Maahanmuuttajanaiset Suomessa
Lohjalainen eduskuntavaaliehdokas Paula Nordström (Vihreät) kutsui naistenpäivänä Lohjalle keskustelutilaisuuteen puhumaan muun muassa maahanmuuttajanaisista ja kokemuksistani maahanmuuttajana.
Olen asunut Suomessa jo 23 vuotta ja koen olevani vain työssäkäyvä äiti muiden joukossa. Kotini on täällä. Ymmärrän toki, että jokaisen ihmisen eletty elämä muovaa häntä ja ihminen, toivon mukaan, pystyy jäsentelemään ympäröivää maailmaa omalla tavalla. Hyvälle asialle voi aina lainata ääneensä.
Koska piti vähäsen lukea, etten menisi tilaisuuteen puhumaan vain pehmeitä, etsin tietoa maahanmuuttajanaisista. Ei voida sanoa, että aiheesta olisi tietoa runsaasti saatavilla. Joistakin asioista löytyy vähäsen enemmän.
Väestöliitto julkaisi vuonna 2007 (vähän vanha jo) Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D46/2007 Tuomas Martikaisen ja Marja Tiilikaisen toimittamana Maahanmuuttajanaiset: kotoutuminen, perhe ja työ. Teoksessa eri kirjoittajat käyvät läpi maahanmuuttajanaisten asioita eri näkökulmista. Ainakin yhdessä artikkelissa maahanmuuttajanaiset itse pääsevät ääneen.
Se on jo kuin ”itsestään selvää”, että maahanmuuttajat ja maahanmuuttajanaiset ovat yleensä medioissa, julkisessa keskustelussa ja tutkimuksissa kohteina eivätkä aktiivisina toimijoina.
Martikaisen ja Tiilikaisen teos antaa runsaasti tietoa maahanmuuttajanaisista. Ainakin sellaista tietoa mitä tiedotusvälineistä ja keskustelupalstoista ei saa. Naiset niin Suomessa kuin muualla kokevat maahanmuuttajuutensa eri tavoin. Kulttuuri, josta naiset tulevat, saattaa vaikuttaa siihen, miten naiset suhtautuvat maahanmuuttajuuteensa ulkomailla. Perhekäsitykset ja perheenjäsenten roolit siirtyvät paikasta toiseen. Kotona, perheen parissa maahanmuuttajanaiset kohtaavat samanlaisia ongelmia kuin muut yhteiskunnan naiset.
Moni nainen on yksin ja yksinäisenä yrittää pitää huolta perheestä. Sukulaiset ja ystävät kun ovat kaukana. Monille isovanhempien saaminen Suomeen on vain unelma ja joskus jopa painajainen (Esimerkiksi tapaus karkotetusta kiinalaisesta isovanhemmasta). Toisaalta ei pidä unohtaa, että myös moni suomalainen nainen kokee äitinä yksinäisyyttä.
Asumme tasa-arvoisemmassa yhteiskunnassa kuin muualla maailmassa, mutta tasa-arvoinen yhteiskunta Suomi ei valitettavasti vielä ole. (Katso vaikkapa tilastokeskuksen kuvioit mm. osa-aikaisista töistä sukupuolittain tai palkkojen kehityksestä).
Työelämässä maahanmuuttajanaisten työmarkkina-asema on koulutustasosta riippumatta yhteiskunnassa kaikista heikoin, jopa verrattuna maahanmuuttajamiehiin. ”Vieraskieliset naiset olivat miehiä heikommassa asemassa koulutusasteesta riippumatta. Suomenkielisten naisten ja miesten työllisyystilanteet sen sijaan eivät olennaisesti poikkea toisistaan lukuun ottamatta pelkän peruskoulun suorittaneita, joista naiset ovat miehiä harvemmin työmarkkinoilla”
Toisaalta Monika-naiset liitto ry:n mukaan maahanmuuttajanaisilla on ongelmia:
- Maahanmuuttajien työttömyysaste on tällä hetkellä noin kolminkertainen muuhun väestöön verrattuna. Työttömyys johtaa usein pitkäaikaiseen syrjäytymiseen, asunnottomuuteen ja huono-osaisuuteen.
- Suuri joukko maahanmuuttajanaisia elää yhteiskunnan marginaalissa ja syrjäytyy omaan etniseen yhteisöönsä. Tutkimuksien mukaan maahanmuuttajanaiset ovat miehiä syrjäytyneempiä ja jäävät miehiä helpommin työmarkkinoiden ulkopuolelle.
- Maahanmuuttajataustaiset naiset altistuvat helpommin kiskonnantapaiselle työsyrjinnälle ja jopa ihmiskaupalle.
- Suuri osa maahanmuuttajataustaisista naisista on korkeasti koulutettuja, mutta Suomessa heidän on vaikea saada koulutusta vastaavaa työtä.
- Maahanmuuttajanaiset ovat usein moniperustaisen syrjinnän uhreja: he voivat joutua syrjinnän kohteiksi sukupuolensa tai etnisen alkuperänsä takia, vastaanottavan yhteiskunnan ja myös oman etnisen yhteisönsä, sukunsa ja perheensä keskuudessa.
Ja taas toisaalta noin vuosi sitten Huomenta Suomessa vieraillut tutkimusjohtaja Markus Lahtinen Pellervon taloustutkimuksesta on sitä mieltä, että Suomessa selvästi parhaiten maahanmuuttajista työllistyvät korkeakoulutetut naiset.
Eli,näkokulma vaihtelee kuin myös tilanne maahanmuuttajaryhmästä toiseen koulutustasosta riippuen. On siis väärin puhua kokonaisesta maahanmuuttajaryhmästä, kuten myös kansalaisjärjestöissäkin tehdään.
Maahanmuuttajanaisten koulutus näyttää olevan tärkeässä asemassa työllistymisen kannalta. Voidaan kuitenkin ja joka tapauksessa myös pohtia, kuinka hyvin nämä naiset työllistyvät opintojensa vastaaviin tehtäviin. Esimerkiksi itse vaikka olen suorittanut opintoni Suomessa ja kirjoitan suomeksi, työllistyn muulla alalla kuin toimittajan töissä. Toimin opettajana. Noh, opiskeluvuosina toimin fiksusti ja suoritin myös aikuiskasvatuksen cumlaudea. Pidän työstäni tosi paljon ja tiedän kuitenkin olevani etuoikeutetussa asemassa, koska teen sitä mistä pidän. Arvelen, että moni maahanmuuttajanainen tekee muuta työtä kuin sitä mitä varten häntä on koulutettu. Nostan hattua heille, koska ei pidä seisoa ja odottaa vaan toimia. Pitää murtaa kodin muurit ja yhteiskunnan muurit. Tärkeintä on kuitenkin tulla toimeen itse ja itsenäisesti. Suomi antaa siihen mahdollisuuksia, mutta sisua se vaatii.
Joitakin lukuja
Suomessa asui vuoden 2013 lopussa 301 524 ulkomaalaistaustaista, mikä oli 5,5 prosenttia koko väestöstä.
Kaikista ulkomaalaistaustaisista 59 prosenttia oli taustaltaan eurooppalaisia. Aasialaistaustaisia oli 24 prosenttia ja afrikkalaistaustaisia 12 prosenttia.
Kaikista maahanmuuttajataustaisista työikäisistä noin puolet on naisia.
”Suomessa asuvista thaimaalaistaustaisista henkilöistä peräti 85 prosenttia oli naisia vuonna 2011. Venäläistaustaisista naisia oli 60 prosenttia, somalialaistaustaisista 47 prosenttia.” (Tilastokeskuksen tuore tilasto)
Suurin miesten osuus oli brittiläistaustaisilla, joista 80 prosenttia oli miehiä. Seuraavaksi suurimmat miesten osuudet olivat nigerialais-, nepalilais- ja pakistanilaistaustaisilla.
Thaimaalaistaustaisista peräti 85 prosenttia ja filippiiniläistaustaisista 71 prosenttia oli naisia. Suurimmista taustamaaryhmistä myös esimerkiksi venäläis-, kiinalais- ja vietnamilaistaustaisilla oli naisenemmistö.
Väitetään, että ”maahanmuuttajilla on suuria perheitä”. Tilastokeskuksen mukaan ”Syntyperältään ulkomaalaisten kokonaishedelmällisyysluku on hieman suomalaisia korkeampi. Vuosina 2007–2011 tämä luku oli keskimäärin 2,09 ulkomaistaustaisilla, kun taas suomalaista syntyperää olevilla se oli 1,84.” Tuo 1,84 on alhainen luku. Syntyvyys Suomessa on jo neljättä vuotta peräjälkeen pienentynyt.
Ulkomaalaistaustaisista naisista 61 prosenttia on hedelmällisyysikäisiä eli 15–49-vuotiaita. Suomalaistaustaisista naisista tämänikäisiä on 42 prosenttia. (Tilastokeskus)
– Monikan mukaan ”Perheväkivallan takia kuolee Suomessa keskimäärin 25-30 naista vuodessa. Heistä joka neljäs on maahanmuuttajataustainen.
Tässä Paula Nordströmin ilmoitus.
Monikulttuurinen Naisten päivän kahvila sunnuntaina 8.3. 2015 Lohjan Punakanelissa Elävää musiikkia, mm. Lohjan Kulttuuripajan bändi Pots Lojo. Maahanmuuttajien puheenvuoroja. Vietnamilaista kahvia, rooibos-teetä, nicaragualaista ananaspiirasta. Mukana kansanedustajaehdokkaat Paula Nordström Lohjalta ja Inka Hopsu Espoosta. Osoite Suurlohjankatu 21-23 A, Lohja. Tervetuloa!
Lahteet:
https://www.facebook.com/paula.s.nordstrom?ref=ts&fref=ts
http://pilvitorsti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188931-naisista http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2013-06-04_001.html
http://www.stat.fi/tup/tasaarvo/
http://www.tilastokeskus.fi/til/vaerak/2013/02/vaerak_2013_02_2014-12-10…
”Asumme tasa-arvoisemmassa yhteiskunnassa kuin muualla maailmassa, mutta tasa-arvoinen yhteiskunta Suomi ei valitettavasti vielä ole. (Katso vaikkapa tilastokeskuksen kuvioit mm. osa-aikaisista töistä sukupuolittain tai palkkojen kehityksestä).”
???
Miten tuo (mm.) liittyy tasa-arvoon?
Miten ihmeessä sinä oikein tasa-arvon määrittelet?
Ilmoita asiaton viesti
Yhtäläinen asema suokupuolesta riippumatta, tuossa tapauksessa. Voi sulkea silmänsä tilastofaktoille, jos haluaa. Suosittelen taas Fatbardhe Hetemajin blogikirjoitus palkka-asiasta.
Ilmoita asiaton viesti
Tilastofaktoilla ei ole merkitystä suokupuolesta riippumattomalle asemalle. Samanlaisen erotilaston saa ihan millä perusteella tahasa; pituuden, painon, hiusten värin, asuinpaikan tms. Tasa-arvoon ne(kään) eivät liity. Pistäisitkö linkin tuohon FH:n kirjoitukseen?
Palkkatasa-arvo on yksiselitteinen asia: Se tarkoittaa, että samasta työsuorituksesta maksetaan sama palkka sukupuoleen, etniseen taustaan, ihonväriin, uskontoon tms. katsomatta. Jos näin ei ole, on kyseessä rikos ja asia kuuluu poliisille.
Se, että mies-toimitusjohtajalle maksetaan enemmän kuin naissiivoojalle, ei ole tasa-arvokysymys.
Ilmoita asiaton viesti
Faden kirjoitus löytyy myös Uuuden Suomen Puheenvuorosta. Tässä linkki kokoomuslaisten sivulle:
http://www.helsinginkokoomus.fi/uhriutuminen-tasa-…
kyllä ymmärrän selityksiäsi. Silti ei kai nyt pitäisi ajatella, että naiset itse vapaahetoisesti juoksentelevat matalapalkaisissa töissä ja pätkätöissä. Hyvä kysymys on se miksi vielä tänä päivänä on ”miesten töitä ja naisten toitä”. Miksi esimerkiksi poikia velvoitetaan menemään asepalveluun ja tyttöjä ei.
Ilmoita asiaton viesti
Tasa-arvosta palkka-asioissa voidaan kinaa maailman tappiin.
Kantasuomalaisen miehen Euro= 100 senttiä ja naisen 80 senttiä.
Maahanmuuttajamiehen Euro= 50 senttiä ja naisen 20 senttiä.
Yleinen selitys ja oikeutus on, Suomessa tarvitaan epätasa-arvo, muuten pääkaupunginseudun bussit eivät kulje ja siivoukset jäävät tekemättä.
Ilmoita asiaton viesti
Täyttä roskaa. Miehen euro on aivan sama kuin naisen euro. Tai mamun euro.
Kyllä täällä oli buseja ja siivottiin jo kauan ennen mamujen tuloa.
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä siitä, että naisten sulkeminen käytännössä asepalvelun ulkopuolelle on todellinen tasa-arvo-ongelma.
Naisvaltaisten alojen huono palkkaus johtuu pääasiassa siitä, että naisten sosiaaliset taidot ovat selvästi heikommat kuin miesten. Tämä ei johdu geeneistä vaan kasvatuksesta ja on sidoksissa kulttuuriin.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus. Tuohon tilaisuuteen olisi kiva tulla, mutta se on jo huomenna, harmin paikka.
Ilmoita asiaton viesti
Taru, olisi KIVA tavata.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus. Joistakin asioista olin samaa mieltä, joistakin erimieltä. Se ei kuitenkaan ole olennaista. Olennaista on se, että kirjoittaja perusteli näkemyksensä.
En lähde erittelemään näitä samaa-mieltä ja eri-mieltä asioita. Kommentista tulisi turhan pitkä. Yhden kohdan kuitenkin poimin esiin. Pidin erityisesti seuraavasta:
”Se on jo kuin ”itsestään selvää”, että maahanmuuttajat ja maahanmuuttajanaiset ovat yleensä medioissa, julkisessa keskustelussa ja tutkimuksissa kohteina eivätkä aktiivisina toimijoina”.
Ilmoita asiaton viesti
Se vain on hyvä, että ihminen ajattelee itse eikä vain imee kuin pesusieni ihan kaiken mitä hän lukee. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Tervehdys!
Irrotin pienen palasen kokonaisuudesta, koska tähän voin tuoda jotakin lisää:
”Moni nainen on yksin ja yksinäisenä yrittää pitää huolta perheestä. Sukulaiset ja ystävät kun ovat kaukana. Monille isovanhempien saaminen Suomeen on vain unelma ja joskus jopa painajainen (Esimerkiksi tapaus karkotetusta kiinalaisesta isovanhemmasta). Toisaalta ei pidä unohtaa, että myös moni suomalainen nainen kokee äitinä yksinäisyyttä.”
Tämä, että moni nainen on yksin ja yksienäisenä yrittää pitää huolta perheestä, koskee myös aivan tavallisia kantasuomalaisia naisia. Suomessa on ns. negatiivisen pärjäämisen kierre. Malli, jonka mukaan on pärjätävä itse, apua pyytämättä, yhteisön tukeen turvautumatta, istuu Suomessa lujassa. Tämän vuoksi monet äidit ovat yksin.
Myös monien kantasuomalaisten isovanhemmat ovat kaukana maalla, keskellä metsää, tai niin tiukasti työntouhussa, ettei heitä juurikaan näy pikkulapsiperheissä lastenvahteina tai muutoin kyläilemässä.
Kiinalaisen isoisän ja hänen tyttärensä perheen kohtalo on sydäntäsärkevä. Olisi ollut aikaa ja halua vahtia lastenlasta ja vävy olisi toiminut työnantajana. En minäkään ymmärrä tätä päätöstä. Ahkerat kiinalaiset sopeutuvat Suomeen hyvin. Kiinalainen ystäväni opiskeli suomenkielen omatoimisesti töiden ohella yliopisto-opiskelijan vauhdilla, s.o. kymmenen uutta sanaa päivässä. Ja hänen miehensä perehtyi suomalaiseen kulttuuriin lukemalla Tuntemattoman sotilaan, kiinaksi.
Kyllä, Tuntematon sotilas eli nykyisin Sotaromaani, on käännetty myös kiinaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Johanna tästä! Onhan se niin, että yksinäyisyys ja ”tulla itse toimeen” on yliarvostettu. Samalla yhteiskunta ei tarjoa kuten ennen apua yksin ja väsyneinä oleville vanhemmille. Ennaltaehkäisevästä tuosta on kuin luovuttu.
Muistan, että kuubalaisessa yliopistossa luimme Tuntematonta sotilasta ja Seitsemästä veljestä. Tämä viimeinen iskeutui sydämeen asti.
Ilmoita asiaton viesti
jätänkin tämän vain tähän: http://www.tasa-arvo.com/u0-palkkatasa-arvokirja-n…
Ilmoita asiaton viesti