Maalla ja mailla Maissa maiden tavoilla

Pitäisiko luopua yliopistojen pääsykokeista?

Dosentti Arto Luukkanen kirjoittaa Uuden Suomen blogissa: "Yliopistojen pääsykokeiden valmennuskurssien joukkoon tulee nyt eräs poliittinen puolue. Tilanne on riistäytymässä käsistä. Nämä valmennuskurssit pitäisi lopettaa tasa-arvon vastaisina rappioilmiöinä. "

Samaa mieltä Luukkasen kanssa ja hyvä on, että hän Jätti kiltisti puolueen nimen pois. Eilen tuli julki, että Vasemmistonuoret aikovat järjestää maksuttomia valmennuskursseja. Vasemmistonuorten ajatus on jalo, mutta ehkei ihan loppuun mietitty. Järjestelyllä hyväksytään maksullisten valmennuskurssien olemassaolon. Tässä lisää vasemmistonuorten ideasta.

Kirjoitin Luukkasen blogiin, että Vasemmistoliitto on se puolue, jonka olisi pitänyt vaatia ja ajaa noiden valmennuskurssien lopettamista. Sen sijaan Vasemmistoliitto lähtee kilpailemaan ja samalla hyväksyy niiden tasa-arvon vastaisten valmennuskurssien olemassaolon. Myönnän tietämättömyyteeni. Viime vuoden toukokuussa vasemmiston kansanedustaja Risto Kalliorinne teki aiheesta kirjallisen kysymyksen.

Uutinen asiasta meni minulta ohi. Voi olla niinkin, että uutisen näkymättömyys kertoo siitä kuinka tiedotusvälineissä asioita otetaan vastaan. Ehkä mediahuomio olisi ollut toinen, jos kirjallisen kysymyksen esittäjä olisi ollut suurpuolueiden jäsen. Kalliorinne tarvitsee muilta kansanedustajilta tukea, jos aikoo onnistua.

Luukkasen blogin kommenttiketjussa tutkija Jussi Jalonen on sitä mieltä, että yksityistä opetusta ja valmennusta ei voi eikä pidä sellaisenaan kieltää, ellei siinä samalla halua kieltää monia muitakin asioita. Muistan kuitenkin, että vuonna 2012 kansanedustaja Sampsa Kataja (kok) ajoi kovasti ja onnistui pikavippien kieltoasiassa.

Miksi siis ei yliopistojen pääsykokeiden valmennuskurssia saisi kieltää? Miksi yliopistoissa pitää nykyisin olla pääsykokeita? Monissa maissa ei ole. Esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa ei ole pääsykokeita lääketieteelliseen.

Minusta edes kurssien hintojen alentaminen olisi parempi kuin nykysysteemi, jossa korkea hinta ja laatu (ilmeisesti) ovat yhteydessä toisiinsa. Nyt yliopistopaikkoja ostetaan valmennuskurssien kautta.

Parasta olisi, että nuorten lukion opiskelutulokset vaikuttaisivat nykyistä enemmän yliopistopaikkaan. Ehkä näin moni nuori panostaisi nykyistä enemmän lukioon eikä keskittyisi lukiossa muuhun kuin yliopistopaikan eteen panostamiseen. Nyt lukioissa voi velttoilla, koska isällä tai äidillä on rahaa maksaa kalliita valmennuksia (tiedoksi vain, että kalleimmat valmennuskurssit maksavat yli 5 000 euroa!). Näin voi olla joissain tapauksissa.

Entä ne nuoret, jotka lukiossa ovat erinomaisia, mutta pääsykokeissa eivät saa niin hyviä tuloksia kun nämä valmennetut? Entäs ne perheet, jossa jopa kaksi lasta yrittää päästä yliopistoon, kenties toisin kuin heidän vanhemmat, mutta perheet eivät pysty kustantamaan niitä pääsykoekursseja. Haloo kansanedustaja, voit tehdä asialle jotakin!

KiitoksiaVasemmistoliiton eurovaaliehdokkaalle Pia Lohikoskelle Facebookin keskustelusta aiheesta!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Millä perusteella voisi valita tuhannesta hakijasta voisi valita kymmenen armoitettua ilman pääsykokeita? Arpoamallako?

Käyttäjän amgs kuva

Lukion opiskelutuloksilla ja joku sanoi muualla, että myös haastatteluilla. Toki sitten joku fiksu keksisi rahastaa maksullisilla haastatteluvalmennuksilla!

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Saksassa suurin osa tiedekunnista ei tunne minkäänlaista pääsykoetta. Sisään mennään kirjoitusten keskiarvolla, joka tavallaan sulkee ovia, mutta samaan aikaan myös avaa niitä. Jotkut saattavat olla jonossa, jopa viisi vuotta, enkä tiedä ketä tällainen sitten palvelee.

Minä itse pidän suomalaisesta pääsykoemallista, koska se mahdollistaa uuden yrityksen. Vaikka peruskoulu ja lukio olisivatkin menneet penkin alle, voi ihminen ponnistaa yliopistoon pääsykokeen kautta. Tämä tukee myös elinikäisen oppimisen mallia.

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen Vastaus kommenttiin #3

Lukio on monelle pojalle haastavassa vaiheessa elämää. Pääsykokeet antavat todellakin toisen vaihtoehdon.

Itse halusin vielä 18-vuotiaana olla humanisti. Päästyäni opiskelemaan alaa tajusin etten haluakaan. Jos nyt alettaisiin eri painotuksilla todistuksen perusteella hakemaan kouluihin, niin saisin mennä kirjoittamaan kaiken uudestaan, eikä se olisi yhtään edullisempaa kuin lukea uudella materiaalilla pääsykokeeseen - päinvastoin. Pitäisi mennä maksulliseen yo-preppaukseen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Luuletko, että kymmenen kuuden, seitsemän laudaturin oppilas olisi paras valinta esimerkiksi teatteriopiskelijoiksi?
Miten haastattelemalla valitset parhaiten lääkäreiksi soveltuvat ja mistä löydät riittävästi haastattelijoita? Miten heitä rahoitetaan.
Lukiotodistuksesta ei ilmene soveltuvuus jollekin alalle. Haastattelukaan ei riitä lahjakkuuksien erottamiseen.
Onhan niitä monenlaisia työhaastattelukursseja.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander Vastaus kommenttiin #4

Miten haastatteluissa voidaan toimia objektiivisesti? Ilmeisesti henkilön pitäisi puhua microfoniin jonka kautta ääni muutettaisiin, jotta ei tapahtuisi sukupuolen tai muiden tekijöiden suosimista. Samoin haastattelua pitäisi tehdä usean eri arvioidan avulla, muutoin objektiivisuutta ei saataisi. Tuntuu melko haasteelliselta järjestelmältä.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #6

Monissa maissa tehdään jo niin. Yliopistoväki voi mennä noihin maihin tutustumaan miten siellä asioita hoidetaan. Eniten huolestuttaa valmennuskurssien korkeita hintoja. Katso hintaan! Valmennuskeskus Oikeustiede Super-TAKUU 2014-kurssi 5490,00€.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #4

Margareta, jo tänä päivänä joihinkin tiedekuntiin pääsee erinomaisilla arvosanoilla. Yliopiston pääsykriteerit vaihtelevat. Minusta nykyinen valmennuskurssisysteemi eriarvostaa nuoria. Itse otsikossa kysyin muiden mielipiteitä. Toin esiin, että muissa maissa ei ole pääsykokeita eikä ne maat (Ruotsi, Norja, Saksa) ole huonompia tai parempia kuin Suomi. Sen sijaan tarjoavat eri mahdollisuudet nuorille. Nykyisin moni suomalaisnuori matkustaa Ruotsiin, Viroon ja jopa Venäjälle opiskelemaan yliopistoissa, koska Suomessa ei pääse sisään. Nykyisin ei saa edes pyrkiä kahteen tai kolmeen yliopistoon, kuten ennen.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander Vastaus kommenttiin #8

Mistä tuo viimeisen lauseen ajatus tulee? Estettähän ei ole hakea. Ongelmana on miten pystyt lukemaan viikon tai kahden välillä oleviin eri kokeisiin.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #12

No joo, sanoin sen hassusti. Se on juuri, kuten sanot.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #8

Tietenkin pääsykriteerien täytyy vaihdella alasta riippuen. Toisille aloille pääsee 1% hakijoista toisille lähes kaikki.
Aina ennenkin jotkut ovat matkustaneet ulkomaille opiskellemaan.
En ole perehtynyt muiden maiden pääsykriteereihin, mutta kuulemani perusteella, esimerkiksi Madridin yliopiston taidekoulutukseen ei pääse ilman näyttöä vaikka todistuksessa olisi kymppi piirustuksessa.
Itse pääsin aikoinani opiskelemaan huonoilla arvosanoilla.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander

Idea on oikea, mutta toteutus ontuva. Meinaatko että tarvitaan mustat markkinat jossa käydään kauppaa laittomilla pääsykoekursseilla. Pitäisi puhua yliopisto hakujen muuttamisesta. Mielestäni hyviä vaihtoehtoja olisivat:
1) Yliopistojen pitäisi järjestää itse pääsykoekursseja kaikille halukkaille.
2) Valtion pitäisi tukea pääsykoekursseille menoa, riippuen vanhempien tulotasosta, tai yli 18/21 vuotiaan itsenäisesti asuvan omien tulojen perusteella.
3) Kaikki pääsisivät opiskelemaan ensimmäiseksi vuodeksi ja vuoden lopussa pääsykokeen verran oppilaita saisi jatkaa tutkinnon suorittamista. Tämä malli on Skotlannissa ja Ranskassa tietääkseni.

Itse kannatan pääsykokeita, mutta en maksullisia pääsykoekursseja.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Pääsykoekurssit eivät takaa menestystä, vaan tärkeintä on oma-alotteisuus ja kyky oppia. Tämän päivän koululaitos opastaa jo lapsesta asti itseohjautuvuuteen ja vastuullisuuteen omista opinnoista. Esimerkiksi tällä hetkellä Helsingissä on meneillään kokeilu luokattomasta yläasteesta, jossa oppilaat pystyvät itse vaikuttamaan opiskelutahtiinsa ja kurssivalintoihinsa (opettajien ja kasvattajien ohjaamana, tietysti). Lukioissahan oppilaat ovat jo käytännössä täysin omillaan.

Hyvänä esimerkkinä voisin sanoa, että liki kaikkea voi opiskella jo avoimen yliopiston kautta, jossa saa tuntumaa tietyn tiedekunnan opintoihin. Nämä kurssit auttavat myös pääsykokeissa, koska aihepiirit ovat läheisesti tekemisissä keskenään. Yliopistoon voi päästä tutkinto-opiskelijaksi myös avoimen yliopiston väylän ja soveltuvuuskatsauksen kautta, mikäli on menestynyt tarvittavan hyvin opinnoissa ja suorittanut jo valmiiksi tietyn määrän kursseja. Näin ikään oikoteitä, jotka eivät vaadi pääsykokeita tai lukiomenestystä, kyllä löytyy.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander

Parhaana pidän Lapin Yliopiston mallia jossa juuri tapahtuu tuota avoimen yliopiston suosimista. Saat lisäpisteitä kokeeseen tietyillä perusteilla. Tämän kaltainen malli pitäisi olla pakollinen kaikissa yliopistoissa. Vähentäisi tarvetta pääsykoekursseille.

Hyvää pääsykoekursseissa on se että lukemalla fiksusti suurin osa pääsee opiskelemaan. Täten osoitat halukkuutesi opiskella.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #9

"Täten osoitat halukkuutesi opiskella." Mitä varten lukio on olemassa?

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander Vastaus kommenttiin #11

Kaikki eivät suoriudu hyvin lukiossa, silti menestyvät pääsykokeissa. Lukion suoriminen juuri epäarvoistaisi näitä henkilöitä. Haluaisit siis että nämä ihmiset kirjoittaisivat uudelleen ja uudelleen kunnes saisivat tarpeeksi hyvät arvosanat. Eli he tarvitsisivat uusia kursseja ja kuten tiedämme jopa lukiolaiset käyvät yksityisessä opetuksessa. Onko sekin eri arvoistavaa?

Nykyäänkin suositaan voimakkaasti pisteillä hyvin kirjottaneita ylioppilaita.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen Vastaus kommenttiin #13

Ylipäätään mielestäni on ihan järjetöntä, että lukiossa ja myöhemmin sitten hakiessa yliopistoihin kaikki merkitys on ylioppilaskirjoituksilla. Se on kuitenkin vain yksi koe, jonka saattaa sössiä ihan hyvin vaikka vaan sen takia että tilanne on jännittävä, ja on väsynyt koska ei saanut yöllä unta kun jännitti. Tai kysymykset saattavat olla sattumalta juuri niistä asioista, jota ei lukenut niin paljon, pahimmiltaan aiheesta jota oman lukion kirjat eivät käsitelleet ollenkaan, kuten minulla kävi filosofiass ayhden kysymyksen kanssa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #13

Sukulaiseni haki pari vuotta sitten Aalto-yliopistoon entiseen kauppakorkeaan huipputodistuksilla. Niistä ei kovin paljon pisteitä ropissut, pääsykokeet ratkaisivat sisäänpääsyn. Valmennuskurssia hän ei käynyt vaan luki pääsykokeisiin työn ohella.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #11

Lukiossa nuori ihminen on niin ympäristönsä orja, että ulkopuoliset häiriötekijät voivat vaikuttaa hyvin paljon siihen, kuinka ihminen lukiosta loppujen lopuksi selviää (koulukiusaaminen, vaikea perhetausta jne.)

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto Vastaus kommenttiin #11

Ei ainakaan sen takia, että voidaan erotella 17-vuotiaista jyvät akanoista ja määrätä ylioppilaskirjoitusten perusteella heidän sosioekonominen asemansa loppuelämäkseen.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #16

Mutta tuo erottelu tapahtuu jo valmennuskurssien kautta. Kuinka moni nuori pysty menemään tälle kurssille? Valmennuskeskus Oikeustiede Super-TAKUU 2014-kurssi 5490,00€.

Ylioppilaslehden mukaan oikikseen ei pääse ilman valmennuskurssia:

http://ylioppilaslehti.fi/2005/01/oikikseen-ei-paa...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #17

Ylioppilaslehden mielipidekirjoitus on kovin vakavaa journalismia, joka edustaa äärimmäistä totuutta.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #19

Tuossa ainakin yksi opiskelija puhuu ja muitakin haastateltavia on. Se on yksi totuus muiden joukossa.

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto Vastaus kommenttiin #17

Valmennuskursseilla ei kerrota vastauksia pääsykoekysymyksiin. Pitäisikö vastaavasti lääkärivanhempien lääkikseen hakeva jälkeläinen huostaanottaa yhteiskunnan toimesta, jotta voimme varmistua yhtäläisestä asemasta muihin nähden hakutilanteessa?

Kiellä ne valmennuskurssit mun puolesta, mutta älä pilaa yliopistojen hakujärjestelmää.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander Vastaus kommenttiin #17

Aika hankala ottaa tuohon kantaa. Super takuu kurssit takaavat että voit käydä kurssilla uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Vertailu kelpoisia olisivat paremmin kalleimmat kertakäyttö kurssit. Eikä ole todisteita että kalliimmat kurssit takaisivat paremmat mahdollisuudet menestyä pääsykokeissa. Veikkaisin oppilaan motivaation pitkälti ratkaisevan lopputuloksen.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander Vastaus kommenttiin #17

Käytät huonoa esimerkkiä.

"Mikäli et saa opiskelupaikkaa Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2014, maksamme Sinun valmennuksesi. Itse et maksa siitä mitään!"

Suuri osa hinnasta on tuota TAKUUTA.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander Vastaus kommenttiin #17

#16 Tuo on virheellinen väittämä. Tilastollisesti Helsingin oikeustieteelliseen on päässyt lähes joka vuosi 10% ilman pääsykoekurssia.

Lisäksi itse pääsin etälukumateriaaleilla Lapin Yliopistoon. Eli en käynyt pääsykoekurssia.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #39

Milloin pääsit? Sinun ei tarvitse vastata siihen. Tarkoitan vain, että asia ovat muuttuneet ja pääsykoekurssien markkina on nyt villi. Ei se enää näyttää muulta kuin rahastukselta. Yksi vaihtoehto olisi määrittää rajan valmennuskurssien hinnoille.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #16

Nimenomaan! Nykyinen malli mahdollistaa yksilöiden positiivisen sosiaalisen liikkuvuuden ja yhteiskunnallisen nousu. Jos pääsykokeita ei olisi, kirjotettaisiin meidän tulevaisuus jo ennen kuin ehtisimme kahtakymmentä täyttää. Valitsen siis pienemmän pahan, jossa voi tulla sivutuotteena valmennuskursseja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #11

Lukio on yleissivistävää koulutus. Nykyisin ylioppilastutkinnon voi usein suorittaa myös ammattiopintojen yhteydessä.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Karu totuus on, etä monille aloille on käytännössä mahdotonta päästä ilman valmennuskursseja, koska suurin osa käy ne, ja sen kyllä näkee sitten tuloksista. Valmennuskurssit ovat kallista, mutta joillekkin aloille suorastaan pakollisia jos kiinostaa sisällepääsy. Siksi mielestäni ei ole ollenkaan väärin, että joku taho alkaa järjestämään ilmaisia valemmuskursseja.

Kyllä tässä koko hommassa on ongelma, mutta se ei katoa pääsykokeet poistamalla. Lukion ylioppilaskirjoitusten kysymykset eivät saisi mielestäni määritellä pääseekö yliopistoon vai ei.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

"Karu totuus on, etä monille aloille on käytännössä mahdotonta päästä ilman valmennuskursseja, koska suurin osa käy ne, ja sen kyllä näkee sitten tuloksista."

Se, että suurin osa käy valmennuskurssin ei ole osoitus sen tarpeellisuudesta. Se lähinnä kertoo, että ihmiset haluavat satsata tulevaisuuteensa ja käyttää kaikki mahdolliset oljenkorret.

Omalla lääkiskurssillani näkemykseni mukaan suurin osa pääsi sisään ilman valmennuskurssia. Itse sellaisen kävin, mutta eipä tuo mielestäni kovin hyödyllinen ollut, vaikka valmennuskurssiksi oli varmasti varsin hyvä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Lääketieeteelliseen pitäisi olla soveltuvuustestit. Nykyisellä systeemillä pärjäävät ne jotka tankkaavat kaiken ulkoa.
Ammattikorkeakoiluihin on alalla kuin alalle soveltuvuustestit.
Sairaanhoitajille ja lähihoitajakoulutukseenkin testataan soveltuvuutta alalle. Mutta korkeimman koulutukseen akateemisiin ammatteihin ei edellytetään mitään soveltuvuutta.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #34

"Nykyisellä systeemillä pärjäävät ne jotka tankkaavat kaiken ulkoa."

Nykyisenlainen pääsykoe mittaa pääasiassa kykyä soveltaa fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa. Käytännössä luonnontieteellistä ja loogista päättelyä siis.. Onneksi nykyisellään ulkoaopeteltavaa ei juuri ole.

Soveltuvuustestien ehkä suurin ongelma lääketieteellisen kannalta on se, että samasta koulusta saavat peruskoulutuksen kirurgit, pediatrit, patologit, tutkijat, jne. Mahdollinen tehtäväkenttä on valtava ja soveltuvuutta on mahdoton objektiivisesti mitata psykologisilla testeillä.

Ammattikorkeakoulut valmistavat nimensä mukaisesti opiskelijan selvästi suppeammalle ammattialueelle kuin akateemiset, siinä mielessä psykologiset testit sopinevat sinne paremmin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #45

Epäilemättä kirurgilta, neurologilta ja psykatrilta edellytetään erilaisia taitoja ja aloille valikoidutaan taipumustenkin mukaan.
Kuitenkin potilastyötä tekevä lääkäri on palveluammatin harjoittaja ja käsityöläinen. Kaikki lääkärit eivät sovellu ammattiinsa.
Ihmistuntemuskin voisi olla tarpeellinen kyky lääkärille. Patologillekin.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #46

Näinhän se on. Uskon kuitenkin pääasiassa ihmisten kykyyn valita omalle luonteelleen ja vahvuuksilleen sopivat työtehtävät. Kyyninen sosiopaatti tuskin potilastyöhön hakeutuu ainakaan pitkäksi aikaa, tuskinpa edes lääkärin ammattiin. Tällaisia en ole opiskelijatovereista onneksi löytänyt.

Empatiakyky on tietenkin olennainen osa lääkärinä olemista potilastyössä. Mutta toki moni lienee töykeitäkin lääkäreitä tavannut, ja kaikillahan on huonot hetkensä :).

Ihmistuntemusta on vaikea mitata lyhyellä haastattelulla, ja psykologisia testejäkin voi huijata eivätkä ne oikein huomioi jokaisen yksilöllistä luonnetta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #48

Olennaista lääkärintyössä on oppia ylittämään ihmiselle ominaisen empatian.
Liian myötätuntoinen luonne ei sovi terveydenhoitoalalle

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #49
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #50

Sitä varten niitä soveltuvuustestejä onkin.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen Vastaus kommenttiin #49

Global Clinicin ( paperittomia auttava vapaaehtoisilla työntekijöillä toimiva lääkäriasema)lääkäri Pekka Tuomola kertoi TV-haastattelussa miten joskus lääketieteenopiskelijat joutuivat vuorollaan käymään paikassa, jossa oli narkomaaneja ja vastaavia. Eräs opiskelijoista oli kirjallisesti valittanut dekaanille, että on väärin määrätä heitä sinne, koska siellä on likaista, oksennusta ja muuta sellaista.

Siinäpä sitä olisi soveltuvuustesti lääkikseen pyrkiville.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #53
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Pitää ottaa sekin huomioon, että valmennuskursseja järjestetään vain suurimmilla paikkakunnlla, muualta tuleva joutuu kalliin kurssimaksun lisäksi vielä maksamaan asuntokustannukset.

Käyttäjän amgs kuva

Margareta, Facebookissa Jussi Jalonen otti huomioon asuntojen hintojen vaikutuksen. Asuntojen tarjonta ja vuokrahinnat vaikuttavat siihen, että moni, joka haluaisi tulla Helsingin yliopistoon opiskelemaan ehkä ei hae.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Esimerkiksi omassa pääaineessani filosofiassa ei olisi mitään järkeä jos sisään tultaisiin lukion numeroilla tai ylioppilaskirjoitusten tuloksilla.
Lukion filosofiassa oli helppo saada kasia ja ysiä kunhan kiinnosti ja luki vähän kokeisiin. Ylioppilaskirjoituksen kysymykset olivat ihan outoja, ei yhtään sellaista mitä meillä oltiin opiskeltu tunneilla, eikä kyllä yhtään sitä mitä meillä täällä yliopistossa on opiskeltu. Sain filosofiasta C:n.

Kiitos hyvän pääsykoemenestykseni noin onneton tulos ei kuitenkaan estänyt pääsemästä opiskelemaan haluamaani ainetta.

Janne Suuronen

Kuvailtu ongelma on oikea.

Yksi huomioitava seikka myöskin on, että osa nuorista (erityisesti pojista) kypsyy myöhemmin ja mikä myös näkyy vielä lukio-opiskelunkin tuloksissa.

Ehkä yliopistojen eri tiedekuntien vaikka ensimmäisen tai kahden ensimmäisen vuoden perusopinnot voisivat olla kaikille avoimia ja minkä jälkeen sitten opiskelumenestyksen pohjalta valittaisiin jatkoon pääsevät. Samalla myös taklattaisiin ongelma, jossa "ei tämä olekaan minun juttuni" mielensä muuttajat vievät opiskelupaikkoja muilta.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander

Poikien osalta yhteiskunnalle olisi tärkeää panostaa koulutuksen mainostamiseen ja poikien osallistumiseen opinnoissa. Naisten korkea osuus ei pitkällä välillä taida pakosti olla hyvästä. Yhdysvalloissa ainakin ollaan todettu että suurin määrä keksinnöistä tapahtuu juuri miesten ansiosta. Oliko se 2/3 vai enempi patenteista ovat miesten hakeamia. Juuri nyt hukkaamme suuren määrän potentiaalia, kun emme saa passivoituneita poikia opinahjoihin. Tähtäimenä voisi olla n. 50-50 osallistuminen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Sisäänpääsykokeet siis kestäisivät vuoden.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

(tämän voi poistaa, kiitos)

Käyttäjän iirojurvansuu kuva
Iiro Jurvansuu

Valmennuskurssit osoittavat maailmamme olevan sellainen, jossa rahalla saa ja hevosella pääsee.

En oikeasti osaa sanoa mikä malli on paras mutta lukion päättötodistuksessa, ylioppilastodistuksessa ja vielä pääsykokeessa on jo kolmet pistemäärät. Siinä on paljon näyttöä tiedoista ja taidoista, jonkun niistä voisi ihan huoletta jättää pois. Lukion paperia ei tiemmä paljoa yliopistomaailmassa tutkitakaan...

SK Marttila

Aika karua, jos 16-19-vuotiaana tehdyt ratkaisut määrittävät käytännössä loppuelämän, kuten käy jos pääsykokeet poistetaan. Henkilöstä riippuen tuossa vaiheessa voi olla murrosikä huipussaan.

Jos yliopistot ottavat sisään ylioppilaskirjoitusten tuloksilla ja lukion päästötodistuksen keskiarvolla, veikkaisin että ihmiset alkavat uusimaan kirjoituksia ja korottamaan numeroita jälkikäteen. Parempi on keskittyä siihen aineeseen, mitä on menossa opiskelemaan kaiken tasaisesti pänttäämisen sijasta.

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

Suomesta on koulutuksen liikkuvuus pian voimaan astuvan yhden korkeakoulupaikan säädöksen myötä käytännöllisesti lakkautettu.

Arvatkaa montako mukulaa meillä on tuon jälkeen leikkimässä syrjäytynyttä kotonaan, tavoitellen paikkaa jompaan kumpaan unelma-ammattiinsa... lääkäriksi (varma työllistyminen ja hyvä palkkaus) tai varhaiseläkeläiseksi (sivutulot hampun kasvattamisesta).

Käyttäjän timoalivehmas kuva
Timo Ali-Vehmas

Tästähän päästäisiin, jos koko yliopistokoulutus muutettaisiin maksulliseksi. Siinä yksi pieni osa olisivat maksulliset pääsykokeet ja niihin maksullinen valmentautuminen, jossa erittäin hyvin onnistuessaan saisi vaikka muutaman opintopisteen mukaan.

Opintorahaa voisi korottaa vastaavasti ja jos haluaa, sen voisi sitoa opintojen nopeaan suorittamiseen. Jos suorittaa nopeasti ja hyvin, voisi saada enemmän rahaa kuin mitä koko koulutus, ml. pääsykokeet ja niihin valmennus on maksanut.

Oleellista on se, kuin hyviä valmistuneita osaajia kouluista lopulta tulee ulos.

(ja tietysti toinen mahdollisuus on hakea lisätukea sosiaalisin perustein...)

(Joka tapauksessa yliopistokoulutus maksaa yhteiskunnalle varsin paljon. Siinä ei jokin muutaman tuhannen euron pääsykoevalmennus ole kuin pisara meressä.)

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Suosittelisin Ruotsin tapaa valita oppilaat. Noin puolet hakijoista pääsee opiskelemaan todistusten perusteella. Puolet taas korkeakoulukokeen kautta (högskoleprovet). Korkeakoulu kokeessa testataan opiskeluvalmiutta. Yliopplastutkintoa ei vaadita. Kokeen voi uusia. Tyttöjä on päässyt todistusten perusteella enemmän yliopistoihin, mutta korkeakoulukoe tasaa sukupuolijakaumaa, koska sen kautta paikan saa useammin poika. Sopisi ehkä Suomeen siitäkin syystä.

Kokeeseen sisältyviä osia ovat: Luetun ymmärtäminen, sanatieto, Englannin luetun ymmärtäminen, DTK eli diagrammit taulukot ja kartat.
Matemaattiset testit (jotka eivät testaa matematiikkaa, vaan matemaattista lahjakkuutta ja ajattelukykyä. PEruskoulun matematiikan osaamista edellytetään.

Hakusanalla högskoleprovet saa lisätietoa ja malliksi vanhoja kokeita.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset