Maalla ja mailla Maissa maiden tavoilla

Meidän ja muiden heikko-osaiset

  • Vaikka kuvissa yleensä näkee miehiä, Italiaan on tullut myös naisia ja lapsia.
    Vaikka kuvissa yleensä näkee miehiä, Italiaan on tullut myös naisia ja lapsia.

Pohjois-Italiassa, Suomessa ja muissa Euroopan maissa on noussut kovia ääniä Afrikasta tulevien siirtolaisten vastaannottoa vastaan.

Kielteistä kantaa perustellaan muun muassa sillä, että "pidetään huolta ensin omista ja vasta sitten muista". Tuo selitys ei ole uutta. Niin kauan kun leipäjonoja on ollut olemassa 90-luvun laman seurauksena, näin on Suomessa sanottu. Leipäjonot ovat vain kasvaneet, huonoista ja hyvistä ajoista huolimatta.

Pohjois-Italia on hyvinvoivaa seutua, kuten Suomikin. Näyttää siltä, että mitä enemmän ihminen elää hyvinvoinnissa, sitä enemmän ihmisen empatiakyky ja solidaarisuus heikompia kohtaan katoaa. Se taas merkitsee otollisia olosuhteita ääri-individualismia edistävän oikeiston (porvariston) kasvulle.

Eurooppa on viime vuosina oikeistolaistunut osittain vasemmiston demagogian takia. Perussuomalaisia on luultu vasemmistolaisiksi osittain siksi, koska ennen hallituksen taivalta he puhuivat heikompien puolesta, ainakin sen verran, kun ne olivat "oikeita heikko-osaisia", "meidän heikko-osaisia". Nyt jopa nuo puheet ovat vaimentuneet. On kuitenkin osittain väärin väittää, että perussuomalaiset edustaisivat perinteistä vasemmistoa. Osuvinta olisi puhua, kuten Suomen Kuvalehdessä todetaan, että Perussuomalaiset on porvarillinen työväenliike, porvarillisten miesten liike, jolla on vähän tekemistä vasemmistolaisen solidaarisuuden kanssa.

"Suomen Kuvalehden talvella 2015 teettämässä tutkimuksessa selvisi, että perussuomalaiset on työssäkäyvien miesten puolue ja houkuttelee myös yrittäjiä."

Tutkimuksessa selvitetiin myös, kuuluuko solidaarisuus Perussuomalaisiin.

”Perussuomalaiseen solidaarisuuteen kuuluvat ehkä yhteisöllisyys ja yksikulttuurisuus, monikulttuurisuuteenhan suhtaudutaan pidättyvästi ja epäluuloisesti. Solidaarisuus ilmenee homogeenisen yhteisön keskinäisenä luottamuksena.” Solidaarisuus vain omille siis.

Mihin tämä konservatiivisen porvarillisuuden, oikeistolaisuuden nousu vie? Tuskin tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, jossa jokaisella kansalaisella olisi samoja velvollisuuksia ja oikeuksia. Velvollisuuksia jaetaan kaikille, mutta oikeuksia ei. Rahapussi määrää jatkossa esimerkiksi kansalaisten saamia palvelujen laadun nykyistä enemmän. Se, ettei Pohjois-Italia tai Suomi ota lisää pakolaisia ei merktse, että Pohjois-Italian köyhien asema parantuisi, tai että Suomessa esimerkiksi lepäjonot lyhentyisivät tai loppuisivat.

Hyvinvoivien alueiden heikko-osaisten ahdinkoon käytetään muita, tässä tapauksessa Afrikasta tulevia, heikko-osaisia vastaan. Vastakkainasettelu meidän ja muiden köyhien välillä on kuitenkin vain hyvinvoivien keino saada omia kovia arvoja toteutetuksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (44 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Leipäjonoja voisi helposti lyhentää pistämällä sinne useampia kassoja. Tai mitä johtopäätöksiä siitä pitäisi vetää jos prismat alkaisivat pyöriä yhdellä kassalla ja jonossa olisi 3000 ihmistä? Että ihmisillä on rahaa enemmän kuin ehtivät tuhlata?

Leipäjonoista keskustelu maassa jossa on korkea perusturva on hemmetin typerää.

Käyttäjän amgs kuva

Todelisuus puhuu valitettavasti toista kieltä. Kaikki leipäjonoihin tulevat eivät ole hyvinvoivia herroja, jotka hyväksikäyttävät hyväuskoisia ruokaa jakavia ihmisiä. Ymmärrän, että parasta olisi olla katsomatta leipäjonoja päin kuin tehdä leipäjonojen syntymisen ja kasvun syille jotakin.

Vaalien alla emävaleita on ilmassa ja leipäjonojen olemassaolo todistavat sen. Nykyinen hallitus tuskin leikkauspolitiikalla vaikuttaa leipäjonojen tarpeiden vähentämiseen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kokeilkaa jakaa ilmaiseksi betonimyllyjä.

Suomalaiset jonottavat vaikka kärpäsenkakkaa jos se on tarjouksessa:

http://www.hs.fi/kotimaa/a1411093885424

kahdensadan euron läppäri sai suomalaiset miltei rusentamaan toisensa hengiltä:

http://www.hs.fi/kaupunki/a1305549160449?ref=hs-ar...

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #5

Olisiko taustalla myös mahdollisesti ihan aito ostovoiman vähäisyys?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #16

Siinä mielessä että hakemalla ilmaista ruokaa rahaa jää enemmän muihin haluttaviin asioihin.

Ei taas siinä mielessä etteikö suomalainen sosiaaliturva mahdollistaisi terveellisen aterioinnin joka päivä.

Minusta on ihan hyvä juttu että ylijäämäsapuska menee hyötykäyttöön. Mutta mitään köyhyyttä koskevia johtopäätöksiä ilmaiseksi jaettavasta safkasta ei voi tehdä. Ilmainen hyödyke tulee aina ylikäytettyä. Leipäkassin todellista kysyntää voisi tutkia nostamalla kassin hintaa pikkuhiljaa nollasta kohden kaupan hintaa ja seuraamalla kysyntäjoustoa.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #18

Joo hei.

Kuka sinne leipäjonoon lähtisi huvikseen?

Ei kukaan.

Tai kyllä muistan kuulleeni 1980-luvulla kertomusta miehestä, joka keitti viikon alussa ison kattilallisen puuroa, jota söi. Loppuviikosta kaapi kattilasta homeet päältä pois. Että voisi maksaa autonsa.

Ehkä tuo on totta noin yhdessä tapauksessa tuhannesta. Tai harvemmin.

Oletan aika vahvasti, että leipäjonoon liittyy Suomessakin sellainen sosiaalinen stigma, että ei sinne monikaan elintason takia mene. Se on suurimmalle osalle ihan valtava häpeä. Kyllä sinne joudutaan. Pakosta. Kun vaihtoehdot on siinä.

Sen takia, että on aito hätä, eikä omia konsteja päästä hädästään pois.

Sosiaalisen hierarkian pohjalla olo on stressaavaa ja terveydellekin vaarallista. Se on sitä apinoilla. Se on sitä ihmisillä. Sosiaalisen hierarkian alimmaiset kärsivät kovasta pitkittyneestä stressistä. Siitä ei pääse lomille eikä karkuun.

Pitkittynyt stressi => Oppimiskyky heikkenee. Koska lyhytmuisti heikkenee.
Pitkittynyt stressi => Terveys heikkenee. Koska immuunijärjestelmä heikkenee.
Pitkittynyt stressi => Havaintohorisontti kapenee. Eikä enää näe mahdollisuuksia.
Pitkittynyt stressi tappaa ihmisiä Suomessakin.
Pitkittyneeseen stressiin ihminen hakee melkein mitä tahansa, että tuskan saa pois.

Siksi sieltä niin harva pääsee pois. Ei sen takia, että olisi ahkeruudessa vikaa.

Tai geeneissä.

Sosiaalinen status on läsnä hyvinvointivaltiossakin.

Jos oikeasti Suomessa haluaa tehdä hyvää, niin keinoja on.

Syyttely on aika last week. Eikä se oikein tuota toivottuja tuloksiakaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #20

En minä ainakaan syyttele ketään. Totean vain ilmiselvän asian. Ilmaista ja subventoitua hyödykettä käytetään liikaa. Esimerkkejä löytyy Suomesta muoviämpäreistä ja läppäreistä aina betonimyllyihin asti.

Minua ei ainakaan koskaan ole hävettänyt käydä jonottamassa leipää. Köyhänä opiskelijana se oli erittäin mukava lisä. Toisaalta myös tupakoin ja käytin alkoholia joten olisi outoa väittää että leipäjono olisi jotenkin välttämätön. Muut perusturvaetuudet ovat vielä huomattavasti korkeampia kuin opintoetuudet.

Summa summarum. On hyvä että sapuskaa heitetään leipäjonojen ansioista vähän vähemmän roskiin. On hyvä että ihmiset voivat halutessaan parantaa elintasoaan noutamalla sitä leipää. Mutta köyhyyttä koskevia johtopäätöksiä leipäjonoista ei vain voi kertakaikkiaan tehdä.

Ei pienituloisuutta ole mitään syytä hävetä.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #21

Sorry, en viitannut sinuun syyttelystä kertoessani.

Hyvin paljon sitä syyttelyä näkee nimimerkkien takaa.

Ja ihan aidosti, moni häpeää mennä sinne leipäjonoon. Ei se mikään "palkkio" ole.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #21

MIelnkiintoinen tilanne: olen Pylkkösen kanssa tälläkertaa täysin samaa mieltä. "Leipäjonot" eivät kerro Suomesta ja taloudellisesta tilanteestamme muuta kuin että ilmainen tavara menee aina "kaupaksi", oli kyseessä lähesmikä tavara tahansa. Jos senkin takia leipäjonojen "todistusarvo" on nolla, että jaettavan sapuskan arvo on mitätön, eikä se vaikuta oleellisesti kenenkään toimeentuloon.

Jakelun todellinen ongelma on, että jaettava on pääasiassa nk. poishettotavaraa, päivämäärät vanhentuneita. Tämä tarkoittaa, että kukaan koko jalkeluketjussa ei ole enää vastuussa siitä, että ko. ruoka on syötäväksi kelpaavaa. Jos joku saa myrkytyksen, kuka on vastuussa?

Jonossa seissyt syöjä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #34

Itseasiassa ainakin suuret kaupat lahjoittavat nimenomaan viimeisen päivän vielä myyntikelpoisia tuotteita. Jos jakelu jonosta onnistuu samana päivänä kuten olen ymmärtänyt, ne ovat vielä ihan legitiimiä sapuskaa.

Silloin kun olen Hurstilla käynyt, arvioin kassin arvoksi noin pari kymppiä. Harmi vain että arvosta yli puolet tuli lihatuotteista joita en syö. Perkeleen hippi kun olen :)

Hauskaa että voimme olla jostain samaa mieltä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #36

Totta. Mielenkiintoinen tilanne. Tällaista se avoin keskustelu kehittää - mielipiteen lähestyvät. Inttäminen taas eriyttää.

Olen jatkossakin samaa mieltä kanssasi, aina, kun olet oikeassa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #36

Hpihkura pitäisi Hurstilla tulla käymään. Jyväskylässä ei jaeta kuin pääasiassa pelkkää leipää ja jos diakonia on sattunut Keskimaalta saamaan (eivät saa ottaa muilta kuin s-ryhmältä kilpailutuksen jälkeen) niin tarjolla saattaa olla jonon ensimmäisille muuta kuivamuonaa. Täällä päiväys liha heitetään roskiin telkien taa.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #44

Pitäisikö suomessakin toimia kuten Rankassa, jossa hyväksyttiin laki, jonka mukaan kaupat eivät enää saa heittää ruokaa roskikseen?

http://www.taloussanomat.fi/ymparisto/2015/05/22/r...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #45

Jätteitä köyhille. No, joo...

Jakelun todellinen ongelma on, että jaettava on pääasiassa nk. poishettotavaraa, päivämäärät vanhentuneita. Tämä tarkoittaa, että kukaan koko jalkeluketjussa ei ole enää vastuussa siitä, että ko. ruoka on syötäväksi kelpaavaa. Jos joku saa myrkytyksen, kuka on vastuussa?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #18

Tmoni säästää siinä sellaiseen ruokaan mitä jonoista ei saa kuten tuoreisiin kasvoksiin ja lihaan, kalaja hedelmät ovat harvinaisempia ostoja. Sitten on muita korjeita laskuja kuten puhelin, sähkö ja vuokra. Lapsiperheillä lisäkuluja tuottavat kasvavatlapset.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Samalla voitaisiin alkaa kerätä leipäkasseista normi kauppaksiin hintaa ja laittaa vartija käännyttämään spurgut, kodittomat, vanhukset ja opiskelijat pois, saataisiin jonot kerralla lyhyemmiksi puuttumatta itse ongelmaa ja noudattaa hallituksen nykyistä linjaa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Saksa ja Ranska edustavat 150 miljoonaa ihmistä eli lähes 1/3 eurooppalaisista. Ranskaa hallitsevat Hollandén sosialistit ja Saksaa koalitio, johon kuuluvat demarit ja kristillisdemokraatit. Näin siellä tuumitaan komission pakkojakoehdotuksesta:
http://yle.fi/uutiset/saksa_ja_ranska_vastustavat_...

A. M. Gutiérrez Sorainen päättelee 'loogisesti':
"Mihin tämä konservatiivisen porvarillisuuden, oikeistolaisuuden nousu vie."

Käyttäjän amgs kuva

Voisiko Seppo olla jotenkin niinkin, että Ranskan Hollandén sosialistit edustavat porvaristoa? Moni muistaa esimerkiksi sen, kun Jutta Urpilainen asetti demareita keskusta-akseliin, mutta hallituksesta käsin demareiden politiikka oli oikeistolaiskaltainen.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Demariunelmaltahan (vasemmistolaiskaltaiselta) tämä Hollandén politiikka vaikuttaa.
http://www.verkkouutiset.fi/talous/ranska_sata-3537

Demarivetoisessa Ruotsissa taas:
"Yli sadan prosentin verotus tuli kuuluisaksi Ruotsissa 1970-luvulla. Tuolloin lastenkirjailija Astrid Lindgren kirjoitti omista tuloistaan havaitsemastaan ilmiöstä sadun Pomperipossa. Verokeskustelun arveltiin johtaneen sosiaalidemokraattien historialliseen häviöön vaaleissa 1976."

Cenita Sajaniemi

Afrikassa on yli miljardi asukasta. Kuinka monta prosenttia heistä on vähempiosaisia kuin suomalaiset... ja pitäisikö heidät käydä hakemassa Suomeen turvallisempaa reittiä pitkin, jotteivat hukkuisi kalanruuaksi Välimerellä.
Jos yhteen charter-lentokoneeseen mahtuu esim. 300 matkustajaa, niin montako konetta pitäisi lähettää afrikkalaisia hakemaan?

Käyttäjän amgs kuva

Mitä Cenita mietit Suomessa asuvista köyhistä lapsista? Heitä on olemassa. Mitä esimerkiksi puolueesi tekee heidän eteen? Päättäjät ja tässä tapauksessa kansanedustajat pitävät Suomessa huolta siitä ketkä pääsevät Suomeen ja ketkä eivät. Italialaiset päättäjät eivät pysty jättämään ihmiset mereen kuolemaan. Kuka uskossa oleva näin tekisi? Kuka kristitty näin tekisi?

Anteeksi vain, mutta Cenitan ei tarvitse tulla tähän blogiin satuilemaan. Kiitos!

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Ei Afrikasta lapsia tai naisiakaan ole juuri tulossa. Nuoria miehiä lähinnä.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #11

Turha kinastella, mutta naisia ja lapsia on myös mukana. Patriarkalisissa yhteiskunnissa naiset yleensä jäävät pitämään huolta lapsista, vanhemmista ja omasta maatilkusta. Matka ulkomaille ilman papereita ja salakuljettajien armoilla on täynnä vaaroja ja ehkä siksi nuoria miehiä päästetään pois, toisin kuin tyttöjä.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Tuo "autetaan omia ensin" on vähän tunteellinen argumentti.

Mutta yhdessä tapauksessa se on jo käytössä nykyäänkin: työperäisessä maahanmuutossa EU:n ulkopuolelta, missä käytetään tarveharkintaa. Eli ensin pitää selvitää, saako vastaavaa tylvoimaa kotimaasta, ja jos ei, sitten vasta voi palkata EU:n ulkopuolelta. Tämä on siis käytössä ja monet (SDP) sanovat, että tällaista tarvitaan.

En nyt ota kantaa tuohon, mutta tuo on todellisuus.

Jari Leino

Afrikassa on nyt miljardi afrikkalaista. Vuonna 2050 Afrikassa on kaksi miljardia afrikkalaista. Jne. Tulijoita on siis rajattomasti.

Kuinka monta afrikkalaista me voimme / meidän pitää ottaa Suomeen?

Kun afrikkalainen elintasopakolainen lähtee matkalle Välimeren yli, hän maksaa ihmiskauppiaille noin 10 000 euroa matkastaan. Hänellä on siis enemmän käteistä rahaa kuin yhdelläkään Suomen leipäjonoissa olevalla ihmisellä. Tuolla rahasummalla hän voisi elää loppuelämänsä turvallisesti Afrikassa tai perustaa sinne useita pienyrityksiä.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Mikä on juurisyy, että joku ihminen päättää lähteä kotimaastaan?

Huvikseenko lähtee kotimaastaan? Suomeenko lihapatojen ja iloisten ihmisten takia?

Syyt ovat syvällä.

Kun kotimaassa ei ole 112- numeroa, josta pyytää apua.

Kun kotimaassa poliisia ei ole. Lait ovat. Syyttäjälaitos on.

Kun kotimaassa vedenhakumatka on vaarallinen.

Kun kotimaassa naapuri voi huoletta heittää lesken lapsineen kodistaan ulos.

Paikallinen lainvalvonta puuttuu. Siihen ei paljoa tarvita, kun virta alkaa.

Ja se virta on vahva.

Jos asia oikeasti halutaan korjata, on siihen edulliset keinot, jotka tuottavat tuloksia.

Jari Leino

Perimmäinen syy on väestöräjähdys, maailman polttavin ongelma, josta ei juurikaan puhuta.

Väestöräjähdyksen lisäksi kehitysmaissa on myös paljon muita ongelmia. Ne eivät kuitenkaan ole suomalaisten ratkaistavissa. Me emme voi tarjota afrikkalaisille 112-numeroa, johon soittamalla paikalle saa suomalaisen poliisin ja ambulanssin. Varsinkin, kun nämä palvelut toimivat entistä huonommin Suomessakin.

Afrikkalaisten on itse löydettävä ratkaisut Afrikan ongelmiin. Uskon, että he pystyvät siihen. Ratkaisut eivät välttämättä ole samoja kuin esim. eurooppalaiset ratkaisut. Afrikkalaisiin ongelmiin pitää löytää afrikkalaiset ratkaisut afrikkalaisten itsensä toimesta.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #27

Ensimmäisessä kommentissa puhuit matkan hinnasta. Monissa kylissä suku auttaa lähtijöitä ja velkaa otetaan. Näin ainakin Keski Amerikassa, josta lähdetään Yhdysvaltoihin. Riski on taloudellisestikin suuri ja moni palaa takaisin maksamaan suvun velkaa.

Välimeren tilanne ei sekään ole uutta. Vuodesta toiseen sama ilmiö esiintyy, mutta yhteistä tahtoa ei löydy. Jos taas katsotaan Afrikan maiden vastuuseen omista kansalaisista, niin pitää ensin katsoa kyseisten maiden historiaan ja maailman talouden historiaan. Euroopalla on ollut tekemisessä Afrikan maiden taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen siis sellainen kuin nyt on.

Italia ei nyt pitäisi olla yksin vastaanottotehtävänsä kanssa. Tehtävä joka he saivat vain siksi, että Italian sijainti on sellainen kuin on.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Millä keinoilla Suomessa ihmiset saadaan tekemään yhteistyötä?

Vastakkainasettelu on turhaa ja haitallista.
Siitä täsmälleen samaa mieltä blogistin kanssa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Rajallisten resurssien ja rajattomien halujen maailmassamme vastakkainasettelu näyttää välttämättömältä. Olisi varmasti Nobelin paikka rakentaa algoritmi joka ratkaisee kaikki resurssien allokoinnin ongelmat ilman ainuttakaan kiistaa.

Esimerkiksi Suomessa siirtämällä kaikki pelastushelikoptereiden määrärahat ambulansseihin voitaisiin pelastaa kolmetoista kertaa enemmän ihmishenkiä - siis koptereiden pelastamiin verrattuna. Samalla se tarkottaisi että osa suomalaisista jäisi väistämättä avun ulkopuolelle. Mikä olisi oikea tapa toimia?

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Tosiasia taitaa olla, että resursseja on enemmän, kuin niitä osataan fiksusti käyttää.

Kysyt tasan oikeita kysymyksiä:

Arvovalintoihin hyvin moni asia johtaa.

On arvoja ja uskomuksia, jotka johtavat vastakkainasetteluun. Sitten on arvoja ja uskomuksia, jotka johtavat yhteistyöhön. Pohjimmiltaan ne ovat valintoja. Päätöksiä. Päätän elää näiden arvojen mukaisesti. Päätän noudattaa näitä itse valitsemiani periaatteita elämässäni.

Millainen elämä on arvokasta?

Onko arvokas elämä mahdollisimman hyvää mahdollisimman usealle?

Vai käsittämättömän hulppeaa elämää bussilastilliselle ihmisiä ja muille sitten ei?

Vai jotain muuta?

Millaista hyvä elämä voikaan olla tällä pienellä sinisellä pallollamme?

Algoritmit voivat olla yksi ratkaisu.

Ja tietokoneiden huikeasti kehittyvä laskentateho. Joka mahdollistaa tekoälyn. Aluksi yksinkertaisissa sovelluksissa.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #26

Kiitos Jouni, että olet jaksanut esittää vaihtehtoisia ajatuksia tässä! Itse ehdin tulla tännen vasta nyt.

Arvovalinta. Politiikka on riippuvainen päättäjien arvoista ja se näkyy päätöksenteossa.

Yhteistyö. Sekin on keskeinen asia päätöksenteossa. Pitäisikö luopua omista arvoista yhteistyön eteen? Poliitikot sanovat aina kun ryhtyvät yhteistyöhön ja samalla luopuvat omista arvoista, että isänmaa kutsuu. Kyllä, mutta samalla unohtavat, että heitä on äänestetty, koska äänestäjät tahtovat sellainen isänmaa kuin äänestäjille on luvattu. Nyt on jo näkyvissä pientä yhteiskunnallista toimintaa hallitusohjelman kirjauksia vastaan. Tuskin köyhät Suomessa vastustavat pakolaisten vastanottamista. Moni kantaa huolta lasten ja ikääntyneiden palvelujen heikentämistä. Moni on turhautunut, koska köyhiltä vaaditaan ja rikkailta ei. Toisia pakotetaan osallistumaan ja toiset saavat tehdä sen vapaaehtoisesti. Se tuntuu monilta epäoikeudenmukaiselta. Nyt eletään kuin maassa, joka kolhii ihmisiä. Moni ei usko puheisiin, että tulijat olisivat vastuussa omasta ahdingosta vaan päättäjät.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #26

Minusta ongelma on enemmänkin ihmisten tyytymättömyydessä. Vähemmän kuin viisikymmentä vuotta sitten nykyisenkaltaisesta elintasosta Suomessa ei kukaan olisi osannut edes haaveilla. Köyhimmälläkin suomalaisella on nyt varaa juoda kaksi pannullista kahvia päivässä ja lukea laatulehdet tietokoneelta jollaista ensimmäiset kuulentoinsinöörit olisivat pitäneet taikuutena tai avaruusolioiden tekosina.

Samalla lähes jokaisen naapurissa on maksuton terveydenhuolto jossa resursseja ei säästellä vaikka apua hakisi rapajuoppo elämäntapatyötön. Koulut ovat maksuttomia ja opiskelusta saa jopa tukea.

Globaalisti meillä tosiaan on ongelmia. Maailmalla on ihan oikeaa köyhyyttä. Sen näkeminen avasi ainakin minun silmäni täysin. Miten tyytyväinen omaan olemiseensa sitä saakin Suomessa olla vaikka täkäläisittäin olenkin melko pienituloinen. Mutta kuten kaikki suomalaiset köyhät, globaalisti olen superrikas.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #31

Noin se on.

Ihmisinä vertaamme olojamme kuitenkin lähinnä oman yhteisömme jäseniin.
Tai mielikuviin, joita netin ja TV:n kautta näemme.

Ja jos se oma osa on enemmän vailla mahdollisuuksia, kuin se johon vertaamme, se jostain syystä toimii meissä ihmisissäkin signaalina siitä, että meillä on erilainen status sosiaalisesti. Ei toki kaikissa. Voi opetella toisenlaisen tavan ajatella. Köyhänä ja kipeänä ja yksin sellainen hyvin harvoin kuitenkaan onnistuu. Suomessa huono-osaisuutta voimistaa vielä se, että liian helposti moni ihminen jää täysin yksin, jos asiat menevät mäelle.

Eräs fiksumpi suomalainen on sanonut oivaltavasti:
Nykyihmisen suurin pelko on sosiaalisen aseman menettämisen pelko.

Se on niin totta.

Ja se todellakin on suhteellista. Ja seuraukset ja vaikutukset vaikuttavat terveyteen isosti. ja oppimiskykyyn. Ja henkiseen joustavuuteen. Ja sopeutumiskykyyn jne. Me olemme sosiaalisia "eliöitä" ja jostain syystä evoluutiossa meille on kehittynyt sosiaalisen hierarkian ymmärrys.

Ja pahnan pohjalla on erilaista kuin ylempänä tai huipulla.

Se vaikuttaa laaja-alaisesti. Käsityksiin omista kyvyistämme jne.

Moni elementti matalassa sosiaalisessa statuksessa ajaa ihmisiä virikkeetömyyteen. Joka on yksi syy addiktioihin. (Viina, tupakka, huumeet, jne.) Mikä sellaisessa tilanteessa onkaan syy? Mikä seuraus?

Yksi fakta on se, että pienetkin virheet ovat varattomille paljon fataalimpia, kuin silloin, kun varallisuutta tai sosiaalista verkosta on runsaasti. Se aiheuttaa jatkuvan stressitilan. Pienikin asia saattaa kaataa koko elämän.

Pesukoneen paukahtaminen varattomalle saattaa johtaa velkakierteeseen. Vaikka siis vielä 100 vuotta sitten pyykit pestiin jäisessä vedessä rannalla. Pitkäkestoinen stressi usein voimistaa huolia, jotka muuten voisi sivuuttaa helpostikin.

Ja totta on, että monessa paikassa maailmalla ei ole pesukoneita lainkaan.

Silti ei monellakaan enää nykyaikana ole kokemuksia tai osaamista siihen, että voisi alkaa pesemään pyykkejään käsin. Köyhyys vaikuttaa monella nujertavan aloitekyvyn. Koska pitkäkestoinen stressi on vaikutuksiltaan laaja-alaista.

Tyytyväisyyttä voi oppia. Ymmärrän pointtisi tyytymättömyydestä. Oppiminen vaan on helpompaa, kun ei ole rasitteena pitkäkestoista stressiä.

Käyttäjän amgs kuva

"Ihmisinä vertaamme olojamme kuitenkin lähinnä oman yhteisömme jäseniin." Kyllä näin ja valitettavasti se tekee meistä välillä sokeita muiden ihmisten ongelmille.

Moni ei mene leipäjonoihin koska ei vain voisi vaikka tarvetta olisi. Monilla pieneläkeläisillä on taloudellisia hankaluksia ja he punitsevat tarkasti miten elävät. Euroja venytetään. Tänä päivänä saisi olla tyytyväinen, jos ei ole esimerkiksi asuntovelallinen. Voi sanoa toki, että asuntovelallinen itse aiheutti ahdinkonsa, mutta

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 noin 15 prosenttia Suomen kansalaisista oli ilman tietokoneita ja nettiä. Heistä moni on ilman nettiä omasta tahdosta, mutta on myös niitä, jotka haluaisivat asioida netin kautta, mutta heillä ei vain ole rahaa hankia omia nettiyhteyksiä. Ovatko he yhdenvertaisessa asemassa kuin muut? -Eivät ole.

Tänä kesänä moni opikelija jää ilman mitään toimeentuloa, jos ei onnistu saamaan kesätyötä. Silti vuokransa pitää maksaa ja kiitos nykyiselle hallitukselle, esimerkiksi HOASin asuntojen vuokra nousee. On siis nyt olemassa nuoria, jotka elävät nyt vanhempien kustannuksilla ja moni isä ja/tai äiti on nyt työttömänä. Se, että itse tulee mainiosti toimeen ei merkitse sitä, että kaikilla menisi hyvin.

Tyytyväisyys ei saisi tarkoita sitä, ettei ongelmista saisi puhua. Ptää vain jaksaa olla hereillä ja lukea ja keskustella ihmisten kanssa muuallakin (ja erityisesti) kuin nettimaailmassa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Minä en usko että suomalaiset olisivat ilman tietokonetta ja nettiä rahan puutteen vuoksi. Tabletin saa alle satasella ja netti maksaa alle kympin kuussa. Murto-osa pienimmistäkin perusturvaetuuksista.

Opiskelijoiden tilanne tosiaan on kesäisin ikävä. Onneksi moni yliopisto ainakin tarjoaa riittävästi tutkintokursseja kesäisinkin joten tukiakin voi nostaa ympäri vuoden. Ja ilmeisesti kesällä voi myös nostaa toimeentulotukea.

Suomalainen tyytymättömyys on todella ärsyttävää. Mitättömistä murheista yritetään tehdä maailmanluokan katastrofeja. Juuri tämän parempaa maailmalla ei tänä päivänä ole tarjottavana. Jos haluaa nähdä köyhyyttä, kurjuutta ja puutetta pitää lähteä rajojen ulkopuolelle.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Tosiasia on se, että voimme kyllä päästää Suomen kehitysmaatasolle.

Jos niin päätämme. Onko se meille Suomessa asuville parempi vaihtoehto? Kenellekään?

Voimme myös tehdä Suomesta paremmankin paikan elää. Mahdollisimman monelle.

Jos niin päätämme.

Kun niin päätämme, on köyhyyden ja syrjäytymisen syiden ymmärtäminen on ensimmäinen askel niiden syiden poistamiseen. Kyllähän täällä moni valittaa asioista. Se on totta. Sekin on totta, että jotkut ovat ottaneet tehtäväkseen valittaa Suomen mittakaavan osattomista. Ärsyttääkö sellainen valitus?

Valittaminen sohvilla makoileivista kaljaa kittaavista ei vain toimi. Sellaista kirjoittelua näkee nimimerkkien suojista netissä vähän väliä. Sellaisella ei köyhyys häviä. Se ei vain toimi.

Suomessa meitä asuu aika vähän ihmisiä. Siksi on viisasta saada mahdollisimman moni tekemään työtä Suomessa oman elämänsä kohentamiseen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #37

Kehitysmaataso on melko kaukana. Vaikka talous onkin sakannut jo ennätyksellisen liki vuosikymmenen, pystyisimme silti kustantamaan omillamme noin vuoden 2007 elintason kaikille. Minusta olisi kypsää tunnustaa tässäkin tosiasiat ja elää niiden mukaan.

2007 oli hyvä vuosi. Töihin kyseltiin jatkuvasti.

Positiivinen fiilis, tulevaisuudenusko ja mielekäs yhteisöllisyys olisivat toki tervetulleita. Yhä useammalle lähiomainen on viranomainen ja elämä pelkkää playstationia. Tulevaisuudesta ei odoteta muuta kun tulonsiirtojen korotuksia ja ehkä mummojen kuolemia perintöjen toivossa. Vaikka joka päivä jokainen voisi olla mukana tekemässä parempaa Suomea ja maailmaa elää.

Käyttäjän amgs kuva

Ei se ole uskosta kiinni vaan todellisuudesta.

Yliopistot tarjoavat kesäisin kursseja, mutta nekin on nyt maksullisia! Opintukea saa tietyn suorituksen mukaan. Jos suoritus menee rajan alle, niin opitotukea ei saa. En muista mikä se määrä nyt on ja jos opiskelija on suorittanut vaikka 60 opintoviikkoa vuodessa, se on jo enemmän kuin paljon ja hän ansaitsisi lomansa. Nyt loma menee kesätyön hakuun ja, jos onnistuu saamaan työtä sitten kesätöissä. Nyt kesätöiden määrä on vähemmän kuin edellisinä kesinä.

"Suomalainen tyytymättömyys on todella ärsyttävää. Mitättömistä murheista yritetään tehdä maailmanluokan katastrofeja. Juuri tämän parempaa maailmalla ei tänä päivänä ole tarjottavana." Tuossa teet väärin monille suomalaisille, jotka nyt urastavat ja ongelmista huolimatta päivästä toiseen ponnistelevat eteenpäin. Ongelmista saa ja pitää puhua, muuten kuvittelee juuri niin, että kaikki on kaikkialla hyvin vaikka näin ei olisi. Suomi on hyvä maa, mutta henkisesti kovien arvojen takia erittäin kielteinen ja hyvin jakautunut maa. Eriarvoisuus on jo olemassa ja kasvamassa päin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #38

Eivät ne yleensä tutkinto-opiskelijoille mitään maksa. Ja 5 opintopisteen vaatimus kuukaudessa ei voi olla keltään liikaa pyydetty. Jos ei muuta keksi, voi mennä heiluttelemaan käsiään vaikka humanistiseen tiedekuntaan. Esimerkiksi humanistimatikka on erinomainen tapa tienata kymmeniä opintopisteitä peruskoulun matikanosaamisella näkemättä vaivaa.

Ongelmista saa puhua. Ja niistä pitää puhua siihen sävyyn että mitä minä voin itse niille tehdä. Ei voi Joka kerta olla käsi ojossa vaatimassa lisää rahaa kun on kerennyt jo tottua ja tylsistyä vallitsevaan elintasoon.

Pitäisi tehdä sellainen dokumentaarinen tositv-sarja jossa suomalaisten ongelmia esitellään maailmalla muille ihmisille.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #40

Tässä tämä Jyväskylän yliopiston sivuilta, jossa on ajankohtaista tietoa opintotuen vähimmäisvaatimuksista.: "Lukuvuodesta 2014–2015 eli 1.8.2014 alkaen opintosuorituksia on oltava vähintään 20 opintopistettä jokaiselta lukuvuodelta, jonka aikana olet saanut opintotukea. Vähintään 20 opintopisteen vähimmäissuoritusvaatimus koskee kaikkia tuensaajia tukikuukausien lukumäärästä riippumatta. Vaikka olet nostanut opintotukea vain 1 kuukaudelta, sinun pitää suorittaa vähintään 20 opintopistettä. Opintotukesi voidaan lakkauttaa, jos et ole lukuvuoden (1.8.-31.7.) aikana suorittanut vähintään 20 opintopistettä."

En tiedä mistä katsoit kurssien hintoja, mutta ainakin kesäyliopiston kurssit ovat opiskelijoille maksullisia.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #41

20 op lukuvuodessa vastaa tahtia jolla maisteriksi opiskelu kestää 15 vuotta.

Olen kirjoilla Aallossa ja käyn tänäkin kesänä opiskelemassa ilmaiseksi matikkaa. Samoin HY:ssa kävin kursseja joka kesä. Totta, osa kursseista näyttää maksavan 10€/opintopiste. Maksuttomia tutkintokurssejakin on kuitenkin tarjolla pilvin pimein.

Opiskelu kannattaa aina! :)

Saara Kelppe

Olipas kiinnostavaa lukea viestiketju läpi. Ana: olen samaa mieltä, että Italialle ei pitäisi yksin jättää vastuuta pakolaisvirrasta. On aika helppoa sanoa, että mitä me muka voimme tehdä täällä tai että Suomi on pieni maa ratkaisemaan noita haasteita. Mutta samaan aikaan en ole itsekään kovinkaan valmis luopumaan yhdestäkään saavuttamastani edusta. Mitä varakkaammaksi olen tullut, sitä tärkeämmältä omat menot tuntuvat. Mitä varakkaampia ihmiset ovat, sitä houkuttelevampaa on uskotella, että kaikki menestys on omaa ansiota.

Ja kyllä se vaikuttaa omaan oloon ja toimeliaisuuteen, että mihin itseään vertaa. Suomalainen opiskelija on lähes aina varakkaampi kuin köyhän maan, mutta usein myös tietoinen tilan väliaikaisuudesta. Otaniemessä asuvat Espoon köyhimmät, mutta osa heistä on tulevaisuuden westendiläisiä. Paljon riippuu myös turvaverkostosta. Kuten täällä Jouni totesi: köyhän "virhe" voi olla kohtalokas, mutta varakas voi ohittaa ongelman olankohautuksella. Sitä se sosiaalinen kasvojen säilyttäminen on: ei tarvitse madella pikku asioiden vuoksi (esim. jonottaa kiltisti tunti toisen perään lekurille, kun joku hyväosainen valittaa loukkaantuneena vartin odotuksesta...) . Eläkeläiselle suhteellinen köyhyys voi olla armottomampaa. Toivon toimeliaisuutta omissa duuneissa kaikille, häpeän pelko pois ja elämään sisältöä myös muusta kuin materiaalisesta vertailusta!

Käyttäjän amgs kuva

Eilen olin tyytyväinen siihen, että kommenttiketju päättyi Pekan toteamukseen, että "Opiskelu kannattaa aina! :"

Saaran kommentin johdosta olen tänään enemmän kuin tyytyväinen. :)Moni on puhunut julkisuudessa empatian katoamisesta. Toisen ihmisen ongelmiin ei osata asettua. Julkisuudessa on ollut kovia arvoja myynnissä mukavilla sanoilla. 20 vuotta sitten Suomessa ei puhuttu laisinkaan siitä, että omaisten tehtäviin kuuluisi pitää huolta omista sairaista ja ikääntyneistä vanhemmista, kuten kehitysmaissa. Nykyisin hyvinvointivaltiossa Suomessa entistä enemmän vedotaan sukulaisten, omaisten vastuun. Jo tänä päivänä Suomessa saa hyvä hoito, jos vain on rahaa, muut jonottavat.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset