haaskoilla, eikä ajeltu moottorikelkoilla. Ja vaikeaa se olisikin sillä lunta on niin vähän, ettei kelkoilla voi metsässä ajaa.

Nyt sitten "luonnonsuojelijat" ovat haastamassa kahta poliisia oikeuteen. He ovat kuulemma myöntäneet liian helposti taajamiin tulleille susille "häirikkösuden" tappoluvan. Poliisien mukaan tämäkin tieto on väärä.

Sairasta meininkiä!

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #86

Reino, luin jutun ja minulla olisi yksi kysymys.

Mistä päättelet henkilöiden, jotka haastoivat poliisit oikeuteen olleen luonnonsuojelijoita? Onko se omaa päättelyäsi vai onko lähteenä joku toinen lehti?

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen Vastaus kommenttiin #93

Samassa jutussa olleesta luonnonsuojelijoiden mainitsemisesta (Savon Sanomat). Koskien sitä alun poliisien syyttämistä.

Loppu onkin omaa päättelyä siitä syytteen nostamisesta. Vai arveletko poliisien nostaneen syytten itseään vastaan?

En tiedä, enkä oikein välitä tietääkkääm. On niin sokeaa toisten osapuolten syyttelyä taas koko juttu, etteivät asiat sillä korjaannu.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Karo, kerrotko sinä tai poliisi kuinka tuo ajaminen käytännössä tapahtuu.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Kevennetään. Täällä oli eräs ampunut pantasuden ja kiinnittänyt pannan tukkirekkaan. Tutkijat ymmällään, kun susi liikkui säännöllisesti venäläisen hakkuutyöman ja Uimaharjun sellutehtaan väliä.

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen

Jarmo :D Kyllä niin mutta siitä on jo yli 10 vuotta aikaa. Muistaakseni se panta saatiin takaisin Uimaharjun tehtaan pihassa rekan taka-akselista.

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä

Ylen uutisen perusteella 17 sudenkaatoa olivat tavallisia kaatolupia sillä rajoituksella, että kannan ylläpitämiseksi tarkoituksena on ampua vain nuoria (uros?)susia. Loput 29 olivat poikkeusluvilla kaadettuja (muita) häiriköitä, tai ehkä vaikka liikennekuolemia.

Sudet pitää pitää poissa pihapiireistä ja aiheuttamasta ylenmääräistä haittaa kotieläimille. Niiden karkottamiseksi etsitään paraikaa vaihtoehtoisia menetelmiä, mutta ainakaan paukkupatruunat ja hus! hus! -huudot eivät ole susien mielestä uskottavia pelotteita. Kunhan naureskelevat ja jolkottelevat vähän ajan kuluttua takaisin syömään isännän koiran.

Niitä pitäisi ampua jollain taserilla tai muoviammuksilla. Aseilla, joita poliisikin pyrkii käyttämään.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Nyt ollaan ratkaisujen äärellä. Erilaisten pelotteiden kehittäminen, tuo toivotun tuloksen. Sitä varmasti kannattavat kaikki tahot, luonnonsuojelijoista leipänsä tienaaviin metsästäjiin ja Lappilaisiin poronhoitoyksiköihin.

Annetaan petoeläimillekin mahdollisuus selviytyä luonnonmukaisella tavalla. Jos populaatiot alkavat kasvaa tarpeettoman suuriksi, karsitaan sitä riistaa, joka on petoeläimille ja meillekin syötäväksi kelpaavaa.

Minun ymmärtääkseni petoeläimiä kaikenkaikkiaan on suhteellisen vähän tässä maassa. Ei Susi ole poikkeus, vaikka se määrällisesti laumassa vaeltaakin.

Sudella on erinomaisen tarkka ja kehittynyt nokkimisjärjestys ja jos siihen kajotaan asiattomasti, populaatio on suuressa vaarassa.

Rajojen yli tulevat petoeläimet myös menevät rajojen yli ravinnon ja haaskan perässä, eli määrällisesti petoeläinkanta vaihtelee luonnollisella tavalla.

Ihmisen puuttuminen tähän luonnolliseen vaihteluun, tuottaa vain Suden nahkoja.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Ihmisiä tulisi sijoittaa uudelleen ruuhkaisesta eteläisestä suomesta väli-ja pohjoiseen Suomeen jotta susi voisi palata vanhoille asuinalueilleen, Pasilaan ja Herttoniemeen.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Mikä ettei. Asukastiheys on muutenkin suurinta juuri etelä-Suomessa, -tosin Pasilan ja Herttoniemen infra saattaisi ihmetyttää Susi poloisia...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Jos tähän voisi vielä lisätä ihmisen suunnattoman ahneuden luonnon raiskaajana, puhumattakaan maailmanlaajuisesta lihanjalostuksesta.

Teuraaksi vietyjen nautojen ja sikojen kiduttamisista jne. Tämän lisäksi laiduntaminen suoltaa ilmakehään metaanikaasuja, joka on yksi merkittävimmistä kasvihuonekaasuista.

Minkki, -Kettu, -Näätä ym. tarhaajien turkistuotantoa elinkeinona harjoittaviin vientiyrityksiin, jotka kasvattavat turkiksia rikkaiden ekoa pönkittääkseen.

Tässä vain muutama esimerkki.

On hyvä miettiä, mikä tulee olemaan Suden kohtalo tulevaisuudessa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset