Maalla ja mailla Maissa maiden tavoilla

Adán Cortés Salasin karkotus Norjasta

Adán Cortés Salas on  nuori Meksikon kansallisen yliopiston (UNAM) opiskelija, joka perjantaina 10.12. Nobelin rauhanpalkinnonjakotilaisuudessa Oslossa ryntäsi verisellä Meksikon lipulla rauhannobelistien Malala Yosafzain ja Kailash Satvarthin luokse pyytäen, etteivät unohtaisi Meksikoa.

Espanjankielisissä lehdissä nuoresta ja tempauksesta on kirjoitettu paljon ja Meksikossa ja muualla häntä jopa ihaillaan. Sen sijaan Suomessa miehestä on kerrottu lyhyesti ja muun muassa Ilta-Sanomat leimasi nuoren häiriköksi. Norjan karkotuspäätös herättää huolta nuoren kohtalosta omassa maassa, jossa näyttää vallitsevan viidakon laki. Osittain tästä johtuen pyysin Meksikossa asuvalta Sami Laaksoselta luvan julkaista hänen asiapitoisen tekstinsä aiheesta. Laaksosen kirjoitus on ilmestynyt Latinalaisen Amerikan solidaarisuusverkoston suomenkielisillä nettisivuilla. (tässä linkki)

Meksikon sankari vaarassa

Nobelin rauhanpalkintojen jaon Oslossa perjantaina 10.12. keskeyttänyt Meksikon kansallisen yliopiston (UNAM) opiskelija Adán Cortés Salas karkoitettiin Norjasta kohti Meksikoa varhain maanantaina 15.12. Saman päivän illalla pääkaupunki Méxicon lentokentälle Lufthansan lennolla Frankfurtista saapuva toisinajattelija pelkää henkensä puolesta, sen jälkeen kun Norjan viranomaiset eivät suostuneet kuuntelemaan häntä.

Dag Holmen, Cortésin sikäläinen asianajaja piti norjalaisten viranomaisten päätöksiä “juridisesti virheellisinä”. Oudointa tapauksessa on viranomaisten ailahteleva käytös, ensin aktivistin hakemaa turvapaikkaa luvattiin harkita, sen lisäksi Nobelin rauhanpalkintojenseremonian keskeyttämistä aiottiin puida oikeudessa. Kuten asianajakin huomautti, Cortés olisi voinut olla maassa tapauksen kunnolliseen käsittelyyn vaadittavan ajanjakson aikana. Nyt Meksikon uudeksi sankariksi noussut opiskelija lähetetään takaisin kotimaahansa ilmaan mitään turvatakeita. Jos hänelle tapahtuu jotain ikävää, jos hän joutuu kidutuksen uhriksi tai hänet murhataan, on Norjan hallitus siitä silloin poliittisesti vastuussa, koska se ei kunnioittanut tässä tapauksessa omia oikeusvaltion käytäntöjään eikä ottanut Cortésin huolia vakavasti. Holmen on jo laatinut tapauksen käsittelystä valituksen, jonka mahdollisia seurauksia meksikolainen opiskelija joutuu odottelemaan epävarmoissa olosuhteissa.

Opiskelijavastarinnan ääni Oslossa

Ennen Malala Yosafzain ja Kailash Satvarthin rauhanpalkinnon vastaanottamista Cortés soluttautui sisään Oslon kaupungintaloon kutsuvieraiden seassa, sen jälkeen kun häntä ei päästetty sisään toimittajien joukossa. Hänen mukaansa kysyttäessä henkilöpapereita ei hän olisi valehdellut, mutta kukaan ei vaivaantunut kyselemään papereita. Itse asiassa Cortésilla oli ollut tilaisuus tervehtiä Malalaa ennen juhlallisuuksien alkua Grand Hotellilla kommentoiden jo siinä vaiheessa Meksikon tilannetta. Pienen sananvaihdon jälkeen he kättelivät ja Malala kieltäytyi kuvasta ajanpuutteeseen vedoten eikä sanonut mitään Adánin pyyntöön käyttää minuutti lavalla puhuen. Aiempi kohtaaminen lienee rauhoittanut rauhanpalkinnon saanutta Malalaa, joka mahdollisesti tunnisti Cortésin tapaamakseen mieheksi sillä hetkellä, kun tämä säntäsi häntä kohti.

Cortés oli jo aiemmin tullut lähelle lavaa muiden kuvaajien joukkoon, joten kun paras hetki koitti juoksi hän Meksikon metaforisesti punaisella tahrittu lippu käsissään ja ehti huutaa Malalalle englanniksi, ettei hän unohtaisi Meksikoa. Muutama sekunti Adán Cortésin ilmestymisen jälkeen televisiokamerat suunnattiin yleisöön, kuin sensuurilla maailmalta silmät sulkien. Meksikolainen opiskelija raahattiin turvamiesten toimesta sivummalle, jossa poliisi laittoi hänelle käsiraudat norjalaisessa rauhan hengessä

Nuoren aktivistin motiivi tehdylle keskeytykselle löytyy viimeaikaisista Ayotzinapan opiskelijasurmista Igualan lähellä Guerreron osavaltiossa, joista on kehkeytynyt tähän asti merkittävin väkivallan, korruption, rankaisemattomuuden ja yleensä huonon hallinnon vastaisen symboli. Miljoonat meksikolaiset vaativat muutosta, joten Adán ei ole yksin.

Espanjankielisen CNN:n haastattelussa Cortés totesi olevansa kyllästynyt moniin epäoikeudenmukaisuuksiin, jotka olemme kokeneet Meksikossa ja sanoi:

”Ajattelin tämän olevan tilaisuuteni äänen korottamiseen kaikkien Meksikossa kärsivien puolesta.”

Opiskelijanuorukaisesta on nopeasti tullut julkisuuden henkilö, vaikka hän pitää itseään vain osana Ayotzinapa-liikettä eikä ole etsinyt itselleen huomiota:

”Arvostan saamaani huomiota, mutta toivon huomion keskittyvän meksikolaiseen todellisuuteen.”

Realistina Cortés myöntää tekonsa, joita hän pitää hyvän tavan vastaisina ja epätoivoisina, mutta kuvaa samalla Meksikon tilannetta samankaltaisesti epätoivoiseksi. Hän on kaiken lisäksi huolissaan turvallisuudestaan:

”Olen nähnyt, miten asiat ratkotaan Meksikossa. En aio palata sinne, missä oma turvallisuuteni on vaarassa. En halua olla yksi kadonnut opiskelija lisää, joka löydetään kuolleena ja hallitus sanoo sen olevan järjestäytyneen rikollisuuden tekosia.”

Meksikossa opiskelijaliikkeen ja muutosta kaipaavien sankariksi nostama Cortés kuitenkin vannoo palaavansa kotimaahansa samalla rohkeudella ja voimalla, joka sai hänet astumaan keskelle palkintoseremoniaa. Hän ei kadu tekojaan, mutta toivoo ettei hänen jatkossa tarvitsisi enää rikkoa lakia häiritsemällä julkista järjestystä.

Adánin sanoihin on helppo yhtyä:

”Haluan tämän kansanliikkeen olevan elossa ja haluan nähdä tuloksia.”

Oudot tapahtumat Norjassa

15 000 Norjan kruunun tai reilun 1 600 euron suuruinen sakko maksettiin muusikkojen Tore Bruvollin ja Ole Jørn Myklebustin pyörittämän humanistisia ja taideprojekteja tukevan bidra.no-portaalin toimesta. Kaiken kaikkiaan keräys tuotti muutamassa päivässä 22 000 kruunua eli lähes 2 400 euroa, joten norjalaiset osoittivat teoille myös solidaarisuutta. Nobelin palkintojenjakoseremoniaa seuranneen viikonlopun aikana kerättiin netissä myös yli 1 200 allekirjoitusta vetoomukseen, joka puolustaa Cortésia ja joka luovutettiin norjalaisille viranomaisille samana päivänä, kun nämä pesivät kätensä meksikolaisen toisinajattelijan tapauksesta.

Adánin veli Austín Cortés Salas on jo ehtinyt varmistaa karkoituksen, mutta ei ymmärrä sen syitä:

”Veljeni ilmoitti meille juuri, että hänet karkoitetaan huomenna. Viimeisten uutisten mukaan samaisena maanantaina oli tarkoitus toteuttaa kuulemistilaisuus, jossa päätettäisiin ratkaisusta hänen lailliseen tilanteeseensa. Tätä juridista prosessia ei kuitenkaan viety päätökseen ja ilman aiempaa ilmoitusta tiedämme nyt hänen saapuvan Meksikoon huomenna.”

Austín Cortés jakoi myös ääninauhan veljensä kanssa käymästään puhelinkeskustelusta, jossa Adán kertoo hänen tapauksensa käsittelyn edenneen epäsäännönmukaisesti tai suorastaan laittomasti:

”Tätä hoidetaan hyvin epätavanomaisesti. Asianajajallani ei ole edes tapaukseni dokumenttejä ja tietyllä tapaa kaikki tämä on laitonta, sillä säädettyjä käytäntöjä ei seurata kuten pitäisi.”

”Minulle sanottiin, että karkoitus tapahtuu huomenna. En ymmärrä tätä laisinkaan. Ensiksi sanottiin, että menen oikeuteen, mutta nyt sanotaankin jotain ihan muuta. Olen hyvin hermostunut, en ymmärrä mitä oikein tapahtuu.”

Raivostuttava tilanne syö uskoa tähän pohjoismaahan, jonka moraalinen tahrattomuus kätkee allensa toisen todellisuuden, joka on kaukana oikeusvaltiosta tai Nobelin rauhanpalkinnoista. Norjalaisen televisiokanavan TV2:n haastattelussa Cortés viittasi epävarmaan tulevaisuuteensa, josta norjalaiset viranomaiset eivät piitanneet:

”He sanovat, etten voi todistaa henkeni olevan vaarassa, jos palaan Meksikoon. He uskovat minun liioittelevan ja toivon todella heidän olevan oikeassa.”

Malala ei tapahtumasta huolestunut, vaan sympatisoi nuorta toisinajattelijaa myöntäen että “Meksikossa on ongelmia”. Samaa voisi odottaa muiltakin tahoilta. Adán Cortésin joissakin medioissa saama negatiivinen huomio ja norjalaisten viranomaisten välinpitämättömyys kuitenkin vain osoittavat, ettei länsimaailma viitsi huolestua Meksikon ihmisoikeustilanteesta, sen kaiken uskottavuutensa menettäneistä korkeimman tason päättäjistä, heidän teoistaan tai edes opiskelijasurmista. Kaikki tämä vain todistaa sen puolesta, että nuoren rohkean seuraamuksia pelkäämättömän meksikolaisen opiskelijanuoren teko oli enemmän kuin tarpeellinen ja historian valossa jopa sankarillinen. Meksiko on löytänyt Adánissa uuden Miguel Hidalgonsa tai Pancho Villan, oikeudenmukaisuuden puolesta taistelevan esikuvan.

SAMI LAAKSONEN

Lähteet: La Jornada; Animal Político; CNN Español; VG

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

"..muun muassa Ilta-Sanomat leimasi nuoren häiriköksi"

Häirikkö, jolla on hyvä tarkoitus, on silti häirikkö.

Oletko oikeasti sitä mieltä, että tällaiset mielenilmaukset pitäisi hyväksyä? Pelkkää verta olisi jokainen julkisuutta saava tilaisuus kun kaikkien aatteiden edustajat haluaisivat ettei heitä unohdeta. Pitäisikö vaikkapa Turun toriparkin vastustajien saada viedä panderollinsa eduskunnan istuntosaliin?

Tosin karkotuksen sijaan oikea tuomio olisi luultavasti sakko.

Käyttäjän amgs kuva

Ymmärrän täysin miksi meksikolainen nuori toimii noin. Jos Suomi nyt joutuisi hankalaan tilanteeseen ja suomalaisia kuolisi ja kommentoijat tässä huomaisivat, ettei muutoksia ole näkyvissä, isänmaallisina tekisitte kaiken, jotta maailma huomaisi mitä Suomessa on tapahtumassa ja kenties sitä kautta etsisitte muutoksia. Varmasti silloin puhuisitte sankareista.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Et ymmärtänyt mitä sanon. Sankari kyllä, häirikkö myös.

Kansalaistottelemattomuus voi olla keino saada asiansa esille, mutta siitä pitää olla valmis kärsimään seuraukset.

Ei nobel-tilaisuudessa aika riittäisi jos jokaiselle sankarille annettaisiin minuutti.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #7

Pitäisi miettiä mikä on mielenilmauksen takana ja suhtautua siihen sen mukaan. Kaikkea mitä tehdään ei ole ihan hyväksyttävissä. Tässä tapauksessa on hyvä, että se tehtiin. Ainakin sillä sai painostetua Meksikon viranomaisia.

Mikael Kerokoski Vastaus kommenttiin #8

Maailmassa on varmaan sata konfliktia joiden aktivistit katsoisivat samanlaisen öyhöttämisen olevan oikeutettua.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #9

Meksikon tilanne on niin kiemuranti, että ei sitä voi vertailla muiden maailman konflikteihin. Opiskelijoiden kuolemat ovat vain huippu väkivaltaaallosta, joka on kestänyt jo vuosia ja ilmeisesi myös viranomaiset ovat olleet osittain asialla. Toki Kolumbiassa on ollut aiemmin samanlaisia ongelmia.

Mikael Kerokoski Vastaus kommenttiin #10

Se on siis pahempi kuin vaikka Darfurin tilanne? Tai Syyrian?

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #11

Kysymyksellä tulkitset puolestani. Katson vain, että se on toisenlainen tilanne, josta meillä täällä ei ole paljon tietoa.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #8

Vastaavaa painostusta tarvittaisiin sadoissa asioissa ympäri maailmaa, joten tällainen on suorastaan itsekäs tempaus. Itse en ainakaan haluaisi nähdä kun jokainen nobelpuhuja keskeytetään vastaavilla mielenilmauksilla - ja aiheita varmasti riittäisi.

Ja laiska. Internetkampanja, jota pommitettaisiin tiedotusvälineille ja päättäjille saisi paremman ja tehokkaamman vastaanoton mutta olisi paljon työläämpi järjestää. Ja maissa, joissa on merkittävästi meksikolaisia maahanmuuttajia, voisi järjestää mielenosoituksia. Nekin tosin vaatisivat hurjasti vaivaa verrattuna tällaisiin tempauksiin.

Sitä minuuttia olisi voinut kysyä muiltakin ulkomailla näkyvillä paikoilla työskenteleviltä Meksikolaisilta, sen sijaan että kieltäytymisestä seuraa tuollaista töhöilyä. Olihan se varmasti vaikuttavaa pilata rauhannobelistien tärkeä hetki, varmasti nyt suhtautuvat asiaan myötämielisemmin. Itse tuskin suhtautuisin, jos omalle kohdalle osuisi.

Lisäksi minulle on epäselvää, miten tämä painosti Meksikon viranomaisia.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #13

"Ja maissa, joissa on merkittävästi meksikolaisia maahanmuuttajia, voisi järjestää mielenosoituksia. " Sellainen maa on USA, johon Meksikon huumekauppiaiden tuotteet suuntautuvat. Keskitytte ihan sivuseikka, kun pitäisi keskittyä Meksikon ongelmiin. On aika vaivaloista etsiä asiantuntevaa tietoa ja siksi lainasin Laaksosen kirjoituksen. Jankkaus ei vie mihinkään. Hyvää ja valkoista joulua teillekin kuin myös kaukaisille kunnollisille meksikolaisille!

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #14

Keskityn sivuasioihin kun mietin parempia keinoja vaikuttaa Meksikon päättäjiin?

No hyvää joulua vaan.

Käyttäjän JuhaniKleemola kuva
Juhani Kleemola

Rauhannobelin jakaminen on todennäköisesti yksi arvostetuimmista vuosittaisista juhlatilaisuuksista mitä maailmassa on. Se kunnioittaa nobelin palkinnon saavaa tai saavia henkilöitä työstä rauhan vuoksi. Typerintä mitä yksittäinen kansalainen voi tehdä, on lähteä häiriköimään tätä arvovasta tilaisuutta. Häiriköinti laskee tilaisuuden arvoa, ja on noloa kaikille tilaisuuteen osallistuville henkilöille.

Näin toimiessaan häirikkö toimii hyvin itsekeskeisesti. Ikään kuin hänen asiansa on tärkeämpi kuin rauhanpalkinnon saajan tekemä työ. Toki häirikkö voi ja saa asiaansa esiin tuoda, mutta sen tulee tapahtua jossain muualla kuin tällaisessa tilaisuudessa.

Meille pohjoismaalaisille on tärkeää käytöstavat. Meille pohjoismaalaisille etenkin tuodaan esiin että vieraana ollessa täytyy kunnioittaa isäntien vieraanvaraisuutta. Se on yksi pohjoismaalaisten tärkeää tapakoodistoa. Olisi toivonut että Adan Cortes olisi pystynyt edes tuollaisen perusasian sisäistämään. Ehkä sitä ei kukaan pohjoismaalainen huomannut Adanille kertoa, sillä tuollaiset asiat vanhemmat opettavat jo pienille lapsilleen.

Nyt on turha itkeä sen perään miten Adanille nyt käy. Hän itse teki tekonsa ja lopun ikänsä saa kantaa yhden maailman arvostetuimman juhlatilaisuuden sotkijasta. Teollaan hän ei auttanut yhdenkään meksikolaisen asemaa. Typerys. Valitettavasti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset